I am professor of social policy at Tampere University. I have a title of docent in social and public policy at the University of Eastern Finland. My research interests include violence studies, welfare service work, social suffering, vulnerability, theories of embodiment, organizational practices, gendered agency, affect and feminist theory. My resent publications focus on exploring harmful ideological, institutional, and affective practices related to violence and possbilities of promoting non-violence and sustainable wellbeing. Phone: +358503182510
Lähisuhdeväkivalta on laaja yhteiskuntapoliittinen ja oikeudellinen kysymys. Se on myös sosiaalin... more Lähisuhdeväkivalta on laaja yhteiskuntapoliittinen ja oikeudellinen kysymys. Se on myös sosiaalinen ongelma, johon haetaan tavallisesti apua sosiaali-ja terveydenhuollosta. Artikkelissa väkivaltatilanteita tarkastellaan rajatyön käsitteen avulla. Tämä avaa uuden näkökulman väkivallan kohtaamisen ammatillisiin käytäntöihin professioiden sisällä ja välillä.
Differences Between Girls and Boys in the Disclosure of Sexual Violence, 2024
This article addresses the differences between girls and boys in the disclosure of sexual violenc... more This article addresses the differences between girls and boys in the disclosure of sexual violence. The dataset combines data from the Finnish Child Victim Survey (FCVS) of 2008 (N = 13,459) and 2013 (N = 11,364), focusing on victims of sexual violence, ages 11 to 17 years, from the perspectives of disclosure and gender. Frequency and percentage analysis, cross tabulation, and a Chi-square test were used in the analysis. In the FCVS for both years, around 85% of the victims were girls. In almost two-thirds of the cases, the offender was a relative, friend, or some other known person, while in more than one-third of the cases, the offender was unknown to the victim. The second most common case was that the victim knew the offender, who was not, however, a friend. Sexual violence was found to be, in many ways, gendered. Most of the victims were girls, and most of the offenders were men. There was also a gender difference in the disclosure of experiences. Twenty-one percent of the girls and 45% of the boys reported that they had
Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita ja mahdollisuuksia po... more Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita ja mahdollisuuksia poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa. Tutkimuksen aineisto koostuu poliisin rikosilmoitusaineistosta, poliisien, syyttäjien ja väkivaltatyön tukipalveluiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluista sekä digitaalista kokeneille suunnatusta verkkokyselystä. Digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, vaikutuksia ja seurauksia. Väkivallan, häirinnän, uhkailun, häpäisemisen ja kontrollin muodot ovat moninaistuneet. Digitaalisen väkivallan seuraukset ovat usein väkivallan kohteille syvästi haavoittavia, traumatisoivia, toimijuutta lamauttavia, osallisuutta rajoittavia ja elinpiiriä kapeuttavia.
Digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen keskeisenä haasteena ovat puutteet ilmiön tunnistamisessa, sen vakavuuden ymmärtämisessä ja asenteissa. Ilmiö on normalisoitunut osaksi arkea sekä läheisissä suhteissa että sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä väkivallan eri ilmenemismuodoista. Ilmiöön puuttuminen vaatii myös moniammatilliseen yhteistyöhön ja tutkimukseen panostamista, käsitteiden tarkentamista, väkivallan dokumentoinnin käytäntöjen yhtenäistämistä sekä esitutkintapöytäkirjojen laatuun panostamista. Myös digitaalisen median alustojen vastuuta tulee korostaa ja palveluiden alueellista saatavuutta parantaa.
TiivistelmäTutkimuksessa tarkastellaan finanssialan työntekijöiden ammatillista toimijuutta ja tu... more TiivistelmäTutkimuksessa tarkastellaan finanssialan työntekijöiden ammatillista toimijuutta ja tunteita pa-kotetussa etätyössä korona-aikana. Ammatillisen toimijuuden tarkastelussa hyödynnetään subjek-tikeskeisen sosiokulttuurisen teorian näkökulmia. Aineisto koostuu kahdenkymmenen finanssi-alan työntekijän haastatteluista, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä. Tulokset osoittavat, että pakotettu etätyö on muuttanut merkittävästi työn käytäntöjä ja ammatillista toimijuutta, ja muutoksiin on liittynyt monenlaisia tunteita. Haastateltavat kertoivat koke-neensa vihaa, surua, turhautumista, riittämättömyyttä, yksinäisyyttä ja epävarmuutta, mutta myös yhteenkuuluvuuden ja innostuksen tunteita sekä onnistumisen ja ilon hetkiä. Työn käytäntöjen ja ammatillisen toimijuuden näkökulmasta korona-aika nosti esille rakenteellisten ratkaisujen keskeisyyden, järjestelmien toimivuuden, keskinäisen tuen ja luottamuksen merkityksen sekä työhön perehdyttämisen ja yksilöllisten kehittämistarpeiden huomioimisen oleellisuuden. Pakotettuun etätyöhön liittyvät tunteet olivat yhteydessä aiempiin etätyökokemuksiin: jos kokemusta etätyöstä ei ollut, pakotettu etätyö lisäsi helpommin epävarmuutta ja stressiä. Toisaalta aiempi etätyökokemus ei käytäntöjen muuttuessa suojannut kuormittumiselta ja paineilta.
Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen o... more Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen ongelma. Yhteiskunnallisia toimenpiteitä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu eri sektoreilla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin lähisuhdeväkivallan uhreille tarjottavista palveluista ja niiden alueellisesta jakautumisesta on vain hajanaista tietoa. Talvella 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikölle toimeksiannoksi toteuttaa selvitys lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille naisille tarjottavista palveluista. Selvitys toteutettiin internetpohjaisena kyselynä helmikuussa 2012. Kyselyyn vastasi 224 henkilöä yhteensä 150 kunnasta. Vastaukset edustavat varsin hyvin suomalaista kuntakenttää. Palveluja tarkasteltiin akuutteina kriisipalveluina ja pitkä- kestoisina palveluina. Suurimmat aukot palveluissa näyttäisivät olevan pitkäkestoisen tuen osalta tukihenkilöjärjes...
The first chapter presents the book’s point of departure as well as its central concepts and stru... more The first chapter presents the book’s point of departure as well as its central concepts and structure. It outlines the current understandings of and theoretical approaches to the intersections of violence, gender and affect. The starting point is that gendered violence and violating practices are embedded in social structures of power and in inequalities, institutions, regimes and the symbolic order. They are manifested in human interaction as well as in cultural discourses and representations. The chapter also gives an overview of the abundant research and various perspectives involved in analysing the intersections of violence, gender and affect as well as the continuities and interconnections between different forms of violence, violations and violating practices. As such, it justifies the necessity of studying ideological, institutional and affective practices of violence among individuals, communities and societies and the consequences of different forms of violence and violating practices for those who have been hurt.peerReviewe
Domestic violence is a major societal and social problem in Finland, where its occurrence is high... more Domestic violence is a major societal and social problem in Finland, where its occurrence is higher than in other Western countries. Violence significantly affects the daily lives and wellbeing of individuals, families and communities. Domestic violence causes physical and mental suffering as well as financial and social problems to the subjects, but also to those who witness violence, such as children and adolescents who observe violence against their parents. Moreover, domestic violence causes significant costs and resource needs especially in the health and social care sectors, in the police and the legal system, and in the field of education. Research shows that instead of properly intervening in violence, people easily let it continue in Finland. To some extent, this explains the high figures in international comparisons and statistics, as well as prolonged spirals of violence. In the 2000s, new practices and action models have been developed for intervening in domestic violenc...
Lähisuhdeväkivalta on laaja yhteiskuntapoliittinen ja oikeudellinen kysymys. Se on myös sosiaalin... more Lähisuhdeväkivalta on laaja yhteiskuntapoliittinen ja oikeudellinen kysymys. Se on myös sosiaalinen ongelma, johon haetaan tavallisesti apua sosiaali-ja terveydenhuollosta. Artikkelissa väkivaltatilanteita tarkastellaan rajatyön käsitteen avulla. Tämä avaa uuden näkökulman väkivallan kohtaamisen ammatillisiin käytäntöihin professioiden sisällä ja välillä.
Differences Between Girls and Boys in the Disclosure of Sexual Violence, 2024
This article addresses the differences between girls and boys in the disclosure of sexual violenc... more This article addresses the differences between girls and boys in the disclosure of sexual violence. The dataset combines data from the Finnish Child Victim Survey (FCVS) of 2008 (N = 13,459) and 2013 (N = 11,364), focusing on victims of sexual violence, ages 11 to 17 years, from the perspectives of disclosure and gender. Frequency and percentage analysis, cross tabulation, and a Chi-square test were used in the analysis. In the FCVS for both years, around 85% of the victims were girls. In almost two-thirds of the cases, the offender was a relative, friend, or some other known person, while in more than one-third of the cases, the offender was unknown to the victim. The second most common case was that the victim knew the offender, who was not, however, a friend. Sexual violence was found to be, in many ways, gendered. Most of the victims were girls, and most of the offenders were men. There was also a gender difference in the disclosure of experiences. Twenty-one percent of the girls and 45% of the boys reported that they had
Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita ja mahdollisuuksia po... more Tutkimuksessa tarkasteltiin digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita ja mahdollisuuksia poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa. Tutkimuksen aineisto koostuu poliisin rikosilmoitusaineistosta, poliisien, syyttäjien ja väkivaltatyön tukipalveluiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluista sekä digitaalista kokeneille suunnatusta verkkokyselystä. Digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, vaikutuksia ja seurauksia. Väkivallan, häirinnän, uhkailun, häpäisemisen ja kontrollin muodot ovat moninaistuneet. Digitaalisen väkivallan seuraukset ovat usein väkivallan kohteille syvästi haavoittavia, traumatisoivia, toimijuutta lamauttavia, osallisuutta rajoittavia ja elinpiiriä kapeuttavia.
Digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen keskeisenä haasteena ovat puutteet ilmiön tunnistamisessa, sen vakavuuden ymmärtämisessä ja asenteissa. Ilmiö on normalisoitunut osaksi arkea sekä läheisissä suhteissa että sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä väkivallan eri ilmenemismuodoista. Ilmiöön puuttuminen vaatii myös moniammatilliseen yhteistyöhön ja tutkimukseen panostamista, käsitteiden tarkentamista, väkivallan dokumentoinnin käytäntöjen yhtenäistämistä sekä esitutkintapöytäkirjojen laatuun panostamista. Myös digitaalisen median alustojen vastuuta tulee korostaa ja palveluiden alueellista saatavuutta parantaa.
TiivistelmäTutkimuksessa tarkastellaan finanssialan työntekijöiden ammatillista toimijuutta ja tu... more TiivistelmäTutkimuksessa tarkastellaan finanssialan työntekijöiden ammatillista toimijuutta ja tunteita pa-kotetussa etätyössä korona-aikana. Ammatillisen toimijuuden tarkastelussa hyödynnetään subjek-tikeskeisen sosiokulttuurisen teorian näkökulmia. Aineisto koostuu kahdenkymmenen finanssi-alan työntekijän haastatteluista, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä. Tulokset osoittavat, että pakotettu etätyö on muuttanut merkittävästi työn käytäntöjä ja ammatillista toimijuutta, ja muutoksiin on liittynyt monenlaisia tunteita. Haastateltavat kertoivat koke-neensa vihaa, surua, turhautumista, riittämättömyyttä, yksinäisyyttä ja epävarmuutta, mutta myös yhteenkuuluvuuden ja innostuksen tunteita sekä onnistumisen ja ilon hetkiä. Työn käytäntöjen ja ammatillisen toimijuuden näkökulmasta korona-aika nosti esille rakenteellisten ratkaisujen keskeisyyden, järjestelmien toimivuuden, keskinäisen tuen ja luottamuksen merkityksen sekä työhön perehdyttämisen ja yksilöllisten kehittämistarpeiden huomioimisen oleellisuuden. Pakotettuun etätyöhön liittyvät tunteet olivat yhteydessä aiempiin etätyökokemuksiin: jos kokemusta etätyöstä ei ollut, pakotettu etätyö lisäsi helpommin epävarmuutta ja stressiä. Toisaalta aiempi etätyökokemus ei käytäntöjen muuttuessa suojannut kuormittumiselta ja paineilta.
Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen o... more Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen ongelma. Yhteiskunnallisia toimenpiteitä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu eri sektoreilla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin lähisuhdeväkivallan uhreille tarjottavista palveluista ja niiden alueellisesta jakautumisesta on vain hajanaista tietoa. Talvella 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikölle toimeksiannoksi toteuttaa selvitys lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille naisille tarjottavista palveluista. Selvitys toteutettiin internetpohjaisena kyselynä helmikuussa 2012. Kyselyyn vastasi 224 henkilöä yhteensä 150 kunnasta. Vastaukset edustavat varsin hyvin suomalaista kuntakenttää. Palveluja tarkasteltiin akuutteina kriisipalveluina ja pitkä- kestoisina palveluina. Suurimmat aukot palveluissa näyttäisivät olevan pitkäkestoisen tuen osalta tukihenkilöjärjes...
The first chapter presents the book’s point of departure as well as its central concepts and stru... more The first chapter presents the book’s point of departure as well as its central concepts and structure. It outlines the current understandings of and theoretical approaches to the intersections of violence, gender and affect. The starting point is that gendered violence and violating practices are embedded in social structures of power and in inequalities, institutions, regimes and the symbolic order. They are manifested in human interaction as well as in cultural discourses and representations. The chapter also gives an overview of the abundant research and various perspectives involved in analysing the intersections of violence, gender and affect as well as the continuities and interconnections between different forms of violence, violations and violating practices. As such, it justifies the necessity of studying ideological, institutional and affective practices of violence among individuals, communities and societies and the consequences of different forms of violence and violating practices for those who have been hurt.peerReviewe
Domestic violence is a major societal and social problem in Finland, where its occurrence is high... more Domestic violence is a major societal and social problem in Finland, where its occurrence is higher than in other Western countries. Violence significantly affects the daily lives and wellbeing of individuals, families and communities. Domestic violence causes physical and mental suffering as well as financial and social problems to the subjects, but also to those who witness violence, such as children and adolescents who observe violence against their parents. Moreover, domestic violence causes significant costs and resource needs especially in the health and social care sectors, in the police and the legal system, and in the field of education. Research shows that instead of properly intervening in violence, people easily let it continue in Finland. To some extent, this explains the high figures in international comparisons and statistics, as well as prolonged spirals of violence. In the 2000s, new practices and action models have been developed for intervening in domestic violenc...
