sivuuttaa

Finnish

Etymology

sivu (“side”) +‎ -uttaa. Coined by Finnish postmaster, author and translator Otto Tandefelt in 1846.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiʋuːtːɑːˣ/, [ˈs̠iʋuːt̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iʋuːtːɑː
• Syllabification^(key): si‧vuut‧taa

Verb

sivuuttaa

1. (transitive) to go around, to bypass, to pass
2. (transitive) to skip, to ignore, to brush aside

Conjugation

Inflection of sivuuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivuutan	en sivuuta	1st sing.	olen sivuuttanut	en ole sivuuttanut
2nd sing.		sivuutat	et sivuuta	2nd sing.	olet sivuuttanut	et ole sivuuttanut
3rd sing.		sivuuttaa	ei sivuuta	3rd sing.	on sivuuttanut	ei ole sivuuttanut
1st plur.		sivuutamme	emme sivuuta	1st plur.	olemme sivuuttaneet	emme ole sivuuttaneet
2nd plur.		sivuutatte	ette sivuuta	2nd plur.	olette sivuuttaneet	ette ole sivuuttaneet
3rd plur.		sivuuttavat	eivät sivuuta	3rd plur.	ovat sivuuttaneet	eivät ole sivuuttaneet
passive		sivuutetaan	ei sivuuteta	passive	on sivuutettu	ei ole sivuutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivuutin	en sivuuttanut	1st sing.	olin sivuuttanut	en ollut sivuuttanut
2nd sing.		sivuutit	et sivuuttanut	2nd sing.	olit sivuuttanut	et ollut sivuuttanut
3rd sing.		sivuutti	ei sivuuttanut	3rd sing.	oli sivuuttanut	ei ollut sivuuttanut
1st plur.		sivuutimme	emme sivuuttaneet	1st plur.	olimme sivuuttaneet	emme olleet sivuuttaneet
2nd plur.		sivuutitte	ette sivuuttaneet	2nd plur.	olitte sivuuttaneet	ette olleet sivuuttaneet
3rd plur.		sivuuttivat	eivät sivuuttaneet	3rd plur.	olivat sivuuttaneet	eivät olleet sivuuttaneet
passive		sivuutettiin	ei sivuutettu	passive	oli sivuutettu	ei ollut sivuutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivuuttaisin	en sivuuttaisi	1st sing.	olisin sivuuttanut	en olisi sivuuttanut
2nd sing.		sivuuttaisit	et sivuuttaisi	2nd sing.	olisit sivuuttanut	et olisi sivuuttanut
3rd sing.		sivuuttaisi	ei sivuuttaisi	3rd sing.	olisi sivuuttanut	ei olisi sivuuttanut
1st plur.		sivuuttaisimme	emme sivuuttaisi	1st plur.	olisimme sivuuttaneet	emme olisi sivuuttaneet
2nd plur.		sivuuttaisitte	ette sivuuttaisi	2nd plur.	olisitte sivuuttaneet	ette olisi sivuuttaneet
3rd plur.		sivuuttaisivat	eivät sivuuttaisi	3rd plur.	olisivat sivuuttaneet	eivät olisi sivuuttaneet
passive		sivuutettaisiin	ei sivuutettaisi	passive	olisi sivuutettu	ei olisi sivuutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sivuuta	älä sivuuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sivuuttakoon	älköön sivuuttako	3rd sing.	olkoon sivuuttanut	älköön olko sivuuttanut
1st plur.		sivuuttakaamme	älkäämme sivuuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sivuuttakaa	älkää sivuuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sivuuttakoot	älkööt sivuuttako	3rd plur.	olkoot sivuuttaneet	älkööt olko sivuuttaneet
passive		sivuutettakoon	älköön sivuutettako	passive	olkoon sivuutettu	älköön olko sivuutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sivuuttanen	en sivuuttane	1st sing.	lienen sivuuttanut	en liene sivuuttanut
2nd sing.		sivuuttanet	et sivuuttane	2nd sing.	lienet sivuuttanut	et liene sivuuttanut
3rd sing.		sivuuttanee	ei sivuuttane	3rd sing.	lienee sivuuttanut	ei liene sivuuttanut
1st plur.		sivuuttanemme	emme sivuuttane	1st plur.	lienemme sivuuttaneet	emme liene sivuuttaneet
2nd plur.		sivuuttanette	ette sivuuttane	2nd plur.	lienette sivuuttaneet	ette liene sivuuttaneet
3rd plur.		sivuuttanevat	eivät sivuuttane	3rd plur.	lienevät sivuuttaneet	eivät liene sivuuttaneet
passive		sivuutettaneen	ei sivuutettane	passive	lienee sivuutettu	ei liene sivuutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sivuuttaa		present	sivuuttava	sivuutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivuuttaakseni sivuuttaaksemme 2nd sivuuttaaksesi sivuuttaaksenne 3rd sivuuttaakseen sivuuttaaksensa		past	sivuuttanut	sivuutettu
2nd	inessive2	sivuuttaessa	sivuutettaessa	agent4	sivuuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivuuttaessani sivuuttaessamme 2nd sivuuttaessasi sivuuttaessanne 3rd sivuuttaessaan sivuuttaessansa		negative	sivuuttamaton
	instructive	sivuuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sivuuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sivuuttamassa	—
	elative	sivuuttamasta	—
	illative	sivuuttamaan	—
	adessive	sivuuttamalla	—
	abessive	sivuuttamatta	—
	instructive	sivuuttaman	sivuutettaman
4th3	verbal noun	sivuuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sivuuttamaisillani sivuuttamaisillamme 2nd sivuuttamaisillasi sivuuttamaisillanne 3rd sivuuttamaisillaan sivuuttamaisillansa

Derived terms

• sivuuttaminen
• sivuutus

 

See also

• sivuttaa

Further reading

• “sivuuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• taitavuus