Complete (Ebook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and Industry Studies 6th Edition PDF For All Chapters

Download the full version of the ebook now at ebooksecure.
com
(eBook PDF) Health Economics: Theory,

Insights, and Industry Studies 6th Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-health-
economics-theory-insights-and-industry-
studies-6th-edition-2/
Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.
(eBook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and

Industry Studies 6th Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-health-economics-theory-
insights-and-industry-studies-6th-edition/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Health Economics 6th Edition by Charles E.

Phelps
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-health-economics-6th-
edition-by-charles-e-phelps/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Statistics for Economics, Accounting and

Business Studies 7th Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-statistics-for-economics-
accounting-and-business-studies-7th-edition/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Management A Practical Introduction 8th

Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-management-a-practical-
introduction-8th-edition/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Strategic Management for Tourism, Hospitality
and Events 3rd Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-strategic-management-for-
tourism-hospitality-and-events-3rd-edition/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Financial Accounting 10th Edition by Robert

Libby
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-financial-accounting-10th-
edition-by-robert-libby/
ebooksecure.com
Essentials of Biology 2023 7th Edition Sylvia S. Mader -

eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/essentials-of-biology-2023-ebook-pdf/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Communication: Making Connections 11th Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-communication-making-
connections-11th-edition/
ebooksecure.com
English Sentence Builder 2nd Edition Ed Swick - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/english-sentence-builder-ebook-pdf/
ebooksecure.com
(eBook PDF) Instructing Students Who Have Literacy
Problems 7th Edition
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-instructing-students-who-
have-literacy-problems-7th-edition/
ebooksecure.com
Copyright 2012 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s). Editorial review has
deemed that any suppressed content does not materially affect the overall learning experience. Cengage Learning reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
PREFACE
The health care sector, now representing more than one-sixth of the U.S. economy in
terms of economic activity, continues to change in unimaginable ways. Sweeping
transformations in the organizational arrangements of health care providers, newly
developed medical technologies, the creation of new health insurance products, and
the development and evaluation of various public policy initiatives all make the health
care sector a dynamic and exciting area for applying the lens and tools of economic
analysis. Indeed, not a day goes by without the unfolding of a medical event that
requires the insights of economics to unravel the depths of its implications.
Our textbook, now in its sixth edition, is written expressly to capture the excitement
generated by the health care field. As in the earlier editions, we take a fresh, contem-
porary approach to the study of health economics. We present the material in a lively
and inviting manner by providing numerous and timely real-world examples through-
out the text. At the same time, we resist the temptation of becoming overly encyclope-
dic and avoid purely technical issues that interest only academics and not students.
As a result of the approach taken, our book has wide appeal. Many business
schools; liberal arts colleges; medical schools; and schools of public health, pharmacy,
and health administration, at both the undergraduate and graduate levels, have chosen
to use our textbook. The mix of adopters attests to the relevance and practicality of the
material and the consistent and inviting manner in which various principles and con-
cepts of health economics are presented throughout the text.
What’s New in the Sixth Edition?

In addition to updating all of the statistics to the most recent year available, adding
many new empirical studies, and thoroughly rewriting and condensing numerous
chapters, several major changes have been made in this edition.
• We now discuss, at the end of most chapters, various provisions of the Patient
Protection and Affordable Care Act (PPACA) of 2010 that apply to the material in
those chapters. For example, comparative effectiveness analysis, the health
insurance mandate, accountable care organizations, various health care taxes and
subsidies, different health insurance regulations, and how the PPACA may affect
the three-legged stool of medicine are discussed at the end of Chapters 3, 6, 7, 9,
11, and 16, respectively. These discussions not only benefit the students in terms
of updating them on the scope and breadth of PPACA but also provide students
with the opportunity to apply the theories and empirical lessons from the text
to a better understanding of the potential economic effects of the PPACA.
• An appendix, written by Dhaval Dave of Bentley University, is offered at the end
of Chapter 2 which fully develops Grossman’s model of the demand for health.
Faculty will now have a choice of separately discussing health status determinants
(Chapter 2) and the demand for medical care (Chapter 5) within a commodities
framework or relate these two theories within the more integrated time allocation
model introduced in Appendix 2.
• An examination of the health care system in Switzerland, which relies partly on
managed competition, has been added to Chapter 4.
• The material on agency and transaction cost theories has been moved from
Chapter 13 to the end of Chapter 7. As a result, students have an earlier
vi Preface
understanding why health care organizations may merge horizontally or vertically.

Some other cost concepts, such as learning-by-doing and sunk costs, have also
been added to Chapter 7.
• A section, written by Austin Frakt of the Veterans Administration and Boston
University, discusses competition between traditional Medicare and Medicare
Advantage plans in Chapter 10.
• Chapter 11 has been greatly rewritten to reflect various empirical studies showing
that health insurers likely possess market power in many regions of the United
States. In addition, the discussion on the monopsony power of health insurers
has been expanded significantly.
• Chapter 16 now compares the health care system in the United States to those in
other industrialized countries in terms of the three-legged stool of medicine.
Also, the efficiency status of the U.S. health care system is illuminated within a
supply and demand model of a health economy. Finally, the chapter now
discusses the proposed single-payer system in Vermont.
Organization of the Textbook

The textbook contains four parts: Part I, which contains Chapters 1 through 8, deals
with basic health economic concepts, such as trade-offs, the production of health,
health care systems and institutions, the demands for medical care and health care
system, the health care system product, production and cost theories, cost-
effectiveness and cost-benefit analyses, and market analysis. Specifically, Chapter 2
theoretically and empirically examines the different factors that help to produce
health. Not surprisingly, the role of medical care in producing health is given partic-
ular attention in this chapter.
Chapter 3 covers cost-benefit and cost-effectiveness analyses, among other topics.
Knowledge of these two evaluation methods helps policy makers determine efficient
and effective ways to keep people healthy at minimum cost. An overview of health
care system elements and an introduction to the U.S. health care system are provided
in Chapter 4. A general model of a health care system and the role of financing, reim-
bursement, and delivery in a health economy are some of the issues discussed in this
chapter.
Chapters 5 and 6 provide theoretical and empirical material on the demands for
medical care and medical insurance. This information becomes important, for example,
when asking questions concerning the utilization of medical care and why some peo-
ple lack health insurance. Chapter 7 provides basic instruction on production and cost
theories. These theories are crucial for understanding the behavior of any type of med-
ical firm, regardless of its ownership type and how much competition it faces in the
marketplace. Lastly, tools of market analysis are provided in Chapter 8. In this chapter,
different market structures, such as perfect competition and monopoly, are discussed
and compared in the context of a medical care industry.
In Part II, Chapters 9 and 10 focus on the important role of government in health
matters and medical care markets. In particular, Chapter 9 provides an overview of
government functions, such as regulation, antitrust, and redistribution, as applied to
health and medical care issues. Chapter 10 discusses government’s ever-increasing
role as a producer of health insurance and examines the Medicaid and Medicare pro-
grams in considerable detail.
Part III includes Chapters 11 through 15. These chapters use the concepts and theo-
ries developed in the earlier chapters to extensively analyze specific health care indus-
tries by applying the structure, conduct, and performance paradigm of industrial
organization. The private health insurance, physician, hospital, pharmaceutical, and
Preface vii
nursing home industries are covered in great depth, and the analysis is kept as current
as possible. Various health care topics and issues are examined in these chapters.
Finally, Part IV, or Chapter 16, deals with health insurance reform. Some of the
more debated plans for reforming the U.S. health insurance system at the federal and
state levels are discussed and evaluated. The book ends with a glossary.
In most colleges and universities, a course in health economics is offered on a one-
semester basis. Within one semester, it is difficult to cover all of the material in this
text. The business curriculum at the University of Connecticut offers the typical health
economics course in two semesters at both the undergraduate and MBA/MPH levels.
(Not all students always take both courses, however.) The first-semester course is
titled Health Insurance. This first course covers Chapters 4 (Health Care Systems and
Institutions), 6 (The Demand for Medical Insurance), 10 (Government as Health
Insurer), 11 (The Private Health Insurance Industry), and 16 (Health Care Reform).
Parts of Chapter 2 (Health and Medical Care) are also covered before Chapter 6, and
Chapter 8 (Structure, Conduct, Performance, and Market Analysis) is briefly reviewed
before introducing Chapter 11 in this first semester Health Insurance course.
The second-semester course is titled Health Care Economics, which covers Chapters 1
(Introduction), 2 (Health and Medical Care), 3 (Cost and Benefit Analysis), 5 (The
Demand for Medical Services), 7 (Medical Care Production and Costs), 8 (Structure,
Conduct, Performance, and Market Analysis), 9 (Government, Health, and Medical
Care), and the four remaining industry chapters (12–15). Supplemental readings are
assigned in both courses, and typically student presentations or point/counterpoint
debates are assigned. Spreading the material over two courses means less rushing
from topic to topic and provides more time to explore individual issues in greater
detail. The students seem to appreciate the two-course approach and our book is
written in such a manner as to accommodate this approach.
Supplements
Economic Applications: Economic Applications includes South-Western’s dynamic
Web features: EconNews, EconDebate, and EconData Online. Organized by pertinent
economic topics and searchable by topic or feature, these features are easy to integrate
into the classroom. EconNews, EconDebate, and EconData all deepen students’ under-
standing of theoretical concepts through hands-on exploration and analysis of the latest
economic news stories, policy debates, and data. These features are updated on a reg-
ular basis. For more information, visit http://www.cengage.com/economics/infoapps
InfoTrac: With InfoTrac College Edition, students can receive anytime, anywhere
online access to a database of full-text articles from thousands of popular and scholarly
periodicals, such as Newsweek, Fortune, and Nation’s Business. InfoTrac is a great way
to expose students to online research techniques, with the security that the content is
academically based and reliable. For more information, visit http://www.cengage
.com/economics/infoapps
Web Site: The support site for Health Economics can be accessed at www.cengage
.com/economics/santerre and contains chapter-by-chapter web links, term paper tips,
instructor resources, and other teaching and learning resources.
If a 1pass access card came with this book, you can start using many of these
resources right away by following the directions on the card. One username and
password gives you multiple resources. Get started today at www.cengage.com/
economics/santerre/
viii Preface
Web-Based Instructor’s Manual: The Health Economics support site (www

