Suomâ lippupeivi
Suomâ lippupeivi teikkâ Suomâ liputtempeivi lii peivi, kuás Suomâ lippu kiässoo stáágun. Suomâ lippupeeivih juáhhojeh virgálâš já vuáhádum lippupeivijd. Ivveest láá tääl 7 virgálâš já 13 vuáhádum lippupeivid.[1] Suomâst sehe virgáliih já vuáhádum lippupeeivih merkkejuvvojeh almenááhkán táválávt nuuvt, ete peivimere paaldâst lii smavvâ kove Suomâ liipust.
Virgáliih lippupeeivih Suomâ lippuin
[mute | mute käldee]Virgálâš lippupeeivijn lii asâttum Suomâ lippuin liiputmist adelum asâttâs (383/1978) 2 §:st.[2] Suomâst láá tääl jyehi ive 7 virgálâš lippupeivid, kuás Suomâ lippu kiässoo stáágun[1]:
- kuovâmáánu 28. peeivi: Kalevalapeivi ađai syemmilij kulttuurpeivi
- vyesimáánu 1. peeivi: válbur
- vyesimáánu nubbe pasepeivi: enijpeivi
- kesimáánu 4. peeivi: Suomâ piäluštâsvuoimij lippujuhle ađai Suomâ marsalk C.G.E. Mannerheim šoddâmpeivi
- kesimáánu 20. já 26. peeivij koskâsâš lávurdâh: jonsahpeivi
- skammâmáánu nubbe pasepeivi: eejipeivi
- juovlâmáánu 6. peeivi: Suomâ jiečânâsvuođâpeivi
Tai lasseen motomin láá meid laselippupeeivih[1]:
- peeivi, kuás Suomâ täsivääldi president algâttij virgeest.
- peeivi, kuás Suomâst toimâttuvvojeh presidentvaaljah, ovdâskoddevaaljah, kieldâvaaljah, europarlamentvaaljah teikkâ raavâadeleijee aalmugjienâstem
Vuáhádum lippupeeivih
[mute | mute käldee]Vuáhádum lippupeeivih iä asâttuu laavâst teikkâ asâttâsâst, mut täin peeivijn liputtem kuittâg avžuuttuvvoo. Helsig ollâopâttâh paijeentuálá listo tággáár lippupeeivijn já almostit tom jyehi ive Suomâ staatâkalenderist. Suomâ sisašijministeriö lii ravvim, ete "pyeri liputtemkulttuur mield kannat vuáhádum lippupeeivijn liputtiđ Suomâ lippuin siämmáánáál ko virgálijn lippupeeivijn".[1]
Ivveest láá tääl 13 vuáhádum lippupeivid:
- kuovâmáánu 5. peeivi: Runeberg peivi
- njuhčâmáánu 19. peeivi: täsiáárvu peivi ađai Minna Canth -peivi
- cuáŋuimáánu 9. peeivi: suomâkielâ peivi ađai Mikael Agricola -peivi
- cuáŋuimáánu 27. peeivi: aalmuglâš veteraanpeivi
- vyesimáánu 9. peeivi: Euroop-peivi
- vyesimáánu 12. peeivi: syemmilâšvuođâ peivi ađai J. V. Snellman -peivi
- vyesimáánu kuálmád pasepeivi: suáđist viirrâm ulmui muštopeivi
- syeinimáánu 6. peeivi: tiivtâ já keesi peivi ađai Eino Leino -peivi
- roovvâdmáánu 10. peeivi: syemmilii kirjálâšvuođâ peivi ađai Aleksis Kivi -peivi
- roovvâdmáánu 24. peeivi: Ovtâstum aalmugij peivi
- skammâmáánu 6. peeivi: ruátálâšvuođâ peivi ađai Kustaa Adolf -peivi
- skammâmáánu 20. peeivi: párnáá vuoigâdvuođâi peivi
- juovlâmáánu 8. peeivi: syemmilii muusik peivi ađai Jean Sibelius -peivi
Njuhčâmáánu 19. peeivi 2021 Suomâ sisašijministeriö almottij, et ive 2023 rääjist ivveest láá kyehti vuáhádum lippupeeivi lase.[3]
Škovlâláid
[mute | mute käldee]Käldeeh
[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Liputuspäivät ja ajat. Suomâ sisašijministeriö. Čujottum 6.12.2020 (suomâkielân)
- ↑ Asetus liputuksesta Suomen lipulla: Finlex. Čujottum 6.12.2020 (suomâkielân)
- ↑ Suomen luonnon päivä ja Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä liputuspäiviksi kalenteriin vuonna 2023. Suomâ sisašijministeriö. 19.3.2021 Čujottum 19.3.2021 (suomâkielân)