Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Jokerit

helsinkiläinen jääkiekkoseura

Helsingin Jokerit[1] on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä. Vuodet 2014–2022 edustusjoukkue pelasi KHL:ssä ja sitä ennen pääosin Suomen pääsarjassa. Juniorijoukkueet pelaavat Suomen sarjoissa.

Jokerit
Historia Töölön Vesa (1906–1967)
Jokerit (1967–)
Perustettu 27. lokakuuta 1967
Kaupunki Helsinki
Kotiareena Helsingin jäähalli
Helsinki-areena (1997–2022)
Keravan jäähalli (2023–2024)
– kapasiteetti 8 200
Sarja Mestis
Sarjataso 2.
Värit               
Puheenjohtaja Mikko Saarni
Päävalmentaja Risto Dufva
Kapteeni Valtteri Filppula
Omistaja Jokerit Helsinki Oy
SM-mitalit
Kultaa 6 (1973, 1992, 1994, 1996, 1997, 2002)
Hopeaa 6 (1971, 1983, 1995, 2000, 2005, 2007)
Pronssia 2 (1998, 2012)

Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit vuonna 1967 ostamalla itselleen urheiluseura Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan. Mäkisen pelaajahankintojen ansiosta Jokerit nousi nopeasti huipulle ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 1973. Seura ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja lopulta putosi vuonna 1987 pääsarja SM-liigasta I-divisioonaan, jossa se pelasi kaksi kautta ennen nousua takaisin. Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön helmikuussa 1991, ja seura voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992, 1994, 1996 ja 1997. Sen sijaan 2000-luvulla Jokerien menestys oli resursseihin nähden vaatimatonta, vaikka joukkue voittikin vielä yhden Suomen mestaruuden vuonna 2002. Uusien omistajajärjestelyjen myötä Jokerit siirtyi vuonna 2014 venäläisvetoiseen KHL-liigaan, josta se vetäytyi vuonna 2022. Edustusjoukkueen taustalle perustettiin uusi omistajaryhmä, joka palautti Jokerit kaudeksi 2023–2024 takaisin Suomen sarjoihin, Mestikseen.

Historiansa aikana Jokerit on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta sekä Continental Cupin voiton. KHL:ssä Jokerit saavutti divisioonan mestaruuden vuonna 2016.

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Jokerien historia

Varhaiset vuodet

muokkaa
 
Suomen mestaruuden voittanut Jokerien joukkue kaudelta 1972–1973.

Jokerit perustettiin vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.[2][3] Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.[4] Ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta pelattu harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.[5]

Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa.[2] Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.[6] Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omien juniorien sijaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jokerit saavutti heti menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs, ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.[7]

Laskukausi

muokkaa

Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi, kun uusien mestaruuksien sijaan Jokerit taisteli sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli kausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsenäisesti johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.[8] Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien menestys ei kuitenkaan parantunut.[9] Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.[10]

Reino Ruotsalaisen valmentamana Jokerit teki lyhyen paluun kärkisijoille, kun se kaudella 1982–1983 voitti runkosarjan ja pääsi loppuotteluihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti finaalisarjaa otteluvoitoin 2–0, mutta hävisi sen lopulta 2–3. Heti kauden jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon pohjalle. Huono menestys karkotti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Vaikeassa taloustilanteessa Jokerien joukkue koostuikin pitkälti nuorista omista kasvateista.[9] Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat saatiin lopulta kasaan.[11] Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.[9]

1990-luvun ”Jokeri-ilmiö”

muokkaa
 
Teemu Selänne oli 1990-luvun Jokeri-ilmiön keulakuva. Kuva: Juha Sorri

Jokerit pelasi I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes se nousi takaisin SM-liigaan kaudelle 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.[12] Harry ”Hjallis” Harkimo osti itselleen Jokerien osake-enemmistön helmikuussa 1991.[13]

Harkimon aikana panostettiin markkinointiin, ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.[14] Hän teki Jokereista brändin.[15] Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden, joka oli pitkälti nuorten omien kasvattien ansiota.[16] Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.[17] Jokerit sai taloutensa kuntoon ja teki pitkäjänteistä kehittämistyötä.[18] Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä hopeaa vuonna 1995.[19] Lisäksi Jokerit saavutti Euroopan cupin voiton vuosina 1995 ja 1996.[20][21]

Muutto Hartwall Areenaan

muokkaa
 
Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall Areenalla.