.cengage.com/economics/santerre) contains password-protected material for instruc-
tors only, including answers to end-of-chapter questions in the text, teaching notes
for the case studies, a sample syllabus with web links, a list of readings for each chap-
ter, and ideas for course projects.
PowerPoint™ Slides: PowerPoint slides are also located on the support site and are
available for use by instructors for enhancing lectures. Each chapter’s slides include a
lecture outline illustrated with key tables and graphs.
Instructor’s Resource CD-ROM: Get quick access to the Instructor’s Manual and
PowerPoint slides from your desktop via one CD-ROM.
Acknowledgments
Our goal is to create the best possible learning device for students and teaching tool for
professors. We are profoundly grateful to all of the reviewers of this textbook and the
talented and dedicated staff at Cengage Learning for helping us bring this goal closer to
fruition.
For reviewing the fifth edition and providing numerous comments and suggestions
for improving the sixth edition, we thank Doris Bennett, Jacksonville State University,
Karen Buhr (University of Maine), Jie Chen (College of Staten Island/CUNY), Joey
Crosby (Armstrong Atlantic State University), Atilla Cseh (Valdosta State University),
Diane Dewar (University at Albany), Debra Dwyer (Stony Brook University), Bianca
Frogner (George Washington University), Warren Greenberg (University of Maryland),
Vivian Ho (Rice University), Latoya Jackson (Albany State University), David Latif
(University of Charleston), Ricky Leung (University of Missouri-Columbia), Haiyong
Liu (East Carolina University), Christina Marsh (University of Georgia), Neil Meredith
(West Texas A&M University), Claudia Pereira (National School of Public Health),
John Perry (Centre College), Jessica Wolpaw Reyes (Amherst College), Patrick Richard
(George Washington University), Katie Showman (Florida State University), Christine
Spencer (University of Baltimore), Karen Travis (Pacific Lutheran University), Yavuz
Yasar (University of Denver), and Mustafa Younis (Jackson State University).
We also appreciate the reviewers of past editions and others who have provided us
with comments for improving the text over the years, including:
Mir Ali Partha Deb Vivian Ho
Steven Andes Derek DeLia Ashley Hodgson
Jay Bae Diane Dewar Robert Jantzen
Mary Ann Bailey Eric Doremus Juan Kelly
Mark Barabas Randall Ellis Donald Kenkel
Laurie Bates Alfredo Esposto Timothy Leslie
Richard Beil Maya Federman Dong Li
Sylvester Berki Andrew Foster Mindy Marks
Jay Bhattacharya A. Mark Freeman Amalia Miller
David Bishai Linda Ghent Frank Musgrave
Stacey Brook Stephan Gohmann John Nyman
Bruce Carpenter Glenn Graham Albert Oriol
Sewin Chan Darren Grant Gabriel Picone
Chris Coombs Dennis Heffley Irene Powell
Guy David Jim Hilliard Keith Rayburn
Preface ix
Jeffrey Rubin Leon Taylor Gary Wyckoff

Windsor Westbrook James Thornton Aaron Yelowitz
Sherrill Marie Truesdell Donald Yett
Jessica Wolpaw Reyes Kay Unger Nicole Yurgin
As mentioned in the previous editions, if you have any comments or suggestions for
improving the text, please bring them to our attention. Also please alert us to any the-
oretical or empirical articles that should be cited and/or discussed in our text. We are
only an email message away. We thank you in advance.
Rex Santerre
rsanterre@business.uconn.edu
Stephen Neun
sneun@antioch.edu
CONTENTS
P AR T 1 BASIC HEALTH CARE ECONOMIC TOOLS AND INSTITUTIONS 1
C H A PT E R 1 Introduction 3
What Is Health Economics? 4
The Four Basic Questions 4
Production and Allocative Efficiency and the Production
Possibilities Curve 5
The Distribution Question 7
Implications of the Four Basic Questions 8
Taking the Pulse of the Health Economy 9
Medical Care Costs 9
Uses of Medical Funds 10
Sources of Medical Funds 11
Amount of Medical Care Spending 12
Medical Care Access 14
Medical Care Quality 15
A Note on the Relation between System Structure and Performance 16
A Brief Note on the Patient Protection and Affordable
Care Act of 2010 18
Summary 18
Review Questions and Problems 19
References 20
A PP E N D I X 1 Economic Models and Empirical Testing 21

Economic Models 21
Positive versus Normative Analysis 24
Empirical Testing 25
Association versus Causation 28
Summary 31
References 33
C H A PT E R 2 Health and Medical Care: An Economic Perspective 35

What Is Health? 36
Why Good Health? Utility Analysis 36
What Is Medical Care? 39
The Production of Good Health 40
Empirical Evidence on the Production of Health in the United States 47
The Determinants of Health among Nonelderly Adults 47
The Determinants of Health among Children 50
The Determinants of Health among the Elderly 51
The Role of Public Health: An Historical Approach 52
The 10 Major Causes of Death in the United States in 2010 53
Empirical Evidence on the Production of Health: A Summary 55
Implications of the Patient Protection and Affordable Care Act
(PPACA) of 2010 55
Summary 56
Online Resources 58
References 58
xii Contents
A PP E N D I X 2 Demand for Health Capital 61

Grossman’s Model of the Demand for Health 62
Pure Investment Version of the Grossman Model 66
Shifts in Equilibrium 69
Applications of the Grossman Model 75
Summary 79
References 80
CHAPTER 3 Cost and Benefit Evaluation Methods 83

Cost Identification Analysis 84
Cost-Benefit Analysis 85
The Practical Side of Using Cost-Benefit Analysis to Make
Health Care Decisions 88
Discounting 89
The Value of Life 91
An Application of Cost-Benefit Analysis—Should College
Students Be Vaccinated? 93
The Costs and Benefits of New Medical Technologies 94
Cost-Effectiveness Analysis 95
By the Numbers: Cost-Effectiveness and Cost-Utility Analysis 98
An Application of Cost-Effectiveness Analysis: Autologous Blood
Donations—Are They Cost Effective? 99
(PPACA) of 2010 Regarding Cost and Benefit Evaluation Methods 100
Summary 102
Online Resources 104
References 104
CHAPTER 4 Health Care Systems and Institutions 107

Elements of a Health Care System 108
The Role and Financing Methods of Third-Party Payers 110
Risk Management, Reimbursement, and Consumer Cost Sharing 112
The Production of Medical Services 115
Institutional Differences between For-Profit and Not-For-Profit
Health Care Providers 116
Why Are Not-For-Profit Health Care Providers So Prevalent? 117
Production of Health Care in the Four Systems 117
Physician Choice and Referral Practices 118
The Four National Health Care Systems Summarized 118
An Overview of the U.S. Health Care System 120
Financing of Health Care in the United States 120
Reimbursement for Health Care in the United States 121
Production of Health Services and Provider Choice
in the United States 121
Summary 122
References 123
CHAPTER 5 The Demand for Medical Care 125

The Demand for Medical Care and the Law of Demand 126
The Utility-Maximizing Rule 127
The Law of Demand 127
Other Economic Demand-Side Factors 129
The Relationship between Health Insurance and the Demand
for Medical Care 131
Moral Hazard 135
Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
Contents xiii
Noneconomic Determinants of the Demand for Medical Care 135

The Market Demand for Medical Care 137
The Fuzzy Demand Curve 138
Elasticities 139
Own-Price Elasticity of Demand 139
Other Types of Elasticity 142
Empirical Estimation 142
Own-Price, Income, Cross-Price, and Time-Cost Elasticity Estimates 143
The Impact of Insurance on the Demand for Medical Care 145
The Impact of Noneconomic Factors on the Demand for
Medical Services 147
Provisions of the Patient Protection and Affordable Care Act (PPACA)
of 2010 Relating to the Demand for Health Care 148
Summary 149
References 151
C H A PT E R 6 The Demand for Medical Insurance: Traditional and Managed

Care Coverage 155
Introduction 156
The Conventional Theory of the Demand for Private Health Insurance 157
Deriving the Demand for Private Health Insurance 160
Factors Affecting the Quantity Demanded of Health Insurance 163
Nyman’s Access Theory of the Demand for Private Health Insurance 167
Conventional Insurance Theory according to Nyman 168
A Simple Exposition of the Nyman Model 171
Insights and Policy Implications of the Nyman Model 173
The Health Insurance Product: Traditional versus Managed
Care Insurance 174
Financial Incentives and Management Strategies Facing
Consumers/Patients 176
Financial Incentives and Management Strategies Facing
Health Care Providers 177
Consumer-Directed Health Care Plans 179
The Regulation of MCOs 180
Provisions of the Patient Protection and Affordable Care Act of 2010
Relating to the Demand for Health Insurance 182
Summary 184
References 186
C H A PT E R 7 Medical Care Production and Costs 189

The Short-Run Production Function of the Representative Medical Firm 190
Marginal and Average Products 192
Elasticity of Input Substitution 195
A Production Function for Hospital Admissions 196
Short-Run Cost Theory of the Representative Medical Firm 197
The Short-Run Cost Curves of the Representative Medical Firm 198
Short-Run Per-Unit Costs of Production 200
Factors Affecting the Position of the Short-Run Cost Curves 203
Estimating a Short-Run Cost Function for Hospital Services 205
The Cost-Minimizing Input Choice 206
Long-Run Costs of Production 208
Long-Run Cost Curves 208
Shifts in the Long-Run Average Cost Curve 210
Long-Run Cost Minimization and the Indivisibility of Fixed Inputs 210
Additional Production and Cost Concepts 212
Neoclassical Cost Theory and the Production of Medical Services 213
xiv Contents
Integrated Delivery Systems 213

of 2010 Relating to Medical Care Production and Costs 217
Summary 218
References 220
CHAPTER 8 Structure, Conduct, Performance, and Market Analysis 223

