lotta

Katso myös: Lotta

Suomi

Substantiivi

lotta (10)

1. suomalaisen vuosina 1920–1944 toimineen naisten maanpuolustusjärjestön Lotta Svärdin jäsen

Ääntäminen

• IPA: /ˈlot̪ːɑ/
• tavutus: lot‧ta

Etymologia

Lotta Svärd -järjestö < J. L. Runebergin hahmosta kertova Lotta Svärd-runo < ruots. naisen etunimi Lotta

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

lottajärjestö, lottapuku

Aiheesta muualla

• lotta Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Adverbi

lotta (ei vertailuasteita)

1. (slangia) paljon

Etymologia

• sulautuma ilmauksesta lot of

Italia

Substantiivi

lotta f. (monikko lotte[luo])

1. kamppailu, taistelu
2. (urheilu) paini

Verbi

lotta

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä lottare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä lottare

Ruotsi

Verbi

lotta (1)

1. arpoa

Taivutus

Taivutus – lotta
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	lottar [luo]	lottas
imperfekti	lottade	lottades
supiini	lottat	lottats
imperatiivi	lotta	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: lotta
• passiivin infinitiivi: lottas
• aktiivin part. prees: lottande [luo]
• passiivin part. prees: lottandes
• part. perf.: yl. lottad, n. lottat, määr./mon. lottade

Aiheesta muualla

• lotta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)