Kaudella 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall Areenaan. Nimellisesti vahvat joukkueet ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti vielä pronssia, mutta vuonna 1999 joukkueen viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun joukkue hävisi puolivälierissä SaiPalle.[22][23] Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.[24] Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisimmän Suomen mestaruutensa.[25]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta vuonna 2006 Jokerit sijoittui vasta sijalle 11, eikä päässyt pudotuspeleihin.[24][26] Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.[27]

Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli kevään 2012 pronssi.[28] Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa.[29] Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan, mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.[30]

KHL-aikakausi

muokkaa
 
Jokerien KHL-ottelu Slovan Bratislavaa vastaan Hartwall Arenalla marraskuussa 2014.

Harry Harkimo myi kesäkuussa 2013 Hartwall Areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille.[31] Samana vuonna he ostivat myös 49 prosenttia Jokereista, enemmistöosuuden jäädessä Harkimolle.[32] Samassa kesäkuisessa tiedotustilaisuudessa Jokerien ilmoitettiin siirtyvän venäläisvetoiseen KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana.[33] Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, jossa joukkue putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.[34]

KHL:ään siirtyminen merkitsi seuran pelaajabudjetin merkittävää kasvua.[35][36] Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Jokerit voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena divisioonan läntisessä konferenssissa.[37]

Kritiikki KHL:ää kohtaan voimistui Suomessa Valko-Venäjän mielenosoituksien 2020–2021 aikaan, jolloin Jokerien oli tarkoitus aloittaa kautensa vierasottelulla Minskissä.[38] Venäjän hyökättyä Ukrainaan Jokerit ilmoitti helmikuussa 2022 jättävänsä KHL-kauden kesken ennen pudotuspelien alkua. Useat yhteistyökumppanit olivat ilmoittaneet irtisanovansa sopimuksensa seuran taustayrityksen kanssa. Jokerien kannattajayhdistys Eteläpääty ry oli vaatinut joukkuetta vetäytymään KHL:stä.[39]

Seitsemän täyden KHL-kautensa aikana Jokerit ylsi kolmesti pudotuspelien toiselle kierrokselle ja neljästi ensimmäiselle kierrokselle.[40]

Paluu Suomen sarjoihin

muokkaa

Jokerit vetäytyi KHL:stä huhtikuun 2022 alussa.[41][42] Kaudella 2022–2023 seuran edustusjoukkue ei pelannut lainkaan.[43] Edustusjoukkueen taustalle tuli helmikuussa 2023 Mikko Saarnin johtama omistajaryhmä,[44] ja Jääkiekkoliitto myönsi Jokereille lisenssin Mestikseen.[45]

Identiteetti

muokkaa

Seura

muokkaa

Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta.[46] Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa kuitenkin sanotaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan lähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.[47] Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kilpailua käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus.[46] Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.[48] Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.[49] Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut vasemmistoliittolainen entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.[50][51]

Kun Hjallis Harkimo alkoi johtaa Jokereita vuonna 1991, seuran uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, josta olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.[52] Mika Wickström on kirjoittanut, että kun Jokerit muutti Hartwall Areenalle, se lakkasi olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.[53]

Jokerien siirryttyä KHL:ään vuonna 2014, seura pyrki muuttamaan brändiään pelkästä helsinkiläisyydestä enemmän koko Suomen joukkueeksi. SM-liigassa Jokerien otteluissa käyneestä yleisöstä 70 prosenttia oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta ensimmäisellä KHL-kaudella enää 58 prosenttia.[54] Jokereilla ei ollut enää tarvetta asemoida itseään helsinkiläiseksi joukkueeksi, ja se myös halusi välttää vastakkainasettelua HIFK:n kanssa.[55]

Kannattajat

muokkaa

Jokerien 1970-luvulla Itä-Helsingissä tekemä työ tuotti tuloksia myös yleisön muodossa. Jokerien pelejä kävi tuolloin kuitenkin katsomassa ihmisiä ympäri Helsinkiä. He olivat sekä Helsinkiin muuttaneita että kaupungissa pitkään asuneita, sillä seura oli perinyt Töölön Vesan kannattajakunnan. Kannattajat pystyivät myös samaistumaan joukkueeseen, sillä muutaman helsinkiläispelaajan ympärille ostettu pelaajisto vastasi Jokerien yleisöä. Seuran lyhyt ikä ja puuttuvat perinteet eivät häirinneet, sillä kaupunkiin muuttaneilla oli Helsingissä yhtä vähän perinteitä kuin Jokereillakin. Kaupunkiin haluttiin sopeutua ja luoda oma perinne helsinkiläiselle perustalle. Naapuriseura HIFK:n ruotsinkielinen kulttuuri koettiin erityisesti Helsinkiin muuttaneiden Jokeri-kannattajien keskuudessa ylpeäksi, ylenkatsovaksi ja hieman yläluokkaiseksi. Se ei sopinut heidän ajatusmaailmaansa, sillä se ei poistanut heidän uudessa kaupungissa tuntemaansa sivullisuutta ja pientä alemmuudentunnetta.[56] 1980-luvun alkupuolella Jokerien heikko menestys aiheutti sen, että Itä-Helsinkiä lukuun ottamatta joukkue menetti suosiotaan nuorten keskuudessa.[57]