Structure, Conduct, and Performance Paradigm 224
Is a Perfectly Competitive Market Relevant to Medical Care? 226
A Model of Supply and Demand 227
Comparative Static Analysis 229
A Note on Long-Run Entry and Exit in a Perfectly Competitive Market 231
Using Supply and Demand to Explain Rising Health Care Costs 232
The Monopoly Model of Market Behavior and Performance 233
Monopoly versus Perfect Competition 233
Barriers to Entry 235
The Buyer Side of the Market 237
Monopolistic Competition and Product Differentiation 238
Procompetitive and Anticompetitive Aspects of Product Differentiation 239
Oligopoly 241
Collusive Oligopoly 242
Competitive Oligopoly 243
Collusive or Competitive Oligopoly? 243
Oligopolistic Behavior in Medical Care Markets 244
Defining the Relevant Market, Measuring Concentration, and
Identifying Market Power 246
The Relevant Product and Geographical Markets 246
Measuring Market Concentration 248
Identifying Market Power 250
Summary 252
References 256
P AR T 2 THE ROLE OF GOVERNMENT 257
CHAPTER 9 Government, Health, and Medical Care 259

Economic Reasons for Government Intervention 260
Types of Government Intervention 262
Public Goods 262
Externalities 263
Regulations 268
Antitrust Laws 275
Public Enterprise 283
The Redistribution Function of Government 284
of 2010 Relating to Government, Health and Medical Care 289
Summary 291
References 293
CHAPTER 10 Government as Health Insurer 295

Why Does the Government Produce Health Insurance? 296
The Medicaid Program 297
The Financing and Cost of Medicaid 298
Contents xv
Do Differences in the Medicaid Program Make a Difference? 298

The State Children’s Health Insurance Program (SCHIP) 300
Are the Medicaid and State Children’s Health Insurance Programs
“Crowding Out” Private Health Insurance? 301
The Medicare Program 302
The Financing and Cost of Medicare 302
Medicare Program Reforms 304
Competitive and Market Power Elements in Medicare 309
(PPACA) of 2010 for Medicare, Medicaid and SCHIP 312
Summary 314
References 315
P AR T 3 INDUSTRY STUDIES 319
C H A PT E R 11 The Private Health Insurance Industry 321

A Brief History of the Private Health Insurance Industry 322
The Structure of the Private Health Insurance Industry 323
Number, Types, and Size Distribution of Health Insurers 323
Consumer Information 326
The Conduct of the Private Health Insurance Industry 327
The Dominant Insurer Pricing Model 327
Do Health Insurers Possess Monopoly (or Market) Power? 331
Managed Care Organizations and Insurance Premiums 332
Do Health Insurers Possess Monopsony Power? 334
Rating of Premiums, Adverse Selection, and Risk Selection 337
Guaranteed Renewability in the Individual Health Insurance Market 341
The Performance of the Private Health Insurance Industry 342
The Price of Private Health Insurance in the United States 343
Output of Private Health Insurance in the United States 348
Profitability in the Private Health Insurance Industry 354
of 2010 Relating to the Health Insurance Industry 355
Summary 356
References 359
C H A PT E R 12 The Physician Services Industry 363

The Structure of the Physician Services Industry 364
The Number of Physicians in the United States 364
Distribution of Primary Care and Specialty Care Physicians
in the United States 366
Mode of Practice 368
Buyers of Physician Services and Methods of Remuneration 368
Reimbursement Practices of Managed Care Buyers
of Physician Services 369
Production, Costs, and Economies of Scale 371
Summary of the Structure of the Market for Physician Services 372
The Conduct of the Physician Services Industry 372
The Supplier-Induced Demand Hypothesis 373
McGuire’s Quantity-Setting Model 376
The Impact of Alternative Compensation Schemes
on Physician Behavior 378
Geographical Variations in the Utilization of Physician Services 380
xvi Contents
The Impact of Utilization Review on the Physician Services Market 382

Medical Negligence and Malpractice Insurance 383
The Performance of the Physician Services Industry 386
Expenditures on Physician Services 386
The Physician Services Price Inflation Rate 387
The Utilization of Physician Services 388
Physician Income 388
of 2010 Relating to the Physician Services Market 389
Summary 391
References 392
CHAPTER 13 The Hospital Services Industry 397

The Structure of the Hospital Services Industry 398
Market Concentration within the Hospital Services Industry 398
Buyers of Hospital Services 401
Type of Product 402
Summary of the Structure of the Hospital Services Industry 405
The Conduct of the Hospital Services Industry 406
Pricing Behavior of Not-For-Profit Hospitals 406
Market Concentration and Hospital Behavior 412
Hospital Ownership and Hospital Behavior 414
Managed Care Buyers and Hospital Behavior 416
Price Regulations and Hospital Behavior 418
Cost Shifting Behavior 419
Summary of the Conduct of the Hospital Services Market 421
The Performance of the Hospital Services Industry 422
The Growth in Hospital Expenditures 422
The Hospital Services Price Inflation Rate 423
Do Hospitals Provide Flat-of-the-Curve or Ineffective Medicine? 425
Hospital Profit Margins 427
of 2010 Relating to the Hospital Services Industry 428
Summary 429
References 431
CHAPTER 14 The Pharmaceutical Industry 437

The Structure of the Pharmaceutical Industry 438
Number and Size Distribution of Sellers 438
The Buyer Side of the Pharmaceutical Market 439
Consumer Information and the Role of the FDA 445
The Structure of the Pharmaceutical Industry: A Summary 446
The Conduct of the Pharmaceutical Industry 447
Pricing Behavior 447
Promotion of Pharmaceutical Products 448
Product Innovation 450
The Conduct of the Pharmaceutical Industry: A Summary 453
The Performance of the Pharmaceutical Industry 453
The Relative Price Inflation Rate of Pharmaceutical Products 454
Output of New Pharmaceutical Products 455
Profits in the Pharmaceutical Industry 456
The Performance of the Pharmaceutical Industry: A Summary 458
Contents xvii

of 2010 Relating to the Pharmaceutical Industry 458
Summary 459
References 461
C H A PT E R 15 The Long-Term Care Industry 465
The Structure of the Long-Term Care Services Industry 466
The Need for Long-Term Care 466
Structure of Informal Care Providers 467
Structure of the Nursing Home Care Industry 468
Structure of the Home Health Care Industry 471
The Structure of the Long-Term Care Industry: A Summary 473
The Conduct of the Long-Term Care Industry 473
The Dual Market Model of Nursing Home Pricing 473
The Effect of Alternative Payment Methods 476
Scale Economies with Respect to Quality 477
Ownership and Conduct 478
Market Concentration and Nursing Home Conduct 481
Conduct of the Long-Term Care Industry: A Summary 483
The Performance of the Long-Term Care Industry 484
Expenditures on Long-Term Care 485
Formal Expenditures on Long-Term Care 485
Private Insurance for Long-Term Care 487
Prices for Nursing Home Services 489
The Utilization of Long-Term Care Facilities 489
What Do the Demographics Tell Us about the Future
of Long-Term Care? 492
Implications of the Patient Protection and Affordable Care Act (PPACA)
of 2010 Regarding the Long-Term Care Industry 493
Summary 493
References 496
P AR T 4 HEALTH CARE SYSTEM REFORM 499
C H A PT E R 16 Health Care System Reform 501

The Overall Performance of the U.S. Health Care System:
An International Comparison 502
Why Is There So Much Disagreement Concerning How
Health Care System Reform Should Be Designed? 506
An Overview of Health Insurance Reform in the United States 508
Models of Health Insurance Reform 508
Managed Competition 510
National Health Insurance (NHI) 512
Medical Savings Accounts (MSAs) 513
Individual Mandates 515
Attempts at State Health Care and Insurance Reform 515
Hawaii: The Case of an Employer Mandate 516
Maryland: The Case of Hospital Rate Regulation 517
Massachusetts: The Case of Individual Health Insurance Mandates 518
Vermont: The Single-Payer Health Care System 518
An Overview of the Patient Protection and Affordable Care Act
(PPACA) of 2010 519
Summary 520
References 522
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
The Project Gutenberg eBook of Yhden ainoan
kerran
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Yhden ainoan kerran

Novelleja
Author: Kalle Kajander
Release date: January 2, 2024 [eBook #72594]
Language: Finnish
Original publication: Helsinki: Otava, 1911
Credits: Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK YHDEN AINOAN

KERRAN ***
YHDEN AINOAN KERRAN
Novelleja
Kirj.
KALLE KAJANDER
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1911.
SISÄLTÖ:
Yhden ainoan kerran

Vainottu
Sattuma — sallima — kohtaloko?
Vaikea asema
Silmälasit
Kateus
YHDEN AINOAN KERRAN
Tiiveliin oli kesäksi tullut herrasväkeä Helsingistä, niinkuin niitten
tapa on pyrkiä maalle virkistymään, vaurastumaan ja kokoomaan
uusia voimia, että taas jaksaisivat talven siellä kaupunkinsa
huminassa kuohua.
Taloa oli ensin kevätkesästä käyty moneen kertaan tutkimassa ja

tarkastamassa. Oli käynyt vanha herrasmies ja lihava rouva, oli
käynyt rillineniä nuoria herroja ja nauravia neitosia, oli tingitty ja
hierottu kauppaa, sovittu maidosta ja voista ja maan tuotteista sekä
pantu taksa hevoskyydeistä ja muusta palveluksesta. Ja kun vihdoin
kaikki oli huomattu mukiin meneväksi, oli tultu suuressa joukossa
ilon räiskeellä taloon, laulaen, nauraen, monenkirjavat pukimet,
nauhat, harsot ja hetaleet rattailta hulmuten, ja tämä oli tapahtunut
muutamaa päivää myöhemmin, kuin Tiivelin karja hännät sojossa oli
ensi kertaa kirmaissut navetasta laitumelle.
Ja sitten alettiin kesän vietto. Käveltiin talon ympäristössä, milloin