Tässä kirjassa pohditaan, mikä kiinnittää parisuhdeväkivallan kohteena olleita naisia kotiin ja p... more Tässä kirjassa pohditaan, mikä kiinnittää parisuhdeväkivallan kohteena olleita naisia kotiin ja parisuhteeseen. Samalla hahmotetaan niitä tekijöitä, jotka tekevät vaikeaksi parisuhdeväkivallasta puhumisen, avun hakemisen ja väkivallan uhrien auttamisen. Väkivallan yleisyys sekä yksittäisissä parisuhteissa että sukupolvien ketjussa aiheuttaa kärsimystä parisuhteen osapuolille, heidän lapsilleen ja läheisilleen. Se koskettaa kaikkia ihmisiä. Käsillä on sekä yhteiskunnallinen ja filosofinen ongelma että ihmisoikeuskysymys. Väkivallan vyyhteä avataan kirjassa näkökulmilla, jotka yhdistävät muun muassa sosiaalitieteitä, filosofiaa, kulttuurintutkimusta, naistutkimusta ja antropologiaa. Teos soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Se sopii luettavaksi kaikille parisuhteista sekä miehenä ja naisena elämisestä kiinnostuneille ja väkivaltaa sekä sen aiheuttamaa kärsimystä kohtaaville. Marita Husso on tutkija Jyväskylän yliopistossa.
Violence, Gender and Affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, 2021
Presents new conceptual and theoretical approaches to violence studies with a focus on gender a... more Presents new conceptual and theoretical approaches to violence studies with a focus on gender and affect (i.e. feelings and emotions) Provides insights for understanding and resolving social and cultural problems related to violence and its prevention Offers multidisciplinary perspectives on various forms and intersections of interpersonal, institutional, and ideological violence and violating practices
Uploads
tukipalveluiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluista sekä digitaalista
kokeneille suunnatusta verkkokyselystä. Digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, vaikutuksia ja seurauksia. Väkivallan, häirinnän, uhkailun, häpäisemisen ja kontrollin muodot ovat moninaistuneet. Digitaalisen väkivallan seuraukset ovat usein väkivallan kohteille
syvästi haavoittavia, traumatisoivia, toimijuutta lamauttavia, osallisuutta rajoittavia ja elinpiiriä kapeuttavia.
Digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen keskeisenä haasteena ovat puutteet
ilmiön tunnistamisessa, sen vakavuuden ymmärtämisessä ja asenteissa. Ilmiö on normalisoitunut osaksi arkea sekä läheisissä suhteissa että sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä väkivallan eri ilmenemismuodoista. Ilmiöön puuttuminen vaatii myös moniammatilliseen yhteistyöhön ja tutkimukseen panostamista, käsitteiden tarkentamista, väkivallan dokumentoinnin käytäntöjen yhtenäistämistä sekä esitutkintapöytäkirjojen laatuun panostamista. Myös digitaalisen median alustojen vastuuta tulee korostaa ja palveluiden alueellista saatavuutta parantaa.
tukipalveluiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluista sekä digitaalista
kokeneille suunnatusta verkkokyselystä. Digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, vaikutuksia ja seurauksia. Väkivallan, häirinnän, uhkailun, häpäisemisen ja kontrollin muodot ovat moninaistuneet. Digitaalisen väkivallan seuraukset ovat usein väkivallan kohteille
syvästi haavoittavia, traumatisoivia, toimijuutta lamauttavia, osallisuutta rajoittavia ja elinpiiriä kapeuttavia.
Digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen keskeisenä haasteena ovat puutteet
ilmiön tunnistamisessa, sen vakavuuden ymmärtämisessä ja asenteissa. Ilmiö on normalisoitunut osaksi arkea sekä läheisissä suhteissa että sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa. Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä väkivallan eri ilmenemismuodoista. Ilmiöön puuttuminen vaatii myös moniammatilliseen yhteistyöhön ja tutkimukseen panostamista, käsitteiden tarkentamista, väkivallan dokumentoinnin käytäntöjen yhtenäistämistä sekä esitutkintapöytäkirjojen laatuun panostamista. Myös digitaalisen median alustojen vastuuta tulee korostaa ja palveluiden alueellista saatavuutta parantaa.