kiintein

Finnish

Adjective

kiintein

1. superlative degree of kiinteä

Declension

Inflection of kiintein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative		kiintein	kiinteimmät
genitive		kiinteimmän	kiinteimpien kiinteinten
partitive		kiinteintä	kiinteimpiä
illative		kiinteimpään	kiinteimpiin
		singular	plural
nominative		kiintein	kiinteimmät
accusative	nom.	kiintein	kiinteimmät
	gen.	kiinteimmän
genitive		kiinteimmän	kiinteimpien kiinteinten kiinteimpäin rare
partitive		kiinteintä	kiinteimpiä
inessive		kiinteimmässä	kiinteimmissä
elative		kiinteimmästä	kiinteimmistä
illative		kiinteimpään	kiinteimpiin
adessive		kiinteimmällä	kiinteimmillä
ablative		kiinteimmältä	kiinteimmiltä
allative		kiinteimmälle	kiinteimmille
essive		kiinteimpänä	kiinteimpinä
translative		kiinteimmäksi	kiinteimmiksi
abessive		kiinteimmättä	kiinteimmittä
instructive		—	kiinteimmin
comitative		—	kiinteimpine

Possessive forms of kiintein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kiinteimpäni kiinteimpäni accusative nom. kiinteimpäni kiinteimpäni gen. kiinteimpäni genitive kiinteimpäni kiinteimpieni kiinteinteni kiinteimpäini rare partitive kiinteintäni kiinteimpiäni inessive kiinteimmässäni kiinteimmissäni elative kiinteimmästäni kiinteimmistäni illative kiinteimpääni kiinteimpiini adessive kiinteimmälläni kiinteimmilläni ablative kiinteimmältäni kiinteimmiltäni allative kiinteimmälleni kiinteimmilleni essive kiinteimpänäni kiinteimpinäni translative kiinteimmäkseni kiinteimmikseni abessive kiinteimmättäni kiinteimmittäni instructive — — comitative — kiinteimpineni second-person singular possessor singular plural nominative kiinteimpäsi kiinteimpäsi accusative nom. kiinteimpäsi kiinteimpäsi gen. kiinteimpäsi genitive kiinteimpäsi kiinteimpiesi kiinteintesi kiinteimpäisi rare partitive kiinteintäsi kiinteimpiäsi inessive kiinteimmässäsi kiinteimmissäsi elative kiinteimmästäsi kiinteimmistäsi illative kiinteimpääsi kiinteimpiisi adessive kiinteimmälläsi kiinteimmilläsi ablative kiinteimmältäsi kiinteimmiltäsi allative kiinteimmällesi kiinteimmillesi essive kiinteimpänäsi kiinteimpinäsi translative kiinteimmäksesi kiinteimmiksesi abessive kiinteimmättäsi kiinteimmittäsi instructive — — comitative — kiinteimpinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiinteimpämme kiinteimpämme accusative nom. kiinteimpämme kiinteimpämme gen. kiinteimpämme genitive kiinteimpämme kiinteimpiemme kiinteintemme kiinteimpäimme rare partitive kiinteintämme kiinteimpiämme inessive kiinteimmässämme kiinteimmissämme elative kiinteimmästämme kiinteimmistämme illative kiinteimpäämme kiinteimpiimme adessive kiinteimmällämme kiinteimmillämme ablative kiinteimmältämme kiinteimmiltämme allative kiinteimmällemme kiinteimmillemme essive kiinteimpänämme kiinteimpinämme translative kiinteimmäksemme kiinteimmiksemme abessive kiinteimmättämme kiinteimmittämme instructive — — comitative — kiinteimpinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiinteimpänne kiinteimpänne accusative nom. kiinteimpänne kiinteimpänne gen. kiinteimpänne genitive kiinteimpänne kiinteimpienne kiinteintenne kiinteimpäinne rare partitive kiinteintänne kiinteimpiänne inessive kiinteimmässänne kiinteimmissänne elative kiinteimmästänne kiinteimmistänne illative kiinteimpäänne kiinteimpiinne adessive kiinteimmällänne kiinteimmillänne ablative kiinteimmältänne kiinteimmiltänne allative kiinteimmällenne kiinteimmillenne essive kiinteimpänänne kiinteimpinänne translative kiinteimmäksenne kiinteimmiksenne abessive kiinteimmättänne kiinteimmittänne instructive — — comitative — kiinteimpinenne third-person possessor singular plural nominative kiinteimpänsä kiinteimpänsä accusative nom. kiinteimpänsä kiinteimpänsä gen. kiinteimpänsä genitive kiinteimpänsä kiinteimpiensä kiinteintensä kiinteimpäinsä rare partitive kiinteintään kiinteintänsä kiinteimpiään kiinteimpiänsä inessive kiinteimmässään kiinteimmässänsä kiinteimmissään kiinteimmissänsä elative kiinteimmästään kiinteimmästänsä kiinteimmistään kiinteimmistänsä illative kiinteimpäänsä kiinteimpiinsä adessive kiinteimmällään kiinteimmällänsä kiinteimmillään kiinteimmillänsä ablative kiinteimmältään kiinteimmältänsä kiinteimmiltään kiinteimmiltänsä allative kiinteimmälleen kiinteimmällensä kiinteimmilleen kiinteimmillensä essive kiinteimpänään kiinteimpänänsä kiinteimpinään kiinteimpinänsä translative kiinteimmäkseen kiinteimmäksensä kiinteimmikseen kiinteimmiksensä abessive kiinteimmättään kiinteimmättänsä kiinteimmittään kiinteimmittänsä instructive — — comitative — kiinteimpineen kiinteimpinensä

Adjective

kiintein

1. instructive plural of kiinteä

Anagrams

• kiinnite