joukolla remuten, milloin hartaina parittain, joskus aivan yksittäinkin.
Loikoiltiin nurmilla, istuskeltiin kivillä ja kannoilla, jonkun kerran
seisoskeltiin lammen rannalla ja koeteltiin miehissä pettää pikku
kaloja onkeen, jossa oli mahdottoman pitkä merenruokoinen vapa ja
suuri punaiseksi maalattu koho, Tiivelin pieneen lampipahaseen
nähden niinkuin pollari Helsingin satamassa.
Pidettiin luonnon ylistämiseksi jollain mäentörmällä istuen

toisinaan oikeita hartaushetkiä, joissa ei puuttunut huokauksia eikä
yleviä tunteen purkauksia, ja jotka saattoivat kestää tuntikausia,
niinkauan, kunnes palvelija talon päärakennuksen portailla
kumautteli mykevää metallilevyä merkiksi siitä, että ruoka oli
herrasväelle valmista. Mutta jos sattui pieni kevätkesäinen sateen
ryöppäys tai ohimenevä ukkoskuuro pyyhkäsemään yli
paikkakunnan, silloin juostiin hatut ja hameenhelmat kainalossa,
takinkaulukset pystyssä kotiin, ja morkattiin Jumalaa, vaikka isäntä
seisoi paitahihasillaan pellolla, katseli taivasta ja sanoi hyvillä mielin
muulle väelle: Jumalan kiitos, että kerrankin sataa, kunhan nyt
sataisi oikein runsaasti.
Joskus luettiin, milloin ääneen useamman kuullen, milloin yksinään

hartaaseen nautintoon painuneena jotain kauniskantista kirjaa, jossa
puhuttiin rakkaudesta, siitä rakkaudesta, jonka voimalla ja turvin
tämä ihmissuku lisääntyy, kasvaa ja täyttää maata. Ja silloin huokaili
se lihava rouva ja vanha herra yhtä syvästi kuin koko
nuorukaisjoukkokin.
Sillointällöin, ohimennen, yritettiin antautua keskusteluun jonkun

kanssa talonväestä tai työmiehistä, mutta siitä ei syntynyt koskaan
mitään kunnollista kanssapuhetta.
— Hyvää huomenta, isäntä! On niin äärettömän ihana aamu

tänään.
Väki oli murkinalta töihin menossa.
— Päiv — — niin, huomenta huomenta! Onhan se ihana, kunhan

vähän sataisi.
— Hm — niin! Mihin töihin nyt menette?
— Sonnallahan tässä ollaan, mutta pelto ryöppyy niin vietävästi.

Sataa pitäisi oikein tuntuakseen. Eivät jaksa tänä vuonna nuo kevät-
touvotkaan — — —
— Vai niin, vai niin, hm — — —
Siellä olikin todella navettapuolella ja pellolla sellainen mehevä

lannan tuoksu, että ikkunat piti siltä suunnalta sulkea ja herrasväen
oleskella koko päivä päällä tuulen, talon takana kohoavalla kankaalla.
Kaupunkilaisten joukossa oli eräs rakastunut ja kihloihin mennyt

pari, häitä vailla vaan. Se oli joku kaukainen sukulainen, nuori hoikka
tyttö, ja hienoviiksinen kaupunkilaisherra, jonka leukaa kannatti
alituisesti puolen vaaksan korkuinen kiiltokaulus. He kaksi etsivät
aina yksinäisyyttä ja kulkivat niin paljon kuin mahdollista syrjässä
muista, neitosella tavallisesti kädessään punakantinen kirja, jota
usein sylitysten luettiin.
— En käsitä näitä maalaisia, sanoi tyttö. — Kuinka ne voivat olla

niin kylmiä ja jäykkiä, niin elottoman näköisiä. Niiltä puuttuu
tunteita. Ne eivät ihan varmaan ymmärrä rakkaudestakaan mitään.
— Mitä sinä niistä, kunhan me vaan ymmärrämme, vastasi

herrasmies. — Ja ehkä nekin siitä omalla tavallaan jotain tietävät —
kyllä ne varmaan jotain tietävät.
— Eivät tiedä, intti tyttö. — Katsohan tuotakin talon vanhinta

poikaa ja hänen nuorta vaimoansa! Vasta keväällä ovat viettäneet
häitä ja ovat sen näköisiä, niinkuin eivät rohkenisi lähestyä toisiaan
kymmentä metriä lähemmäksi. Toinen tonkii, vääntää ja koukistelee
tuolla silmät juroina, niinkuin olisi yksinään koko maailmassa, toinen
häärii täällä aivan kuin toista ei olisi olemassakaan. Ei ainutta
hyväilyä, ei hellää sanaa, ei edes rakastavaa katsetta, ei mitään
tällaista, kultaseni, tällaista — Ah!
— Aah!
— Ne ovat typeriä!
— No olkoot, mitä me niistä.
— Mutta se kiusaa minua. Minä tahtoisin, että ne olisivat

toisellaisia, etteivät ne meitä aina töllistelisi, kun me kävelemme,
vaan että ne tuntisivat itsekin jotain sellaista, kuin mekin.
— Ehkei niillä ole aikaa sellaiseen, sanoi herra naurahtaen.
— Oi jumala, ja minulta kun tahtoo aika loppua kesken vaan

pelkkään siihen — — —
He nousivat ylös kiveltä, jolla olivat istuneet, ja neitonen pisti sen

punakantisen kirjan pieneen rihmaiseen laukkuun, joka riippui hänen
käsivarressaan.
— Lähdetäänpä katsomaan, eikö meidän »carbonaro» vihdoinkin

olisi tullut kotiin, sanoi hän, kääntyen vilkkaasti kumppaniinsa.
— Minulla olisi hirveä halu päästä kerran näkemään sitä hänen

kuoppaansa sisäpuolelta.
— Sysi-ukko niin! Jos sinua haluttaa, niin lähdetään vaan, vastasi

herra.
Ja he lähtivät käsitysten kävelemään kivikkoista polkua, joka

siivosti talon peltoja kierrellen vei matalan lepikon ja katajikon läpi
korkeammille maille ja suurempaan metsään.
Vähän matkan päässä metsän laidasta, missä mäen rinta taittui

yhtätasaiseksi kankaaksi ja mihin sileärunkoisten petäjäin lomitse
vielä hyvästi näkyivät talon rakennukset ja vainiot, avautui heidän
eteensä ahon tapainen aukeama, ja aukeaman perällä kyhjötti
pienen pieni mökki tai oikeammin maasauna, sillä se oli puoleksi
maan sisään kaivettu. Keskellä aukeamaa oli sysimiilun tila ja sen
kahden puolen korkeat läjät nokista multaa. Sivummalla oli mahtava
röykkiö kuivia rankoja ja ahon korkeammassa laidassa näkyi vanha
tervahauta, jota sortuneesta silmästä päättäen ei oltu enään pitkiin
aikoihin käytetty.
Rakastava pari kiersi hiilimurskaa kartellen mökkisen eteen, mutta

ovi oli etulukossa ja he huomasivat siitä, että asukas oli jossain
kauvempana poissa. Oven pielessä, aivan katon rajassa oli pieni
yksiruutuinen ikkuna, runsaan vaaksan levyinen ja saman korkuinen,
ainoa valo-aukko koko asunnossa, ja neitonen alkoi tirkistellä siitä
sisään, verhoten molemmin puolin kämmenillä silmiään. Mutta ruutu
oli vanhaa punavihertävää lasia sekä vielä muutenkin likainen, niin
että hyvin heikosti siitä saattoi mitään nähdä mökin sisäpuolelle.
Vuode, jonkunlainen lautainen lava siitä näkyi, ja se täytti toisen
puolen asumuksesta miltei seinästä seinään. Lavalta näkyi olkia ja
jotain repaleisia vaatekappaleita.
— Ja tuossa se makaa! huudahti neitonen. — Katsohan, katsohan,

voi hirveätä! — Mutta on sillä kahvipannukin, näetkö, minä eroitan
sen nyt aivan selvästi tuossa liedellä.
Siellä oli todellakin liesiuuni, huoneen mukainen sekin, mutta

oikein uloslämpiävä, ja liedellä oli todellakin pieni nokinen
kahvipannu.
— Voi, voi, kukahan sille keittää kahvia?
— Itse tietysti.
— Itse tietysti niin.
— Eihän sillä ole keittäjää.
— Niin, eihän sillä ole keittäjää. Minua niin huvittaisi keittää sille
kahvia tuossa pannussa, jos se olisi kotona.
— Ja joisit sitten sitä hänen kanssaan tuolla oljilla istuen. Sitä olisi
hauska katsella!
— Fyy, mitä sinä voit ajatella! Minä vaan keittäisin tietysti, ja

katselisin, olisiko hän siitä hyvillään.
Herra nauroi ja he jatkoivat leperrystään.
— Kyllä ne »carbonarit», joista luettiin, olivat varmaankin kaikki

ihan tällaisia, kuin tämä meidän sysi-ukko. Pitkiä, rotevia,
tummaverisiä ja tulisia —
— Ja onko tämä mielestäsi niin tulinen? Pitkä ja musta hän kyllä

on — — —
— On hän tietysti nuorena ollut tulinen, sen minä näen nytkin vielä
hänen silmistään. Mutta olihan heissäkin tietysti sekä nuoria että
vanhoja.
— Jos hän olisi viittäkymmentä vuotta nuorempi, niin pelkäänpä,

että saisin hänestä vaarallisen kilpailijan, sanoi herra, taas
naurahtaen.
Tyttö painoi vikkelästi kämmenensä hänen suulleen, ja hän antoi

sen olla siinä aivan tyytyväisesti, hymähteli vaan.
— Puhu sinä, mitä haluat, mutta tässä ukossa on jotain
intresanttia, jotain puoleensa vetävää, olkoon niin vanha, niin musta
ja likainen kuin onkin.
— Sitä ei voi kieltää.
— Hän on toisenlainen, kuin nämä muut maalaiset, vaikka kyllä

yhtä juro ja harvapuheinen, kuin kaikki muutkin. Mutta hänen
katseessaan on jotain — oletko huomannut, kuinka hän vastaan
tullessa katsoo meitä?
— En ole siihen erittäin kiinnittänyt huomiotani, emmekähän ole

häntä niin aivan usein nähneetkään.
— Mutta minä olen huomannut hänen katseensa joka kerta.

