Andi-interviu-ENGLEZA.doc

Interview (English translation), 2013

INTERVIEW WITH DAVID CHARLES WRIGHT-CARR. Congress “Diverse Guanajuato: Past and Present of the Indigenous Population.” November 7-8, 2013. Media Laboratory of the Celaya-Salvatierra Campus of the University of Guanajuato. Project directed by Jeremías Ramírez Vasillas. YouTube: http://www.youtube.com/watch?v=qWWzkOu8B30&feature=youtu.be Published November 27, 2013. Translation by Lucía Wright-Contreras.

This essay discusses the posibility of establishing a multicultural structure in the political and social environment of the 21st century. The essay was written as an assignment of ENG 102 course at Bilkent University.

2008

The article-based doctoral dissertation deals with adult individuals in Western societies who were born into multilingual and multicultural families and have parents of different nationalities. The study’s participants grew up outside their parents’ countries of origin and relate to a multitude of bonds that link them across various cultures, languages and places. Multilingualism and an identification with diverse countries and cultures contradict the political system of nation states. The social dimension of cultural identities affects both the study participants’ identification with their multiple attachments and language use in everyday life. The study examines diverse approaches that enable the participants to create notions of belonging and identification despite possessing at times contradictory transnational allegiances. The findings of the study show that the participants consider themselves in terms of being a mixture with multiple and yet distinct bonds. These bonds relate to their family backgrounds, their knowledge of multiple languages and their early acquaintance of different cultural systems, which frequently is accompanied by a specific disposition for starting multicultural families in their adult lives. A sense of otherness is another prominent feature in the self-representation of multicultural individuals as well as a significant aspect in their social relationships. A sense of cultural otherness is not necessarily a sign of social marginalization or a negative feeling. Rather, the experience of otherness makes it possible for individuals to sense belonging to multiple cultures, languages and nations at the same time. Hence, notions of otherness and difference constitute a social and cultural resource in terms of creating a sense of communality, and is crucial for accepting cultural otherness in society. The author suggests that the study’s participants develop a sense of multicultural belonging that is inextricably connected to an association with multiple languages, cultures and places. Multicultural belonging is a flexible process, relational and depends on the context, social relationships and locations. The study proposes that multicultural belonging creates a tolerant and open-minded understanding of membership that transcend national borders. Personal experiences of mixedness and otherness contribute to promote social integration and diminish notions of nationalism. The reflexive ethnography offers new perspectives on transnational belonging and makes a timely contribution to discussions in the fields of cultural heritage studies, ethnology and transnational studies. Monikulttuurinen osallisuuden tunne lisää suvaitsevaisuutta Monikulttuurinen, monikielinen ja monikansallinen perhetausta vähentää nationalistista ajattelua, toteaa Turun yliopistossa väittelevä Viktorija Čeginskas. Monikulttuurinen perhetausta liittää yksilön monin sitein eri kulttuureihin, kieliin, maihin ja paikkoihin edistäen kulttuureista, kielistä tai kansallisista rajoista riippumatonta osallisuuden tunnetta. Čeginskas toteaa väitöstutkimuksessaan, että yksilön itsessään tunnistama ”kulttuurinen toiseus” on tärkein itsetuntemuksen merkki. Se on samalla avain erilaisuuden hyväksymiselle. Toiseutta käytetään välineenä luotaessa yhteisöllisyyttä muiden kanssa. Kulttuurinen toiseus ei kuitenkaan tarkoita sosiaalista eristäytyneisyyttä tai negatiivista tunnetta. Enemminkin se on merkki siitä, että yksilö voi tuntea ristiriidattomasti yhteenkuuluvaisuutta useisiin kieliin, kansallisuuksiin ja kulttuureihin. Tämä taas vähentää nationalistista ajattelua, koska henkilö liikkuu vaivatta useilla kulttuurisilla, kielellisillä ja alueellisilla rajapinnoilla, Čeginskas painottaa. Monikulttuurinen osallisuuden tunne edistää Čeginskasin mukaan suvaitsevaisuutta painottavaa sosiaalista integraatiota. Siinä yksilö hyväksyy erilaisuuden, koska hän kykenee oman taustansa pohjalta näkemään kielellisten, kulttuuristen ja kansallisten rajojen taakse. Yksilön monikielisyys ja samastuminen samanaikaisesti useisiin kulttuureihin ja kansallisuuksiin on Čeginskasin mukaan ristiriidassa kansallisvaltioiden poliittisten periaatteiden kanssa. Monikulttuuriset yksilöt huomaavat erilaisuutensa arjessaan. Tunne toiseudesta syvenee sosiaalisissa tilanteissa, Čeginskas sanoo. Temaattisiin syvähaastatteluihin perustuvassa artikkeliväitöskirjassaan Čeginskas tutkii, miten monikulttuurisen elämäntapansa kokevat ja määrittävät aikuiset, jotka ovat kasvaneet monikulttuurisessa perheessä ja maassa, joka ei ole heidän kummankaan vanhempansa synnyinmaa.

Cuadernos de Lingüística Hispánica, 2007

Resumen en: The present text is a critical reflection visualized through a dialogue inside of me, during a moment of silence. The creative form of the text allows th...

Gisela Solé Marrón Minorities (indigenous or migrant) should assimilate into the dominant culture. Critically discuss through the use of the theories we have been examining and suitable examples Throughout history, societies have been defining cultures by setting own beliefs and ways of life that distinguish one culture from the other. This creation of identity exists in order to define oneself in terms of other people and groups. And this need of identifying as the Psychologist Abraham Maslow's defines in the hierarchy of needs, is one of the upper three levels of individual needs preceded by self-esteem and the need of belonging.