ylimielinen

Finnish

Etymology

yli- (“superior”) +‎ -mielinen (“-minded”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyliˌmie̯linen/, [ˈyliˌmie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Syllabification^(key): y‧li‧mie‧li‧nen

Adjective

ylimielinen (comparative ylimielisempi, superlative ylimielisin)

1. arrogant, haughty (having excessive pride in oneself, often with contempt or disrespect for others)
2. condescending (assuming a tone of superiority, or a patronizing attitude)

Declension

Inflection of ylimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ylimielinen	ylimieliset
genitive		ylimielisen	ylimielisten ylimielisien
partitive		ylimielistä	ylimielisiä
illative		ylimieliseen	ylimielisiin
		singular	plural
nominative		ylimielinen	ylimieliset
accusative	nom.	ylimielinen	ylimieliset
	gen.	ylimielisen
genitive		ylimielisen	ylimielisten ylimielisien
partitive		ylimielistä	ylimielisiä
inessive		ylimielisessä	ylimielisissä
elative		ylimielisestä	ylimielisistä
illative		ylimieliseen	ylimielisiin
adessive		ylimielisellä	ylimielisillä
ablative		ylimieliseltä	ylimielisiltä
allative		ylimieliselle	ylimielisille
essive		ylimielisenä	ylimielisinä
translative		ylimieliseksi	ylimielisiksi
abessive		ylimielisettä	ylimielisittä
instructive		—	ylimielisin
comitative		—	ylimielisine

Possessive forms of ylimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ylimieliseni ylimieliseni accusative nom. ylimieliseni ylimieliseni gen. ylimieliseni genitive ylimieliseni ylimielisteni ylimielisieni partitive ylimielistäni ylimielisiäni inessive ylimielisessäni ylimielisissäni elative ylimielisestäni ylimielisistäni illative ylimieliseeni ylimielisiini adessive ylimieliselläni ylimielisilläni ablative ylimieliseltäni ylimielisiltäni allative ylimieliselleni ylimielisilleni essive ylimielisenäni ylimielisinäni translative ylimielisekseni ylimielisikseni abessive ylimielisettäni ylimielisittäni instructive — — comitative — ylimielisineni second-person singular possessor singular plural nominative ylimielisesi ylimielisesi accusative nom. ylimielisesi ylimielisesi gen. ylimielisesi genitive ylimielisesi ylimielistesi ylimielisiesi partitive ylimielistäsi ylimielisiäsi inessive ylimielisessäsi ylimielisissäsi elative ylimielisestäsi ylimielisistäsi illative ylimieliseesi ylimielisiisi adessive ylimieliselläsi ylimielisilläsi ablative ylimieliseltäsi ylimielisiltäsi allative ylimielisellesi ylimielisillesi essive ylimielisenäsi ylimielisinäsi translative ylimieliseksesi ylimielisiksesi abessive ylimielisettäsi ylimielisittäsi instructive — — comitative — ylimielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ylimielisemme ylimielisemme accusative nom. ylimielisemme ylimielisemme gen. ylimielisemme genitive ylimielisemme ylimielistemme ylimielisiemme partitive ylimielistämme ylimielisiämme inessive ylimielisessämme ylimielisissämme elative ylimielisestämme ylimielisistämme illative ylimieliseemme ylimielisiimme adessive ylimielisellämme ylimielisillämme ablative ylimieliseltämme ylimielisiltämme allative ylimielisellemme ylimielisillemme essive ylimielisenämme ylimielisinämme translative ylimieliseksemme ylimielisiksemme abessive ylimielisettämme ylimielisittämme instructive — — comitative — ylimielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ylimielisenne ylimielisenne accusative nom. ylimielisenne ylimielisenne gen. ylimielisenne genitive ylimielisenne ylimielistenne ylimielisienne partitive ylimielistänne ylimielisiänne inessive ylimielisessänne ylimielisissänne elative ylimielisestänne ylimielisistänne illative ylimieliseenne ylimielisiinne adessive ylimielisellänne ylimielisillänne ablative ylimieliseltänne ylimielisiltänne allative ylimielisellenne ylimielisillenne essive ylimielisenänne ylimielisinänne translative ylimieliseksenne ylimielisiksenne abessive ylimielisettänne ylimielisittänne instructive — — comitative — ylimielisinenne third-person possessor singular plural nominative ylimielisensä ylimielisensä accusative nom. ylimielisensä ylimielisensä gen. ylimielisensä genitive ylimielisensä ylimielistensä ylimielisiensä partitive ylimielistään ylimielistänsä ylimielisiään ylimielisiänsä inessive ylimielisessään ylimielisessänsä ylimielisissään ylimielisissänsä elative ylimielisestään ylimielisestänsä ylimielisistään ylimielisistänsä illative ylimieliseensä ylimielisiinsä adessive ylimielisellään ylimielisellänsä ylimielisillään ylimielisillänsä ablative ylimieliseltään ylimieliseltänsä ylimielisiltään ylimielisiltänsä allative ylimieliselleen ylimielisellensä ylimielisilleen ylimielisillensä essive ylimielisenään ylimielisenänsä ylimielisinään ylimielisinänsä translative ylimielisekseen ylimieliseksensä ylimielisikseen ylimielisiksensä abessive ylimielisettään ylimielisettänsä ylimielisittään ylimielisittänsä instructive — — comitative — ylimielisineen ylimielisinensä

Synonyms

• (condescending): alentuva

Derived terms

• ylimielisesti
• ylimielisyys

Further reading

• “ylimielinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04