Kumma ettei hänellä ole ollut vaimoa. Vanha emäntä sanoi, että hän
on elänyt yksinään koko ikänsä. Kuinka sellainen voi olla
mahdollista? Varmaan on hänellä nuorena täytynyt olla
rakkaussuhteita, sen ilmaisee hänen näkönsä nytkin vielä. Onkohan
häntä petetty?
— Kuka tietää, hymähti herra.
— Niin, kuka tietää. Minä kernaasti kysyisin häneltä. Jaa, mutta

minä kysyn, kun tapaamme hänet ensi kerran.
Mies, joka niin oli vetänyt kaupunkilaisneiden sekä hänen

sulhasensakin huomion puoleensa ja jonka pienen maatupasen
lukitun oven edessä he nyt seisoivat, oli vanha ukko, kautta
paikkakunnan tunnettu Tiivelin Matin nimellä. Hän oli ikänsä kaiken
ollut taitava, luotettava ja paljon käytetty hiilien ja tervan polttaja ja
suurimman osan ikäänsä pitänyt ypö yksinään asuntoa tuossa
maamajassa, jonka jo nuoruutensa parhaina vuosina oli Tiivelin
nummeen kyhännyt. Mutta harvoin hän oli kotosalla, paitse
sydäntalvea, jolloin nikarteli yhtä ja toista mökkisessään, vakkoja,
rasioita, pärevasuja ja muuta sellaista. Nykyään, kun tervanpoltto jo
oli vähentynyt, melkeinpä kokonaan loppunutkin, poltti hän paraasta
päästä vaan hiiliä, mutta työtä riitti siinäkin, ja koko kevätpuolet ja
kaiket syksytkin kuljetettiin Mattia talosta taloon, kylästä kylään
miilumestarina. Tiiveli oli suurimetsäinen talo, ja kun hiilien poltto
murtopuista hyvästi kannatti kauppaakin varten, oli omassa talossa
aina poltatettu kolme neljäkin isoa miilua vuoden mittaan. Mutta
kiireimmän keskikesän ja elonkorjuun aikana heilui Matti joka kesä
muun väen mukana Tiivelin niityillä ja vainioilla. Eikä hän silloinkaan
paljon asustanut omassa konnussaan, sillä hän söi talon pöydässä ja
makaili useimmat yönsä tallin ylisillä tai muissa ulkosuojissa.
Eräänä päivänä sattui sitten, että Matti taas nokisena asteli Tiivelin
kujassa nuorta paria vastaan, kun nämä palasivat aamukävelyltään.
Hän näytti joutuvan hiukan hämilleen, tullessaan niin ahtaassa
paikassa vastatuksin sellaisen hienon herrasväen kanssa, ja koetti
kulkea niin paljon kuin mahdollista aidan puolitse. Mutta hän katseli
heitä kaiken aikaa kulmainsa alta, puolittain salaa, ja niin hartaasti,
että raapasi hihansa vitsan tynkään seiväsparissa, ja hänen
katseensa oli surunvoittoinen ja hänen poskilihaksissaan kävi pieni
väre. Lyhyen hyvänpäivän tehtyään aikoi hän sillä hyvällään rientää
ohitse. Mutta neitonen seisattui ja alkoi puhutella häntä.
— Eikö Matti koskaan ole kotona siellä tuvassaan? Minä niin

kernaasti tahtoisin kerran tulla sinne sisään.
Matti kääntyi ja katsoi pitkään kysyjää.

— Sinnekö sisään? Mitä ryökkinä nyt leikkiä laskee suotta. Eivät
sinne ole pyrkineet eivätkä pyri huonommatkaan sisälle. Siellä on
likaa ja törkyä, eikä siellä ole edes mihin tuollaisilla helmoilla istuisi.
Ja hän kääntyi mennäkseen eteenpäin.
— Ei maar, jatkoi neiti, kyllä se on oikein totta. Matin täytyy kerran

näyttää tupansa meille. Tämä herrakin — hän on minun sulhaseni —
tahtoisi myös erittäin mielellään nähdä sitä.
— Niin, sanoi herra, meitä kumpaakin huvittaisi katsella kerran

oikein yksityiskohdittain tuollaista alkuperäistä asuntoa. Niitä ei
nähdä kaupungeissa.
Hän otti rintataskustaan hopealle hohtavan kotelon, avata

napsautti sen ja hypisti sieltä näppiinsä sikaarin, jota piti toisesta
päästä varovasti kiinni, niinkuin leikkausta tekevä lääkäri lansettiaan,
ja tarjosi toista päätä Matille.
— Saanko minä tarjota Matille tupakkaa? Olkaa hyvä —

kunnollinen aamusavu!
Matti vilkasi sekä tarjoojaa että sikaaria.
— Kiitoksia vaan, mitähän minä nyt herran sikaaria — taitaakin

olla oikein ruuna riima.
— Kyllä se on parempi, naurahti herra.
— Paljon kiitoksia vaan hyvä herra, kiitteli Matti uudestaan ja

tarttui sikaariin, samalla kun herra sievällä, vikkelällä liikkeellä hellitti
hyppysensä sen toisesta päästä.
Matti käänteli kauvan aikaa sikaaria kädessään, kastellen sitä
välillä huulissaan, ja herraspari katseli häntä hymyssä suin. Mutta
lopulta purasi hän toisen pään poikki ja sylkäsi tielle. Samassa hän
kuitenkin suutaan massautellen kumartui katsomaan mihin pätkä oli
lentänyt, otti sen ylös ja pisti tupakkamassiinsa.
— Ei sitä niin hyvää palaa sentään sovi tielle heittää — ahhah,

kyllä lähtee herkästi savu. Mitähän maksaneekaan?
— Kyllähän se maksaa.
— Mutta mietoa on minun suuhuni.
— Sen kyllä uskon.
— No milloinka Matti on kotona, kysyi taas neiti?
— Niin tuota, kyllähän minä nyt taidan jo kotiin jäädäkin, kun

isäntä puhuu vielä suuren miilun pokattavansa ennen heinänaikaa.
Patistavat sepät häneltä hiiliä yhtenään, sanoo hän, niin polttaa heitä
sitten. Mutta mitähän herrat ja ryökkynät sinne nokisille
miiluverstaille tuhraantumaan.
— Kyllä me tulemme, sanoi neiti nauraen. — Ja sitten saamme

oikein rauhassa jutellakin Matin kanssa. Hyvästi nyt vaan!
— Hyvästi, hyvästi, jumalan haltuun vaan!
Matti huokasi pitkään ja jatkoi kulkuaan, hieno havannasikaari

puoli mittaansa suupielessä.
— Näitkö niitä hampaita, kun ne sikaaria purressa tulivat näkyviin,

sanoi neiti kumppanilleen, kun he olivat poistuneet vähän matkaa
Matista.
— Kyllähän ne olisi joskus hyvät olemassa sellaiset aseet, vastasi

herra huolettomasti päätään heilauttaen — mutta eihän niitä ole
kaikilla.
*****
Kaksi päivää latoi Matti puita miiluun mökkinsä edustalla, mekko

märkänä, pää hiessä, sillä ilma oli ankaran helteinen. Kolmantena
päivänä hän peitti sen ja sytytti iltapuolella palamaan. Ja syötyään
illallisensa, kuivaa leipää, suolattua merisilakkaa ja talosta tuotua
kirnupiimää, löi hän lapion lappeella lisää multaa niihin kohtiin miilun
kylkeä, mistä savu pyrki sankempana tupruamaan. Sitten istahti hän
piippunysä hampaissa miilunsa viereen, tuulen alapuolelle, missä
savu karkoitti kiukkuiset hyttyset kauvemmaksi.
Siinä hän istui ja painui mietiskelyyn. Hänestä tuntui hyvältä olla

taas pitkistä ajoista kotonakin, tarvitsematta kyhjötellä milloin
missäkin havumajassa. — Tässä oli sentään täydellinen suoja, jos
sadekin sattui, oli oikea vuode, mihin toisinaan sai heittäytyä
pitkälleen. — Oli jo vanhemmalla puolella alkanutkin kolottaa selkää
ja ristiluita se ainainen maaperissä makaaminen, vaikkapa oli
havujakin alla, vaikka vielä olkiakin. Maa oli sentään aina maa ja
varsinkin öiseen aikaan kostea ja kylmä.
Kauvan hän istui hievahtamatta paikallaan, katse maahan luotuna,

kädet polvien välissä ja sammunut piippu kourassa. Pisti vihdoin
piipun taskuunsa, pyyhkäsi otsaansa ja huokasi syvään. Se oli
sellainen yksinäinen huokaus, jota ei kukaan kuullut, se oli kuin
petäjän latvan hiljainen kohahdus Matin ahon laidassa, joka hukkuu
ilmojen avaruuteen. Ei ollut Matilla tapana huokailla ihmisten
kuullen, eikä hän sitä usein ollut tehnyt yksinäänkään, sillä hänellä
oli kaikin puolin hyvä toimeentulo ja hyvä terveys, ja elämä oli
kulunut yhtämittaisessa touhussa, niin ettei siinä ollut juuri
ehtinytkään huokailemaan.
Mutta viime aikoina, ja varsinkin juuri tänä kesänä oli hän usein
painunut mietteihinsä, ollut alakuloisen ja surumielisen näköinen, ja
silloin aina lopulta syvään ja hiljalleen huokaissut sekä pyyhkäissyt
vitkalleen päätänsä, otsasta alkaen korvan taitse aina niskaan
saakka, ja viimeksi vielä kyhnäissyt niskaansa. Tämä tapahtui vaan
silloin kun hän oli yksinään, sillä joukossa ollen oli hän niinkuin
ennenkin. Jos kysyttiin, kuinka hän jaksoi, sanoi hän elämän aina
vaan olevan kuin silkkiä. — Mitä häneltä puuttuisi, niinkauvan kuin
sysiä maailmassa tarvitaan — ja tarvituinhan niitä nyt vielä ainakin
hänen elinaikansa.
Kun ei näkynyt olevan mitään korjattavaa miilupeitteessä, istui hän