Seuran nykymuotoinen fanitoiminta sai alkunsa kaudella 1987–1988, jolloin Jokerit pelasi ensimmäistä kauttaan I-divisioonassa. Vaikeat ajat yhdistivät joukkueen kannattajia.[58] Lisäksi I-divisioonaan putoaminen aiheutti sen, että suurin osa Helsingin jäähallin paikoista oli numeroimattomia. Tällä tavoin nuoret kannattajat pääsivät muodostamaan ryppäitä, jotka tiivistyivät ja laajenivat. Fanitoiminta oli aluksi täysin omaehtoista. Kannattajat matkustivat ja kannustivat keskenään, ja julkaisivat omaa Mahtivärkki-nimistä lehteään. Jokerit Fan Club perustettiin Jokerien noustessa takaisin SM-liigaan. Helsingin jäähallissa Jokerien fanikatsomo sijaitsi katsomossa A3.[59]

1990-luvun alussa Jokerit nautti suurinta suosiotaan edelleen Itä-Helsingissä, mutta vanhat rajat alkoivat murentua. Jokereista alkoi tulla yleisesti koko pääkaupunkiseudun joukkue ja ihmisiä saapui otteluihin tasaisesti ympäri Uuttamaata. Jokerien kannatus levisi ympäri Suomea, mikä oli uutta, sillä maaseudulla helsinkiläisyydestä ja helsinkiläisistä joukkueista ei yleensä ollut pidetty. Myös naisten määrä katsomossa lisääntyi. Lisäksi vanha kieliraja HIFK:n kanssa alkoi murentua, sillä Jokerien kannattajiin kuului entistä enemmän ruotsinkielisiä henkilöitä. Tätä kaikkea alettiin kutsua Jokeri-ilmiöksi, joka oli pohjimmiltaan nuorisoliikettä, mutta hurmos iski uudelleen myös iäkkäämpiin kannattajiin, joiden innokkuus oli hieman vähentynyt 1980-luvun vaikeina vuosina.[60]

 
Jokerien kannattajakatsomo kevään 2012 välieräottelussa Hartwall-areenalla.

Stereotyyppisen käsityksen mukaan Jokerien kannattajat asuvat Itä-Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka vanhat rajalinjat pitävät edelleen jossain määrin paikkansa, on Helsingin jääkiekkojoukkueiden keskinäinen kannatus pääkaupunkiseudulla nykyisin melko tasaista. Myyttiä rikkoi esimerkiksi Helsingin Sanomien tutkimus helmikuussa 2013. Sen mukaan Helsingin kantakaupungissa Jokerien kausikorttiosuus oli vain parikymmentä kappaletta HIFK:ta alhaisempi, kun taas Itä-Helsingissä IFK:n kannattajia oli lähes puolet. Mika Wickströmin mukaan suomalainen yhteiskunta on muuttunut ja kansankerrostumat sekoittuneet voimakkaasti toisiinsa.[46]

Nykyisin Jokerien suurin faniorganisaatio on nimeltään Eteläpääty ry. Old Chiefs on puolestaan seuran iäkkäämmille kannattajille tarkoitettu yhdistys. Lisäksi vuosina 2004–2010 oli toiminnassa Ultras Jokerit -niminen kannattajaryhmä, joka toisinaan sai osakseen negatiivista julkisuutta.[61][62] Jokerit Fan Club aktivoitui uudelleen kaudella 2019–2020.[63]

Vuonna 2012 Jokerien kannattajat perustivat Jokerit FC -nimisen jalkapallojoukkueen, joka on pelannut Suomen alasarjoissa.[64] Faneilla on myös oma salibandyjoukkue nimeltään Jokerit Salibandy, joka osallistuu Suomen Salibandyliiton sarjoihin.[65]

