perusmuoto

Finnish

Etymology

perus- +‎ muoto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈperusˌmuo̯to/, [ˈpe̞rus̠ˌmuo̞̯t̪o̞]
• Rhymes: -uoto
• Syllabification^(key): pe‧rus‧muo‧to

Noun

perusmuoto

1. (linguistics) lemma, basic form (canonical form of an inflected word; ie the form usually found in dictionaries)

   Synonym: lemma

2. (law) the simple form of a criminal offense, i.e. without any aggravating and extenuating circumstances, or such circumstances that they cancel each other out

Declension

Inflection of perusmuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative		perusmuoto	perusmuodot
genitive		perusmuodon	perusmuotojen
partitive		perusmuotoa	perusmuotoja
illative		perusmuotoon	perusmuotoihin
		singular	plural
nominative		perusmuoto	perusmuodot
accusative	nom.	perusmuoto	perusmuodot
	gen.	perusmuodon
genitive		perusmuodon	perusmuotojen
partitive		perusmuotoa	perusmuotoja
inessive		perusmuodossa	perusmuodoissa
elative		perusmuodosta	perusmuodoista
illative		perusmuotoon	perusmuotoihin
adessive		perusmuodolla	perusmuodoilla
ablative		perusmuodolta	perusmuodoilta
allative		perusmuodolle	perusmuodoille
essive		perusmuotona	perusmuotoina
translative		perusmuodoksi	perusmuodoiksi
abessive		perusmuodotta	perusmuodoitta
instructive		—	perusmuodoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of perusmuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative perusmuotoni perusmuotoni accusative nom. perusmuotoni perusmuotoni gen. perusmuotoni genitive perusmuotoni perusmuotojeni partitive perusmuotoani perusmuotojani inessive perusmuodossani perusmuodoissani elative perusmuodostani perusmuodoistani illative perusmuotooni perusmuotoihini adessive perusmuodollani perusmuodoillani ablative perusmuodoltani perusmuodoiltani allative perusmuodolleni perusmuodoilleni essive perusmuotonani perusmuotoinani translative perusmuodokseni perusmuodoikseni abessive perusmuodottani perusmuodoittani instructive — — comitative — perusmuotoineni second-person singular possessor singular plural nominative perusmuotosi perusmuotosi accusative nom. perusmuotosi perusmuotosi gen. perusmuotosi genitive perusmuotosi perusmuotojesi partitive perusmuotoasi perusmuotojasi inessive perusmuodossasi perusmuodoissasi elative perusmuodostasi perusmuodoistasi illative perusmuotoosi perusmuotoihisi adessive perusmuodollasi perusmuodoillasi ablative perusmuodoltasi perusmuodoiltasi allative perusmuodollesi perusmuodoillesi essive perusmuotonasi perusmuotoinasi translative perusmuodoksesi perusmuodoiksesi abessive perusmuodottasi perusmuodoittasi instructive — — comitative — perusmuotoinesi first-person plural possessor singular plural nominative perusmuotomme perusmuotomme accusative nom. perusmuotomme perusmuotomme gen. perusmuotomme genitive perusmuotomme perusmuotojemme partitive perusmuotoamme perusmuotojamme inessive perusmuodossamme perusmuodoissamme elative perusmuodostamme perusmuodoistamme illative perusmuotoomme perusmuotoihimme adessive perusmuodollamme perusmuodoillamme ablative perusmuodoltamme perusmuodoiltamme allative perusmuodollemme perusmuodoillemme essive perusmuotonamme perusmuotoinamme translative perusmuodoksemme perusmuodoiksemme abessive perusmuodottamme perusmuodoittamme instructive — — comitative — perusmuotoinemme second-person plural possessor singular plural nominative perusmuotonne perusmuotonne accusative nom. perusmuotonne perusmuotonne gen. perusmuotonne genitive perusmuotonne perusmuotojenne partitive perusmuotoanne perusmuotojanne inessive perusmuodossanne perusmuodoissanne elative perusmuodostanne perusmuodoistanne illative perusmuotoonne perusmuotoihinne adessive perusmuodollanne perusmuodoillanne ablative perusmuodoltanne perusmuodoiltanne allative perusmuodollenne perusmuodoillenne essive perusmuotonanne perusmuotoinanne translative perusmuodoksenne perusmuodoiksenne abessive perusmuodottanne perusmuodoittanne instructive — — comitative — perusmuotoinenne third-person possessor singular plural nominative perusmuotonsa perusmuotonsa accusative nom. perusmuotonsa perusmuotonsa gen. perusmuotonsa genitive perusmuotonsa perusmuotojensa partitive perusmuotoaan perusmuotoansa perusmuotojaan perusmuotojansa inessive perusmuodossaan perusmuodossansa perusmuodoissaan perusmuodoissansa elative perusmuodostaan perusmuodostansa perusmuodoistaan perusmuodoistansa illative perusmuotoonsa perusmuotoihinsa adessive perusmuodollaan perusmuodollansa perusmuodoillaan perusmuodoillansa ablative perusmuodoltaan perusmuodoltansa perusmuodoiltaan perusmuodoiltansa allative perusmuodolleen perusmuodollensa perusmuodoilleen perusmuodoillensa essive perusmuotonaan perusmuotonansa perusmuotoinaan perusmuotoinansa translative perusmuodokseen perusmuodoksensa perusmuodoikseen perusmuodoiksensa abessive perusmuodottaan perusmuodottansa perusmuodoittaan perusmuodoittansa instructive — — comitative — perusmuotoineen perusmuotoinensa

Derived terms

• perusmuotoinen

 

Further reading

• “perusmuoto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03