yhä paikallaan ja katseli kuinka aurinko mailleen mennessä punaisen
hohtavasti valaisi petäjikköä nummella. — Ei ollut sateen pelkoa tälle
miilulle.
Silloin huomasi hän sen nuoren herrasparin käsitysten lähestyvän

polkua pitkin, ja sen neitosen punainen hattu hohti iltaruskossa,
niinkuin hänen päässään olisi ollut ihka ilmeinen tuli. He nousivat
aholle huitoen nenäliinoillaan hyttysiä ja kuuluivat ankarasti
valittavan sitä häiriötä ja kiusaa, mikä saattoi olla noin pienistä
jumalanluomista.
— Siinä ne taas ovat, huokasi Matti itsekseen. — Pysyisivät poissa

niin olisi parempi. — Oli niin vaikea katsella niitä.
Tulijat eivät huomanneet ollenkaan Mattia, joka istui miilun toisella
puolella verhossa sekä hienon savun peittämänä, ja he jäivät
hetkiseksi seisomaan aholle ja katselemaan miilua. Pian kuitenkin
kääntyi herra toisaalle, istahti kivelle ja alkoi katsella laskevaa
aurinkoa. Neitonen laski kätensä hänen olalleen, ja nyt kuului
auringosta, luonnosta ja iltaruskosta pitkiä ihastuksen huudahduksia
ja monia ylistäviä sanoja, joita ei Matin korva kaikkia eroittanut. Eikä
hän niin paljon kuunnellutkaan, kuin katseli, sillä itse se näky, joka
hänellä nyt oli miilunsa toisella puolella, kiinnitti enemmän hänen
huomiotaan.
Jo istahti tyttö herrasmiehen polvelle.
Matti huokasi taas vielä tavallista pitempään, ja pyyhkäsi

päätänsä. — Eihän niitä nyt oikeastaan olisi tarvinnut katsella —
mutta kun ei voinut olla katselemattakaan, vaikka hyvin tiesi, että
rauhan se vei mielestä — katkeroitti vaan, teki kaihomieliseksi. —
Tarvitsiko niitten nyt tulla juuri siihen toisiaan hyväilemään. Vai
tahallaanko lienevät tulleet, häntä härnätäkseen — —
Hän käänsi päänsä toisaalle, mutta samassa kääntyi se kuitenkin

niinkuin itsestään takaisin, ja ajatus kulki samaa latua, mitä oli
kulkemaan ruvennut. — Eiväthän ne tahallaan — mitä ne hänestä,
koska eivät edes huomaa, että hän on lähelläkään. Eiväthän ne tiedä
hänen elämästään mitään — hyviltä ihmisiltä tuntuvat sitäpaitse. —
Sellainen kallis sikaarikin — ja joka kerta ystävällisesti tervehtivät ja
puhuttelevat, ja mökkipahaseenkin tulisivat. Ovat tietysti nyt juuri
sillä samalla asialla, ja mökkikin on niin siivoton. Kuka sitä tässä
ennättää puhdistamaan. — Mitähän ne nyt siitä auringosta — ja juuri
pahimpaan hyttysparveen jäivät — olisikohan kutsua niitä tänne
savun puolelle. — Mutta eivät ne siedä tällaista savua, eivät itse eikä
heidän pukimensa — menee läpi tuollaisten harsojen hienoon
hipiään saakka. Jaa’ah, jaa’ah! Onnellisia ihmisiä — onnellisia miehiä,
nuoria ja onnellisia! — Ettei pitänyt minulla, ettei jumalan nimessä
pitänyt minulla olla — olisihan siitä nyt vielä vanhanakin jotain hupia
ja hoivaa — olisi edes puhekumppani, jolle voisi asioitaan uskoa —
eihän niitä vieraille voi höpistä kaikkia, mitä milloinkin mielessä
kytee. — Olisi pitänyt edes vielä kymmenen vuotta sitten koettaa,
ehkä olisi jonkun ijäkkäämmän saanut vielä silloinkin. Olisihan nyt
siivooja mökissä ja kahvinkeittäjä — —. Tämä ikä menee kuin yksi
päivä, kuin yksi ainoa auringon kierros noususta laskuun — ja mikä
aamulla jäi, se jääneenä pysyy kun ilta hämärtää. Oih noita! —
Kumpikahan lienee heistä ensimmäisenä silmää iskenyt, kumpi
antanut sytyttävän vihjauksen? — Lieneekö neitonen suhauttanut,
vai poikako ensin kukersi? Eipä tiedä, eipä tiedä. — Eivätpä
suhautelleet minulle nuorena, eivät silmää iskeneet — itse en
osannut kukertaa. Yksi kyllä lentää kohautti syliini kutsumatta, mutta
se oli toisten kana ja jo kahdesti hautonut. — Ah, sinä Matleena —
olisipa tainnut olla parempi sentään ottaa sinutkin, kun olisi arvannut
täällä näin vanhaksi yksin elävänsä ja lopultakin tyhjyyden alkavan
kaivaa sydänalaa. — Itse en osannut kukertaa, tyhmä olin ja
taitamaton, eikä kutsumatta kukaan muu luokseni lentänyt — — —.
Miilun kyljestä tuprahti yht’äkkiä musta savu ja singahti muutamia

kipeniäkin.
Matti hypähti pystyyn. — Katsos pakanaa, noin se käy, kun vaan

niihin mietteihinkin painuu, ehätti hän ajattelemaan ja riensi
tukkimaan reikää.
Nuori pari säikähti kovin, sillä eivät he olleet aavistaneetkaan, että

Matti olisi niin lähellä, vaan luulivat hänen olevan joko mökissään tai
jossain metsässä.
— Huh! Mattihan se on, huudahti herrasmies. Neitonen nauroi

pelästykselleen ja hengitti kiihkeästi. Sitten kääntyivät he
katselemaan Matin touhua, kun hän lapiolla löi maata aukkoon ja
jymäytteli vielä suurella puunuijalla päälle.
— Mistä Matti tähän niin äkkiä ilmestyi, kysyivät he?
— Tuossa istuin miilun takana suojassa itikoilta
— Jaa, mutta ei niitä tässä lähempänä tunnu niin paljo

olevankaan, sanoi neiti.
— Ne pelkäävät savua, selitti Matti. — Mutta tässä lähempänä

täytyy itsekin sietää savua ja katkua, ja tässä pian noettuu. Se on
veikeätä käymään vaatteihin miilun savu, tervassavu erittäinkin.
— Vai oli Matti niin lähellä meitä, emmekä me osanneet arvata

mitään, sanoi neiti heittäen merkitsevän katseen sulhaseensa. —
Mutta onhan Matillakin tietysti joskus ollut morsian, joku vallaton
tyttö, joka on pitänyt Mattia hyvänä, lisäsi hän veitikkamaisella
äänellä.
Matti ei vastannut mitään, hymähti vaan ja tarkasteli miiluaan. —

Tässähän sitä täytyy koko poltto-aika lähellä oleskella, ei tästä
pitkälle sovi loitota, puhuskeli hän, niinkuin ei olisi äskeistä
kysymystä huomannutkaan.
— Tarvitseeko sitä niin vartioida ja peitellä, eikö se osaisi palaa

itsekseen, kysyi herra?
— Jos sitä ei vartioisi ja peittelisi, niin se puhkeisi ilmiliekkiin ja
sitten se ei enää olisi miilu, vaan juhannuskokko, vastasi Matti. —
Ettekö huomanneet juuri äsken? Miilu ei saa koskaan puhjeta
ilmituleen, sen täytyy loppuunsa saakka vaan salaa ja hiljalleen
kyteä, niin ettei muuta näy kuin hieno savu. Jos pahasti liekkiin
pääsee, niin menee poroksi.
— Ei suinkaan Matilta ole koskaan mennyt poroksi, kun on noin

tarkka, kysyi taas herra?
Matti katsoi pitkään sekä herraa että neitiä, aivan kuin olisi
miettinyt, että vastatako vai ei, mutta vihdoin hän hitaasti, matalalla
ja surunvoittoisella äänellä vastasi:
— On mennyt, yhden ainoan kerran.
Tämä vastaus tuli niin ihmeellisen raskaasti, että se herätti

herrasväessä huomiota.
— Onko siitä jo kauvan, kysyi herra?
— Onhan siitä, mikä häntä muistaneekaan — jo kymmeniä vuosia.
— Hui hai, niin vanha asia! Mahtoi olla katkera tapaus Matille?
— Olihan se, vastasi Matti pitkän ajan kuluttua, nojaten nuijansa

varteen ja pyyhkäisten otsaansa. — Tiivelin ukko vainaa vaati
korvauksen hiilistään — se oli Tiivelin miilu, tässä samassa paikassa
— ja sen vuoksi sain hikoilla puoli kesää. Eihän se aivan täyttä
korvausta vaatinut, mutta se oli suuri miilu.
— Kuinka se niin kävi? Mattihan oli silloin tietysti mies parhaillaan.

