Restauri a Calvello (PZ)

mtt.fi

Cuadernos del Ateneo, 2000

2019

Lähikuva, 2005

2001

Miten lama vaikutti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntaan? 1 Mitka kysyntatekijoiden muutoksista olisivat tapahtuneet ilman lamaakin, osana yhteiskunnan yleisempaa muutosta? Enta mitka muutokset on tulkittavissa nimenomaan laman vaikutuksiksi? Kysymyksiin vastaaminen ei ole helppoa, silla ei ole tarjolla itsestaan selvia perusteita nimeta juuri jotkin elinolojen muutosilmiot palvelukysynnan tekijoiksi. Katsaukset palvelukysyntaa koskeviin tutkimuksiin (ks. Kallio 1998; Blomster 2001) osoittavat lisaksi, etta suuri osa palvelukysynnan vaihtelusta on yhteydessa mieluummin palvelutarjonnan muutoksiin kuin elinolotekijoiden muutoksiin. Tilannetta vaikeuttaa viela se, etta palvelukysynnasta on usein jouduttu tekemaan paatelmia palvelujen kayton perusteella eika havainnoimalla suoraan elinoloihin liittyvia kysyntatekijoita. Lisavaikeutena on, etta eri palvelumuotoihin (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, vanhus-, lapsi- ja vammaispalvelut jne.) vaikuttavat eri kysyntatekijat. Li...

2011

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2008

Yhteiskuntavastuu on viime vuosina noussut liiketoiminnan keskiöön myös suomalaisessa keskustelussa. Yhteiskuntavastuu (vastuullisuus, yritysvastuu) tuo uudenlaisia ulottuvuuksia ja haasteita myös elintarvikealan yritysten johtamiseen; yritysten tulee muun muassa osoittaa toimintansa vastuullisuus käytännön todennettavina tekoina ja avoimuuden lisäämisenä. Ketjunäkökulma tekee vastuullisuudesta entistä moniulotteisemman. Kun elintarvikeketjuun monesti sisältyy useita raaka-aineketjuja ja yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, ketjun ja informaation hallinta niin ympäristön, sosiaalisten kuin taloudellistenkin kysymysten kannalta on entistä haasteellisempaa. Ruoan tuottaminen vastuullisesti edellyttää, että koko elintarvikeketju huolehtii toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullisuuden sisällön rakentamiseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Kuluttajatutkimuskeskus selvittävät yhteistyössä elintarvikealan yritysten ja sidosryhmien kanssa...

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2012

Ruoan päätyminen jätteeksi on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Yksi yksinkertaisimpia keinoja vähentää elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia onkin ehkäistä syntyvää ruokahävikkiä. Selvitimme Foodspill –hankkeessa ruokahävikin määrää ja laatua Suomessa. Koska kansainvälisten tutkimusten mukaan suurimmat ruokahävikkimäärät syntyvät kotitalouksissa ja ravintolapalveluissa, keskitimme mittaukset niihin. Lisäksi hävikkitietoja kerättiin elintarviketeollisuudelta ja kauppaketjuilta. Syyskuussa 2010 toteutimme seurantatutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää ja sen laatua. Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta, joista 380 suoritti tutkimuksen loppuun asti. Ennen tutkimusta osallistujat täyttivät taustatietolomakkeen ja heille lähetettiin keittiövaaka ruokahävikin punnitsemista varten. Tutkimusaika oli kaksi viikkoa ja tulo...