Suosio

muokkaa

Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asui 115 000 Jokerit-henkistä kuluttajaa. Kesäkuussa 2013 Jokereilla oli runsaat 60 000 Facebook-tykkääjää, yli 7 000 Twitter-seuraajaa ja lähes 3 000 YouTube-kanavan tilaajaa.[66] SM-liigakaudella 2013–2014 Jokerien kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 9 252 katsojaa, kun liigan keskiarvo oli 4 974. Jokerien keskiarvo oli samalla yhdeksänneksi suurin Euroopassa KHL-joukkueet mukaan lukien.[67] Ensimmäisellä KHL-kaudella 2014–2015 keskiarvo kasvoi. Jokerit keräsi ottelua kohden keskimäärin 10 932 katsojaa, mikä oli KHL:n toiseksi ja Euroopan seitsemänneksi eniten.[68] Kauden 2016–2017 jälkeen Jokereilla oli ollut kolme kautta peräkkäin Pohjoismaiden suurin yleisökeskiarvo.[69] Kauden 2017–2018 runkosarjassa Jokerien kotipeleissä kävi keskimäärin 10 415 katsojaa, mikä oli edelleen eniten Pohjoismaissa sekä kolmanneksi eniten KHL:ssä SKA Pietarin ja Dinamo Minskin jälkeen. Koko Euroopan vertailussa Jokerit oli kuudes.[70]

Radio City järjesti huhtikuussa 2014 kyselyn, jossa 1 699 miespuolisen vastaajan voimin selvitettiin Suomen vihatuinta ja rakastetuinta urheiluseuraa. Jokerit äänestettiin ylivoimaisesti vihatuimmaksi seuraksi, sillä se keräsi kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi sijoittunut HIFK. Rakastetuimman seuran listalla Jokerit sijoittui neljänneksi Kärppien, HIFK:n ja Tapparan jälkeen.[71] Lisäksi elokuussa 2006 Jokerit oli äänestetty inhotuimmaksi SM-liigaseuraksi Iltalehden järjestämässä kyselyssä, johon vastasi 2 500 henkilöä. Voitto oli ylivoimainen, sillä Jokereita äänesti lähes neljä vastaajaa kymmenestä, toiseksi sijoittuneen HIFK:n kerätessä hieman yli 14 prosenttia äänistä.[72]

Jokerit arvioitiin Kauppalehden vuonna 2017 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen kolmanneksi tunnetuimmaksi urheilubrändiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Kimi Räikkösen jälkeen.[73]

Pelityyli

muokkaa
 
Matti Lampainen toi Jokereihin siihen yhdistetyn taitokiekon.

Jokerien pelillisenä tavaramerkkinä on pidetty taitokiekkoa.[74] Päävalmentaja Matti Lampainen toi sen Jokereihin 1970-luvun alussa, ja seura piti siitä vuosien saatossa tiukasti kiinni. Lampaista eivät kiehtoneet kankeat ja isokokoiset fyysiset pelaajat, vaan he saivat olla kuinka pieniä tahansa, kunhan omasivat riittävästi taitoa. Tästä esimerkkinä Jokerien ”nallipyssyketju”: Timo Turunen (164 senttiä), Pentti Hiiros (172 senttiä) ja Timo Kyntölä (171 senttiä).[75] Lampainen korosti pelaajien omakohtaista ajattelua ja henkilökohtaisia oivalluksia.[76] Joukkue luisteli paljon, syötteli tarkasti ja nopeasti sekä pelasi hiottuja kuvioita. Helsinkiläisyleisölle tarjottiin HIFK:n fyysisen pelityylin rinnalle selkeä vaihtoehto.[77] Taitokiekosta pitävät valmentajat ja juniorit alkoivat hakeutua Jokereihin.[76]

Myös Aimo Mäkinen vetosi näyttävän jääkiekon puolesta:

»Me pyrimme tarjoamaan yleisöllemme rehtiä ja vauhdikasta jääkiekkoa. Ja tämän talven kiekkokautena tulette näkemään vauhdikasta ja ajoittain railakastakin peliä. Parannamme asemaamme mestaruussarjan kärkipäässä. Siksi pelaamme paremmin ja Te viihdytte.»
(Aimo Mäkinen[78])

Lampaisen seuraaja Rauli Virtanen yritti myöhemmin 1970-luvulla muuttaa Jokereita fyysiseksi joukkueeksi. Se kuitenkin epäonnistui, ja samoin kävi Matti Väisäselle vuosikymmenen lopulla. Virtasen olisi pitänyt vaihtaa kaikki pelaajat, eikä Väisäsenkään joukkueesta löytynyt tarpeeksi fyysisiä pelaajia. Jokereilla ei ollut halua muuttaa hyväksi havaittua järjestelmää.[75] Tämän on kuitenkin sanottu aiheuttaneen sen, että vasta 1990-luvulla Jokerit ei enää hävinnyt voimassa ja taklauspelissä millekään SM-liigajoukkueelle.[8] Seppo Aalto kirjoitti vuonna 1992 ilmestyneessä Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassaan, että ”Jokerit on tunnettu taitopelijoukkue, joka ei turhaan tappele ja jäähyile”.[79]