— Olinhan minä. Kuinka lienee käynyt.
— Yksinkö olitte? Ei ollut apulaista?
— Yksin olin. Mikä tässä apulaista pitäisi. Yksinäni olen tullut

toimeen tähän päivään saakka.
— Sattui kaiketi joku tapaturma?
— Ei sattunut. Oma huolimattomuuteni oli.
Matti oli taas pitkän aikaa äänettä, eivätkä puhuneet toisetkaan

mitään.
— Kuinka Matti on voinut koko ikänsä elää noin yksinään, ei

apulaista eikä kumppania millään taholla, ei edes emäntää, katkaisi
vihdoin neiti äänettömyyden? — Kun olisi ollut hyvä vaimo, niin
olisihan se auttanut vaikka miilun poltossa. Katsokaahan, minäkin
osaisin tätä.
Hän otti lapion maasta ja heittää tuiskautti hiukan muraa miilun

kylkeen, ja nauroi. Mutta samassa viskasi hän lapion pois, vilkaisi
käsiään ja alkoi hangata niitä nenäliinalla.
Herra nauroi ja naurahti jo Mattikin, samalla huokaisten.
— Kas noin se käy. Ei tämä ole naisten työtä, ei varsinkaan niin

hienoilla käsillä tehtävää, kuin ryökkynällä on.
— Miksei tähän voisi tottua, sanoi neiti. — Jos minä olisin Matin
emäntä, niin olisin tässä miilulla Matin levätessä. Mutta miksei Matti
todellakaan ole nainut? Ettekö ole koskaan tuntenut edes kaipuuta
siihen, ettekö ole koskaan tuntenut edes rakkautta?
Sana »rakkautta» lausuttiin niin hempeästi sorahtavalla äänellä,
että Matin ryppyinen suupieli vavahti, ja hän jäi katselemaan neitiä.
Mutta kun hän ei vastannut mitään, niin jatkoi neitonen
kysymyksiään, innostui vaan yhä, leperteli ja leperteli, niinkuin
niitten on tapa päästyään lempi-aineeseensa käsiksi. — Oliko Mattia
petetty, vai itsekö ei ollut huolinut. Olihan hänen tietysti täytynyt olla
jossain tekemisissä naisten kanssa. — Eihän sellaista miestä voinut
olla olemassakaan, joka ei nuoruudessaan olisi niitä edes jotakuta
kertaa lähennellyt.
Vihdoin Matti ikäänkuin väkipakolla, tai jonkun painon alta

päästäkseen murahti, että eihän hän nyt sentään ollut ihan
tietämätön niistä.
— Ahaa, hän oli siis kumminkin lähennellyt niitä?
— Oli, yhden ainoan kerran.
— Taaskin yhden ainoan kerran. Kummallista!
Mutta enempää ei Matti puhunut siitä asiasta, ei sanaakaan,

vaikka olisi kuinka paljo tahansa udeltu ja kyselty. Hän alkoi näyttää
kiusaantuneelta ja harmistuneelta, rupesi vaan nuijimaan miiluansa
ja antoi lyhyitä, kiertäviä vastauksia.
Aurinko oli laskenut, ilta alkoi hienosti hämärtää ja viiletä. Nuori

pari jätti hyvästi ja lähti kävelemään kotiin päin. Mutta kun he olivat
poistuneet aholta, kääntyi Matti katselemaan heidän jälkeensä,
nojaten nuijansa varteen, ja hän katseli niin kauvan, kunnes sen
neitosen punainen hattu häipyi vaaleaan iltasumuun, joka Tiivelin
lammesta kohoten levisi nummen syrjään saakka. Sitten pyyhkäsi
hän päätänsä ja istahti kivelle, jolla poistunut pari äsken oli istunut,
ja painui mietteihinsä.
— Yksin! Yksinään hautaan saakka! — Hm, mikä niille elämäänsä

kertomaan — nauraisivat vaan, ja vielä muitakin sillä naurattaisivat.
Yksin, yksin! — Hoo-oh, se tapahtui sittenkin vaan sen ainoan
kerran, eikä se koskaan sattunut uudestaan — — —
Mutta tästä ainoasta kerrasta ei ollut Matti vielä koskaan

kenellekään sen tarkemmasta puhunut, olipa sitä tiedustellut kuka
tahansa, saati sitten vieraat kaupunkilaiset.
*****
Oli kuitenkin paikkakunnalla vielä elossa joku vanhempi, Matin

ikäisiä, joka muisti tapauksen, tämän Matin »ainoan kerran», vaikka
se muuten oli jäänyt jo kokonaan unhotuksiin.
Ja näin se oli käynyt.
Tiivelissä oli ollut mallassauna, ja ihan samaan aikaan oli Matille

sattunut miilun poltto aivan näillä samoilla tiluksilla, joilla hän nytkin
miiluaan vartioitsi.
Hän oli silloin vielä varsin nuori mies, karski ja rivakka sekä liukas
liikkeissään, mutta muuten juro, sekä hidas kulkemaan kisoissa ja
karkelopaikoissa. Tyttöjä hän kyllä aina katseli, mutta salaa ja
arastellen, ja jos ne puolestaan sattuivat heittämään häneen
hiukankin pitemmän katseen, käänsi hän tavallisesti päänsä pois,
niinkuin ei olisi kestänyt niitten katsetta. Ja jos hän joskus sattui
tanssipaikkaan, meni hän johonkuhun pimeään nurkkaan istumaan,
uunin taa tai johonkin sellaiseen, tai jäi ovenpieleen, ja katsella
kyyräili sieltä toisten tanssia, kuitenkin suuri osanoton ilme
kasvoillaan. Vaan jos silloin sattui joku pari pyörähtämään hänen
ohitsensa niin läheltä, että naisen hameen helmat pyyhkäsivät hänen
polviaan, vetäytyi hän vielä taemmaksi tai lähti kokonaan pois, aivan
kuin hän itse mielestään olisi ollut toisten tiellä.
Nyt oli Tiivelissä iso syysmaltaitten teko, ja kuinka ollakaan, kun

Matti oli saanut miilunsa vankasti peitetyksi, päätti hän pistäytyä,
sinne pikipäin katsomaan hänkin. Ja ehkä siellä saisi maistaa hyvää
kuuteloakin, jota tyttöjen oli tapana paistaa saunan kiukaalla. Se olisi
kylmään suuhun varsin sopivaa, mietti Matti. Ja olikin kolkko ja
rämseinen syksyiltä, eikä ollut miilun luonakaan silloin vielä muuta
suojaa, kuin pieni havukota, jossa sateen aikana juuri niin ja näin
säilyi kastumasta; niin että leppoisa saunan lämminkin tuntuisi
ruumiissa erittäin hivelevältä.
Tiivelin emäntä tuli maltan tarkastamasta saunapolulla Mattia

vastaan ja tunsi hänet.
— Kah, mihinkä nyt risti vedetään, kun Mattikin tulee

mallassaunaan?
Mattihan se on, sanoi hän nauraen?
— Tulinpahan suotta kerran vilkasemaan. Ajattelin, että jos ne

minullekin antaisivat vähän kuuteloa, vaikka enhän minä niille ole
jauhoja ostanut. Mutta kun eivät antane, niin eiväthän ottanekaan,
vastasi Matti.
— Kun et vaan jo alkaisi tyttöjä katsastella? Mutta eihän tuo

aikaista olisi tuokaan.
— Mitä ne tytöt minusta — — —

— Elähän sano! Mutta hyvä on, että menet sinne. Onhan joku
järkevä joukossa, etteivät ilakoidessaan polta vielä saunaa. Ja
varoitahan meidän piikoja sinäkin, että muistavat sekoittaa maltaita.
— En minä siellä kauvan — minulla palaa miilu.
— No käyt välillä miilullasi.
Emäntä kääntyi mennäkseen, mutta pyörähti uudestaan takaisin ja

huusi kuiskaavalla äänellä Mattia.
— Kuulehan, Matti, mitä sanon. Siellä on se maailman Matleena,

minä pahasti pelkään, ettei se saisi riitaa aikaan taas. Olisin ajanut
sen ulos, mutta en oikein rohjennut. Jos se siellä alkaa vehkeillä, niin
sano niille kaikille olleesi isännän parissa, ja että isäntä lupasi tulla
kantsukalla saunaan, jos mökää kuuluu.
Saunassa oli joukko nuorta väkeä, lähikylän piikoja ja renkimiehiä,

mutta joukossa joku talojen omiakin nuoria, ja syntyi aika naurun
rähäkkä, kun Matti kumartui matalasta ovesta sisään.
— Matti!
— Mitä kummaa!
— Eipä ole miilumestaria mallassaunoissa nähty!
— Tuohon vedän ison ristin, nauroi joku tytöistä ja teki päreellä

ristinmerkin seinään.
— Eikö saisi tulla, kysyi Matti seisten ovella ja pitäen vielä rimasta
kiinni?
— Mielellään, mielellään, nauroivat tytöt.

— Jos olen liikaa, niin käännyn takaisin.
— Vielä mitä, kuului tyttöjen joukosta. — Mattihan kumminkin on

kuutelon arvoinen, sai muut tahi ei. Kas tässä, tulehan maistamaan!
Matti istahti jakkaralle ja otti tarjotun kuuteloviipaleen käteensä.
— Eikö siellä miilulla paistuisi kuutelo, sanoi joku pojista

pistävästi?
— Vielä mitä! Niinhän se tulisi sysijauhoista kuin leipä petäjän

kuoresta, sanoi toinen. — Vehnää siihen tarvitaan, ja lesettyä vehnää
sittenkin vielä. Mutta onko Matti tuonut tähän kuuteloon
hyppysellistäkään? Minä toin kaksi naulaa parhaita vehnäjauhoja.
Matti kavahti seisaalleen ja viskasi pehmeän kuuteloviipaleen

kädestään, niin että se lensi seinään ja litistyi nokiseen hirteen kiinni.
Kaikki hätkähtivät, sillä Matti tunnettiin jättiläiseksi voimiltaan, ja

taisivat jo äskeiset pistopuheitten laskijat katua sanojaan.
— Suunne kiinni, pojat, minä tässä emännöin ja kuutelo on minun,

jos se siksi tulee, alkoi Tiivelin vanhempi piika torua. — Ja Matti saa
siitä yhtä hyvin kuin joku muukin täällä olijoista, ilman valintaa ja
eroitusta, jos kohta olette tuoneet jauhotomusen tullessanne. Ken
alkaa riitaa haastaa, sen ajan täältä ulos. Elä ole, Matti, milläsikään
niitten joutavista loruista. Istuhan tuohon ja ota uutta, heh!
Matti ei ollut luonteeltaan riidan haluinen, vaikka olikin

