kuusi

芬蘭語

芬蘭語基數詞

<  5	6	7  >
序數詞：kuudes     副數詞：kuudesti     乘數：kuusinkertainen     Colloquial counting form：kuu     Colloquial ordinal：kuukki
芬蘭語維基百科上關於的文章6 (luku)

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkuːsi/, [ˈkuːs̠i]
• 韻部：-uːsi
• 斷字^(幫助)：kuu‧si

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kutte。與愛沙尼亞語 kuus, 漢特語組, 曼西語組, 匈牙利語 hat等同源。

數詞

kuusi

1. 六

   kuusi kuusta joulukuussa

   十二月的六棵雲杉樹（繞口令）

變格

kuusi 的屈折 (Kotus 類型 27*F/käsi，t-d元音變換)
主格		kuusi	kuudet
屬格		kuuden	kuusien
部分格		kuutta	kuusia
入格		kuuteen	kuusiin
		單數	複數
主格		kuusi	kuudet
賓格	主	kuusi	kuudet
	屬	kuuden
屬格		kuuden	kuusien kuutten 罕用
部分格		kuutta	kuusia
內格		kuudessa	kuusissa
出格		kuudesta	kuusista
入格		kuuteen	kuusiin
接格		kuudella	kuusilla
離格		kuudelta	kuusilta
向格		kuudelle	kuusille
樣格		kuutena	kuusina
轉移格		kuudeksi	kuusiksi
欠格		kuudetta	kuusitta
手段格		—	—
共格		—	kuusine

派生詞

派生詞

• kuudennes
• kuudes
• kuusikko

• kuusikymmentä
• kuusitoista

複合詞

• iltakuusi
• kuusikanta
• kuusikulmio
• kuusikymmentä
• kuusimitta
• kuusisataa
• kuusitahokas
• kuusitoista
• kuusivuotias

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi ← 原始烏拉爾語 *kowse。與愛沙尼亞語 kuusk等同源。

名詞

kuusi

1. 雲杉 （Picea）

   Kuusi on valtapuulaji noin kolmasosassa Suomen metsiä.

   雲杉是芬蘭第三多的樹木種類。

2. 挪威雲杉，Picea abies
3. 雲杉木

   Perinteisesti puulattiat tehtiin kuusesta.

   傳統的木質地板是用雲杉木做的。

4. 雲杉做的 （複合詞中的修飾語）

   Sinulla on kaunis kuusipöytä.

   你這張雲杉木的桌子好漂亮啊。

   (字面意思是「你有一張漂亮的雲杉木桌子。」)

變格

kuusi 的屈折 (Kotus 類型 24/uni，無元音變換)
主格		kuusi	kuuset
屬格		kuusen	kuusien kuusten
部分格		kuusta	kuusia
入格		kuuseen	kuusiin
		單數	複數
主格		kuusi	kuuset
賓格	主	kuusi	kuuset
	屬	kuusen
屬格		kuusen	kuusien kuusten
部分格		kuusta	kuusia
內格		kuusessa	kuusissa
出格		kuusesta	kuusista
入格		kuuseen	kuusiin
接格		kuusella	kuusilla
離格		kuuselta	kuusilta
向格		kuuselle	kuusille
樣格		kuusena	kuusina
轉移格		kuuseksi	kuusiksi
欠格		kuusetta	kuusitta
手段格		—	kuusin
共格		請參閱下方的所有格形式。

