hame
 |
Suomi
Substantiivi
hame (48)
- lantiolta polvia kohti laskeutuva vaatekappale, jota länsimaisessa kulttuurissa (joitakin perinneasuja lukuun ottamatta) käyttävät tavallisesti naiset
Ääntäminen
- IPA: [ˈhɑ̝me̞ˣ]
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hame | hameet |
| genetiivi | hameen | hameiden hameitten |
| partitiivi | hametta | hameita |
| akkusatiivi | hame; hameen |
hameet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hameessa | hameissa |
| elatiivi | hameesta | hameista |
| illatiivi | hameeseen | hameisiin hameihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hameella | hameilla |
| ablatiivi | hameelta | hameilta |
| allatiivi | hameelle | hameille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hameena | hameina |
| translatiivi | hameeksi | hameiksi |
| abessiivi | hameetta | hameitta |
| instruktiivi | – | hamein |
| komitatiivi | – | hameine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hamee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hamet- | |
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
1. vaatekappale
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
alushame, farkkuhame, farmarihame, hameenhelma, hameenlieve, hamekangas, hamevalta, hameväki, housuhame, kellohame, kietaisuhame, kynähame, laskoshame, liivihame, maksihame, midihame, minihame, nahkahame, pellavahame, puolihame, pönkkähame, rimpsuhame, rynkkyhame, skottihame, trumpettihame, tuppilohame, tweedhame, vannehame, vekkihame, vyötäröhame
Aiheesta muualla
- hame Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 177 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
Substantiivi
hame (gen hame, part hamet)
- (murteellinen) paita
- See on tüüpiline setu naise hame. – Tämä on tyypillinen setukaisnaisen paita.
Liittyvät sanat
Synonyymit
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.