kuohahtanut. Hän ei puhunut mitään, oli vaan kahdenvaiheilla
jäädäkö ollenkaan koko seuraan, vai lähteäkö heti pois. Mutta kun
hän huomasi, että tytöt olivat sentään hyvänsuopia hänelle, arveli
hän, että joutaahan tätä lystiä hetken katsella. Ja niin istahti hän
uudestaan jakkaralle.
Pojilta oli vilkkaus kadonnut ja jonkun verran matala-äänisempinä

supattivat tytötkin. Saunaan tuntui hiipineen joku määrä painostavaa
alakuloisuutta. Mutta yksi oli joukossa, joka rupatti herkeämättä ja
aina tavan takaa remahti leveään nauruun, siten säestäen omaa
puhettaan. Se oli Maailman-Matleenaksi tai Viina-Matleenaksi
kutsuttu suurisuinen nainen, joka ei ollut erittäin tervetullut juuri
mihinkään seuraan, ei varsinkaan sinne, missä oli muita naisia,
mutta joka siitä huolimatta ilmestyi jokaiseen mallassaunaan ja
jokaiseen tanssipaikkaan. Hän oli vielä nuorekas ijältään, leveä ja
rehevä, mutta oli kahden aviottoman lapsen äiti ja kuljetteli salaa
pieniä viinapulloja hameittensa alla. Hänellä oli erinomainen halu
liittää ihmisiä yhteen, tehdä aviopareja niin paljon kuin mahdollista,
ja kaikkien nuorten rakkaussuhteet hän oli tuntevinaan. Nytkin hän
taas alkoi luetella kuin kirjasta lukien, mikä tyttö saisi minkin pojan,
ja teki valmiita pariskuntia kaikista saunassaolijoista.
— Mutta kuka saa Matin, kysäsi joku ilvehtien?
— Ette te kukaan huoli Matista, vaikka panisinkin kuuluutukseen,

enkä tiedä hänelle sopivaa koko suuressa kylässä, mutta jos asia
pannaan oikealle tolalle, niin meistähän tulee Matin kanssa paras
pari ja minä otan hänet itse, sanoi hän nauraa remahuttaen ja
hypähti kaikkien aavistamatta istumaan Matin polville.
Syntyi yleinen hämmästys ja hetkisen äänettömyys, ja jokainen

ajatteli, että kuinkahan siinä käy, sillä ei oltu vielä sinä ilmoisna ikänä
edes kuultu saati nähty, että kukaan olisi Matin polvella istunut.
Tyttöjen katseissa vaihteli ylenkatse ja pilkan ilme, ehkäpä
jossakussa silmäkulmassa välähti pieni viha ja kateuskin, sillä
ihmissydämen salaisuudet ovat tutkimattomat.
Mutta Matti ei noussut ylös, ei työntänyt Matleenaa polviltaan,

niinkuin yleiseen oli odotettu. Ei hän tarkemmin punninnut, kuka se
oli, se oli joka tapauksessa nainen, ja se aivan kuin naulitsi hänet
jakkaraan kiinni. Ja nyt rupesi taas puhe luistamaan ja
kompasanojakin laskettiin aivan kuuluvasti, poikien parvesta
erittäinkin. Tunnettiin kyllä Matin voima ja Matleenan myrkyllinen
kieli, mutta tapaus oli niin ärsyttävä, ettei voitu suuta hillitä.
— Jopa löysi omansa, kuului joukosta.
— Kun ei vaan olisi Matleenan hameissa särkyvää, jos sattuu Matti

kahmasemaan, kuului toisaalta.
— On siinä koko maailman Matleena.
— Ja sietääpä vaan Matti häntä polvellaan kuin sietääkin.
— Asetutaan pariin ja ruvetaan leikkimään, ettei tuon yhden parin

tuossa tarvitse yksinään kököttää. Eiköhän osata istua sylittäin
toisetkin, ehdotti joku.
Puhuttiinpa tai tehtiinpä mitä tahansa, Matti ei hievahtanut

paikaltaan eikä kirvonnut tavalliseen liikkeeseensä Matleenan kieli.
Aluksi oli Matti kömmähtänyt, niin ettei tiennyt mitä tehdä. Hän
istui siinä matalalla jakkaralla kuin salaman lyömänä, kädet
hervottomina sivuilla, niska taapäin vääntyneenä seinään kiinni.
Mutta äkkiä kävi kautta koko hänen vankan ruumiinsa omituinen
tunne. Se puistatti kaikkia jäseniä, sai sydämmen kiihkeästi
jyskyttämään, pani jokaisen hermon kärjen outoon liikkeeseen ja vei
hänen jäntereisen käsivartensa tiukasti Matleenan vyötäreille,
samalla kun toinen käsi kohosi hänen helmaansa, vaikka Matti itse ei
ajatellut mitään, eikä tahtonut mitään, ei oikeastaan nähnyt eikä
kuullutkaan mitään.
Matleena oli kietaissut kätensä Matin kaulaan, painanut suunsa

aivan hänen korvaansa kiinni, ja kuiskia supatteli hätäisiä sanoja,
joita toiset eivät kuulleet.
— Kyllä näkyy, että se on purrut hävyltä pään poikki, sanoi joku

tytöistä, mutta ei se Matissa eikä Matleenassa herättänyt
pienintäkään huomiota.
Kauvan he istuivat sillä tavoin sylitysten, toisten nauraessa,

remutessa ja alotellessa jotain leikkiä.
Silloin astui vielä saunaan muuan uusi tulokas, naapurikylän

poikia. Hän meni hyvän illan tehtyään ja hiukan ympärilleen
vilaistuaan suoraan peräseinälle, joka antoi nummeen päin, ja työnsi
lautaisen akkunaluukun sivulle.
— Mikähän tuli tuolla nummessa tähän aikaan roihuaa, katsokaas,

sanoi hän osoittaen sormellaan avatusta ikkuna-aukosta. — Olen sitä
tullessani ihmetellyt pitkin matkaa.
Ennenkuin kukaan ennätti vielä edes liikahtaa tai sanaakaan

sanoa, ponnahti Matti rahilta ylös kuin vireestä lauaistu jousi, loikkasi
sellaisella voimalla, että löi päänsä matalaan parvenalushirteen ja
pudotti lakkinsa. Matleena kierähti hänen polveltaan pitkää
pituuttaan lattialle. Ovi paukahti räiskeellä auki, eteisestä kuului vaan
Matin vimmatun karmea kirous, ja hän juoksi avopäin ja läähättäen
nummelle, suoraan poikki pellon, yli aitojen, yli kivien, halki pistäväin

Complete (Ebook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and Industry Studies 6th Edition PDF For All Chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Complete (Ebook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and Industry Studies 6th Edition PDF For All Chapters

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Complete (Ebook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and Industry Studies 6th Edition PDF For All Chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Download the full version of the ebook now at ebooksecure.

(eBook PDF) Health Economics: Theory,

Explore and download more ebook at https://ebooksecure.com

(eBook PDF) Health Economics: Theory, Insights, and

(eBook PDF) Health Economics 6th Edition by Charles E.

(eBook PDF) Statistics for Economics, Accounting and

(eBook PDF) Management A Practical Introduction 8th

(eBook PDF) Financial Accounting 10th Edition by Robert

Essentials of Biology 2023 7th Edition Sylvia S. Mader -

(eBook PDF) Communication: Making Connections 11th Edition

English Sentence Builder 2nd Edition Ed Swick - eBook PDF

What’s New in the Sixth Edition?

understanding why health care organizations may merge horizontally or vertically.

Organization of the Textbook

Web-Based Instructor’s Manual: The Health Economics support site (www

Jeffrey Rubin Leon Taylor Gary Wyckoff

P AR T 1 BASIC HEALTH CARE ECONOMIC TOOLS AND INSTITUTIONS 1

A PP E N D I X 1 Economic Models and Empirical Testing 21

C H A PT E R 2 Health and Medical Care: An Economic Perspective 35

A PP E N D I X 2 Demand for Health Capital 61

CHAPTER 3 Cost and Benefit Evaluation Methods 83

CHAPTER 4 Health Care Systems and Institutions 107

CHAPTER 5 The Demand for Medical Care 125

Noneconomic Determinants of the Demand for Medical Care 135

C H A PT E R 6 The Demand for Medical Insurance: Traditional and Managed

C H A PT E R 7 Medical Care Production and Costs 189

Integrated Delivery Systems 213

CHAPTER 8 Structure, Conduct, Performance, and Market Analysis 223

P AR T 2 THE ROLE OF GOVERNMENT 257

CHAPTER 9 Government, Health, and Medical Care 259

CHAPTER 10 Government as Health Insurer 295

Do Differences in the Medicaid Program Make a Difference? 298

P AR T 3 INDUSTRY STUDIES 319

C H A PT E R 11 The Private Health Insurance Industry 321

C H A PT E R 12 The Physician Services Industry 363

The Impact of Utilization Review on the Physician Services Market 382

CHAPTER 13 The Hospital Services Industry 397

CHAPTER 14 The Pharmaceutical Industry 437

Provisions of the Patient Protection and Affordable Care Act (PPACA)

P AR T 4 HEALTH CARE SYSTEM REFORM 499

C H A PT E R 16 Health Care System Reform 501

Title: Yhden ainoan kerran

Author: Kalle Kajander

Release date: January 2, 2024 [eBook #72594]

Original publication: Helsinki: Otava, 1911

Credits: Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK YHDEN AINOAN

Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1911.

Yhden ainoan kerran

Taloa oli ensin kevätkesästä käyty moneen kertaan tutkimassa ja

Ja sitten alettiin kesän vietto. Käveltiin talon ympäristössä, milloin

Pidettiin luonnon ylistämiseksi jollain mäentörmällä istuen

Joskus luettiin, milloin ääneen useamman kuullen, milloin yksinään

Sillointällöin, ohimennen, yritettiin antautua keskusteluun jonkun

— Hyvää huomenta, isäntä! On niin äärettömän ihana aamu

Väki oli murkinalta töihin menossa.

— Päiv — — niin, huomenta huomenta! Onhan se ihana, kunhan

— Hm — niin! Mihin töihin nyt menette?

— Sonnallahan tässä ollaan, mutta pelto ryöppyy niin vietävästi.