Mek
Mek om viluiden azegiden toižend oiktanke teranke enamba mi 60 santimetrad. Kävutadas mekad čapateziškendoiden täht tobjimalaz londoiden aigan. Mekan tera om terav molembiš polišpäi. Voib tehta žognijoid iškoid erasiden-se mekiden nügusel.
Toižendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Erištadas mekid pidusen mödhe istorižhe aigha i kävutandha kacten, piduz voib sadas 90 santimetrhasai raccastuzsodamehil. Mekan mass zavodiše 700 grammaspäi (gladius) i sase nell'hä kilogrammhasai (cvaihender, flamberg) kahten käden täht, erasti (sur' mez', paradine) — 6,5 kg da 10 kilogrammhasai (kleimor), ühten käden täht — vähemb mi kaks' kilogrammad.
Mekankandai
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mek oli professionaližen sodamehen londan da kaičendan azegeks. Se sodamez' libui privilegiruidud kundaspäi paksus i oli hüväsuguine rodul. Mek om kalliž azeg, sen ližaks hätkeližed fizižed harjoitused i torad mekanke oliba tarbhaižed, miše valdoita azegel oikti. Laskend oli tarbhaine mekan ičezkaluišton täht[1].
Ližad da vigad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Arvokaz kiruh azeg, mez' voib kantta sidä ičezenke, piduz telustab vihanikoile tabata kädhe. Teravzoittud kaikel pidusel tera ei anda vihankandajale panda mekad kontrolin alle, keihasen i torakirvhen erineden. Balansiruind mekal om sättui massoiden keskusen sijadusen tagut läz gardad. Fehtuindan tehnikad oma äiluguižed. Om paremba iškta teran pidusen 2/3..3/4 keskustal vardespäi lugeten.
Sil-žo aigal tüpäk mek om läz ližatoi, mek om kalliž, sen tehmine tarbhaičeb šingotadud metallurgijad, ei kožu somustoittud hibjad vaste žognijoiden i peniden azegiden erineden, i tarbiž tehta iškendoid märitud sauman al. Voib tehta vägevid iškendoid mekan varden agjal.
Kaikiden süiden tagut odvad žognijad vilud azeged i toraveičed oliba päižed toras, mek-žo oli harv i kävutihe abuazegeks. Klassine mek kadoti toraznamoičendad Evropas keskaigan lopus, no jäi kävutandas arabižen Afrikan maiš 20. voz'sadahasai.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ DeVries, Kelly; Smith, Robert Douglas. Medieval Military Technology (Keskaigaine sodatehnologii). University of Toronto Press, 2012. Lp. 20. (angl.) ISBN 9781442604971