kuusi 的所有格形式 (Kotus 類型 24/uni，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuuseni kuuseni 賓格 主 kuuseni kuuseni 屬 kuuseni 屬格 kuuseni kuusieni kuusteni 部分格 kuustani kuusiani 內格 kuusessani kuusissani 出格 kuusestani kuusistani 入格 kuuseeni kuusiini 接格 kuusellani kuusillani 離格 kuuseltani kuusiltani 向格 kuuselleni kuusilleni 樣格 kuusenani kuusinani 轉移格 kuusekseni kuusikseni 欠格 kuusettani kuusittani 手段格 — — 共格 — kuusineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuusesi kuusesi 賓格 主 kuusesi kuusesi 屬 kuusesi 屬格 kuusesi kuusiesi kuustesi 部分格 kuustasi kuusiasi 內格 kuusessasi kuusissasi 出格 kuusestasi kuusistasi 入格 kuuseesi kuusiisi 接格 kuusellasi kuusillasi 離格 kuuseltasi kuusiltasi 向格 kuusellesi kuusillesi 樣格 kuusenasi kuusinasi 轉移格 kuuseksesi kuusiksesi 欠格 kuusettasi kuusittasi 手段格 — — 共格 — kuusinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuusemme kuusemme 賓格 主 kuusemme kuusemme 屬 kuusemme 屬格 kuusemme kuusiemme kuustemme 部分格 kuustamme kuusiamme 內格 kuusessamme kuusissamme 出格 kuusestamme kuusistamme 入格 kuuseemme kuusiimme 接格 kuusellamme kuusillamme 離格 kuuseltamme kuusiltamme 向格 kuusellemme kuusillemme 樣格 kuusenamme kuusinamme 轉移格 kuuseksemme kuusiksemme 欠格 kuusettamme kuusittamme 手段格 — — 共格 — kuusinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuusenne kuusenne 賓格 主 kuusenne kuusenne 屬 kuusenne 屬格 kuusenne kuusienne kuustenne 部分格 kuustanne kuusianne 內格 kuusessanne kuusissanne 出格 kuusestanne kuusistanne 入格 kuuseenne kuusiinne 接格 kuusellanne kuusillanne 離格 kuuseltanne kuusiltanne 向格 kuusellenne kuusillenne 樣格 kuusenanne kuusinanne 轉移格 kuuseksenne kuusiksenne 欠格 kuusettanne kuusittanne 手段格 — — 共格 — kuusinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kuusensa kuusensa 賓格 主 kuusensa kuusensa 屬 kuusensa 屬格 kuusensa kuusiensa kuustensa 部分格 kuustaan kuustansa kuusiaan kuusiansa 內格 kuusessaan kuusessansa kuusissaan kuusissansa 出格 kuusestaan kuusestansa kuusistaan kuusistansa 入格 kuuseensa kuusiinsa 接格 kuusellaan kuusellansa kuusillaan kuusillansa 離格 kuuseltaan kuuseltansa kuusiltaan kuusiltansa 向格 kuuselleen kuusellensa kuusilleen kuusillensa 樣格 kuusenaan kuusenansa kuusinaan kuusinansa 轉移格 kuusekseen kuuseksensa kuusikseen kuusiksensa 欠格 kuusettaan kuusettansa kuusittaan kuusittansa 手段格 — — 共格 — kuusineen kuusinensa

近義詞

• (挪威雲杉)： metsäkuusi, euroopankuusi; näre (樹苗); kuusipuu 〈詩〉
• (雲杉木)： kuusipuu

派生詞

• kuusikko
• kuusinen
• kuusipuinen

複合詞

• aarnikuusi
• aarniokuusi
• euroopankuusi
• harjakuusi
• hevonkuusi
• hopeakuusi
• jalokuusi
• joulukuusi
• kitukuusi

• korpikuusi
• kuusenhako
• kuusenhavu
• kuusenjalka
• kuusenkerkkä
• kuusenkynsikääpä
• kuusenkynttilä
• kuusenkäpy
• kuusenkääpä
• kuusenleppärousku
• kuusennaava

• kuusenneulanen
• kuusenneulasnahikas
• kuusennäre
• kuusenpunikkitatti
• kuusensuomuorakas
• kuusensuopursuruoste
• kuusiaita
• kuusihalko
• kuusijuhla
• kuusilauta

• kuusimetsä
• kuusipeura
• kuusipuu
• käärmekuusi
• lehtikuusi
• marjakuusi
• metsäkuusi
• okakuusi
• pöytäkuusi
• saksankuusi

詞源3

名詞

kuusi

1. kuu 的第二人稱單數所有

變格

kuusi 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		kuusi	kuusi
屬格		kuusi	kuidesi kuittesi
部分格		kuutasi	kuitasi
入格		kuuhusi	kuihisi
		單數	複數
主格		kuusi	kuusi
賓格	主	kuusi	kuusi
	屬	kuusi
屬格		kuusi	kuidesi kuittesi
部分格		kuutasi	kuitasi
內格		kuussasi	kuissasi
出格		kuustasi	kuistasi
入格		kuuhusi	kuihisi
接格		kuullasi	kuillasi
離格		kuultasi	kuiltasi
向格		kuullesi	kuillesi
樣格		kuunasi	kuinasi
轉移格		kuuksesi	kuiksesi
欠格		kuuttasi	kuittasi
手段格		—	—
共格		—	kuinesi

卡累利阿語

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始烏拉爾語 *kutte。與愛沙尼亞語 kuus、匈牙利語 hat等同源。

數詞

基數詞

6	前：	viisi
	後：	seiččemen

kuusi

1. 六

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi ← 原始烏拉爾語 *kowse。

名詞

kuusi

1. 雲杉

沃特語

沃特語基數詞

<  5	6	7  >

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始烏拉爾語 *kutte。

數詞

kuusi (屬格 kuvvõõ)

1. 六

變格

本數詞需要添加變格表模板。

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi。

名詞

kuusi (屬格 kuuzõõ)

1. 雲杉

變格

本名詞需要添加變格表模板。

參考資料

• "kuusi" in Vadja keele sõnaraamat