Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Jump to content

Blue Mosque, Istanbul

Iwde to Wikipedia
Blue Mosque, Istanbul
Juulirde, tourist attraction
YemreHistoric Areas of Istanbul Taƴto
Golle imaaɗe1608 Taƴto
LesdinkeejumSultan Ahmet camii Taƴto
DiinaDiina Lislaama Taƴto
Named afterLaura Taƴto
Founded byAhmed I Taƴto
LesdiTürkiye Taƴto
Nder laamooreEminönü Taƴto
Jonde kwa'odineto41°0′19″N 28°58′37″E Taƴto
Commissioned byAhmed I Taƴto
ArchitectSedefkar Mehmed Agha Taƴto
Architectural styleOttoman architecture Taƴto
Date of official opening1616 Taƴto
Heritage designationWorld Heritage Site Taƴto
Laawol ngol laamu anndani Taƴto
Category for the exterior of the itemCategory:Exterior of Sultan Ahmed I Mosque Taƴto
Category for the interior of the itemCategory:Interior of Sultan Ahmed I Mosque Taƴto
Map

Juulirde buloore to Istanbul, anndiraande kadi e innde mum laawɗunde, Juulirde Sultan Ahmed (Turki: Sultan Ahmet Camii), ko juulirde laamɗo taariinde e jamaanu Ottomaan, tawaande to Istanbul, leydi Turki.  Nde mahiraa ko hakkunde 1609 e 1617 e laamu Ahmed I, nde heddii ko juulirde gollorde haa hannde.  Kadi ina addana turismaaji keewɗi, ina jeyaa e ko ɓuri maantinde e ko ɓuri heewde e monumndaaji mahdi Ottomaan en.[2][3]

Juulirde ndee ina jogii mbaydi Ottomaan en ɓooyndi, ina waɗi dome hakkundeejo, tawi ina taaroo semi-dome nay dow suudu juulirde.  Ko yeeso mayre woni ladde mawnde, saraaji mayre ko minareeji jeegom.  To nder maggal, ngal fawii ko e ujunnaaje ujunnaaje kaɓirɗe Iznik e nate puɗi pentirɗe e kalaaji ɓurɗi heewde, ko ɗum addani juulirde ndee innde mum ɓurnde lollude.  Külliye juulirde nden (diina) hawti bee yanaande Ahmed, madrasa, e cuuɗi ɗuuɗɗi feere-feere ngam hisnugo.

Juulirde nde mahiraa ko sara Hippodrome ɓooyɗo, nde darii ko sara Hagia Sophia, nokku goɗɗo mo yimɓe fof njillotoo.  Juulirde bulo ndee naatnaa e doggol nokkuuji taariindi UNESCO e hitaande 1985 e innde "Nokkuuji taariindi Istanbul".

[waylu iwdi]

[waylu iwdi]

Natal Sultan Ahmed I, mo Abdulcelil Levni waɗi, e fuɗɗoode teeminannde 18ɓiire

Caggal Jam Zsitvatorok, yi’eteeɗo no fijirde teddungal Ottomaan en, Sultan Ahmed I felliti mahde juulirde mawnde to Istanbul e yaakaare ɗaɓɓude moƴƴere Alla.[4]  Ko kanko woni sultan gadano mahde juulirde laamɗo gila Selim II (maayde 1574), nde tawnoo Murad III e Mehmed III ko adii makko fof njiɗaa mahde juulirde mum en.[5][6]

Juulirde nde mahiraa ko bannge fuɗnaange-rewo Hippodrome ɓooyɗo Bizantiin, sara Hagia Sophia (juulirde ɓurnde teeŋtude e laamu Ottomaan[7][8]), nokku keewɗo maande maandeeji baawɗi rokkude ɗum jiimde asamaan wuro ngoo.  Nokku juulirde ndee ko bleachers Hippodrome e kees mum laamɗo (ɗo laamɗo oo jooɗii so ina tawtoree kewuuji ɗoo).  E nder njilluuji e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire, won e jooɗorɗe ɓooyɗe njiytaa e nder galle jumaa oo.[9]  Hono no juulirde ndee woniri, mawneeki mum, e limoore mum, ina gasa tawa Sultan Ahmed ina anniyii sosde monimaaji potɗi haɓaade walla ɓurde Hagia Sophia.[10]  Ko adii mahngo ngoo, nokku oo ina joginoo galleeji wiziiruuji Ottomaan en keewɗi, ina jeyaa heen Sokollu Mehmet Pasha e Güzel Ahmet Pasha, ɗum noon ina ɗaɓɓi peeje ƴettugol jawdi keewndi.[11][5]  Ɗumɗoo, yantude e wonde laamu nguu ina wondi e caɗeele faggudu, addani ulemaaji (annduɓe sariya lislaam) waɗde seppooji, ɓe mbiyi wonde sultan en ina poti yoɓde tan ko mahngo juulirde laamɗo tawa ina njogii jawdi ndariindi.  Ahmed I dañaani nafooje mawɗe, ɗum noon ina foti diwtude kaalis e nder kaalis ngam ndee eɓɓoore tiiɗnde.[11][3]  Ulema'en yahi haa haɗi juulɓe juulde haa juulirde.[11]

Natal juulirde nde e teeminannde 17ɓiire, nde wiɗtiyanke Faraysenaajo biyeteeɗo Guillaume-Joseph Grelot waɗi ɗum

Hay so tawii luulndaare ndee ina woodi, sultan oo yahri yeeso e eɓɓaande ndee.[11]  Pewnugol ngol fuɗɗii ko e hitaande 1609, ngol joofi ko e hitaande 1617, nde udditgol ngol waɗi, hay so tawii noon hitaande 1616 ina haalee e yoga e binndi juulirde ndee.[11][12][6]  Ahmed I maayi ko hedde waktu gooto walla ko juuti sanne e hitaande 1617.[13]  Ganndo biyeteeɗo Godfrey Goodwin hollitii wonde ciimtol hiisawal gadiingol ko fayti e mahngo juulirde ndee, ko Mustafa I, lomto Ahmed I, siifondiri ɗum, ɗum ina hollita wonde Ahmed I maayi ko adii nde eɓɓoore ndee joofata.[11]

E joofnirde, mawngu juulirde ndee, e dekoraasiyoŋ mum teskinɗo, e kewuuji renndo laaɓtuɗi ɗi Ahmed I yuɓɓini ngam mawninde eɓɓaande ndee, ina nanndi e ko wayli miijo yimɓe ɓee, ina fooli luural gadanal ngal e mahngo maggo.  Nde wonti juulirɗe ɓurɗe lollude e nder wuro ngo.[11][3]  Juulirde nden acci maande mawnde dow wuro man, nden hokki innde maako haa nokkuure nden, nde anndiraa hannde Sultanahmet.[14]