Kotihalli

muokkaa
Pääartikkeli: Helsingin jäähalli
 
Helsingin jäähalli

Jokerit pelaa kotiottelunsa Helsingin jäähallissa,[80] jonka yleisökapasiteetti on 8 200 katsojaa.[81] Mestis-kauden 2023–2024 runkosarjan kotiotteluistaan 13 Jokerit pelasi Helsingin jäähallissa ja 11 Keravan jäähallissa.[82][83] Jokerien varsinainen kotihalli on syksyllä 2023 valmistunut Herttoniemen jäähalli, jossa joukkue harjoittelee.[84][85]

Jokerit pelasi kotiottelunsa vuoteen 1997 asti Helsingin jäähallissa.[86] Samana vuonna se siirtyi pelaamaan Hartwall-areenaan.[87] Osa areenan osakkeista oli kansainvälisillä pakotelistoilla olevien venäläisten henkilöiden omistuksessa. Oy Hartwall Ab ilmoitti maaliskuun alussa 2022 irtisanoneensa markkinointiyhteistyösopimuksen Helsinki Halli Oy:n kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Areenan uudeksi nimeksi tuli Helsinki Halli.[88][89] Jokerien A-, B- ja C-juniorit siirtyivät pelaamaan Pirkkolan jäähalliin.[90]

Jokerit siirtyi vuonna 2011 ensimmäisenä eurooppalaisseurana käyttämään turvakaukaloa, jossa laidat joustavat.[91]

Omistus, organisaatio ja talous

muokkaa

Jokerit koostuu nykyisin kahdesta erillisestä organisaatiosta. Juniorijoukkueita hallinnoi Helsingin Jokerit ry.[92] Edustusjoukkuetta pyörittävä osakeyhtiö maksaa yhdistykselle nimen ja logon käyttöoikeudesta.[93]

SM-sarja ja SM-liiga

muokkaa
 
 
Jokerien perustaja Aimo Mäkinen ja myöhempi pääomistaja Hjallis Harkimo.

Jokerit vuonna 1967 perustanut Aimo Mäkinen vetäytyi seuran edustusjoukkueesta vuonna 1980. Tilalle tuli HJK:n junioripuolen vetäjä Tapani Korpela ja hänen kokoama taustaryhmänsä Jokeriklubin Tuki ry.[87] Mäkinen jatkoi Helsingin Jokerit ry:n johtajana. Seuran talousongelmat pahenivat. 1980-luvun edetessä Jokereita johtaneet kaksi yhdistystä ja niiden johtajat eivät päässeet enää yhteisymmärrykseen seuran asioista, ja Jokerit oli ajautumassa konkurssiin.[94]

Osakeyhtiömuotoisena Jokerien edustusjoukkue on toiminut vuodesta 1988, jolloin Jokeri-Hockey Oy osti seuran Jokeriklubin Tuki ry:ltä. Oston taustalla olivat talousvaikeudet ja joukkueen putoaminen SM-liigasta I-divisioonaan. Jokereista tuli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen jääkiekkoseura.[95][96] Jokeri-Hockey Oy:n taustalla olivat tuolloin muun muassa Kalervo Kummola, Martti Larva, Kimmo Leinonen ja Jyrki Otila.[94] Kummola toimi osakeyhtiön pääomistajana sen ensimmäiset vuodet 1988–1991.[97]

Harry ”Hjallis” Harkimo osti 1990-luvun alussa ensin kuusi prosenttia Jokeri-Hockeyn osakkeista. Osakeyhtiö oli tehnyt kahden edellisen kauden aikana 5,6 miljoonan markan tappiot. Helmikuussa 1991 hän omisti yhdessä Henrik de la Chapellen kanssa Jokeri-Hockeyn osakkeista jo 74 prosenttia. Harkimon tavoitteena oli tehdä Jokereista menestyvä yhtiö, joka olisi velaton kolmessa vuodessa.[87] Jokereista tuli perheyritys, jota johti aviopari Hjallis ja Leena Harkimo. Leena työskenteli yhtiön toimitusjohtajana. Jokeri-Hockey Oy:n markkinointipäällikkönä aloitti vuonna 1993 Matti Virmanen.[15] 1990-luvun menestysvuosinaan Jokerit sai taloutensa kuntoon ja sen toiminta oli pitkäjänteistä.[18]

Vuosina 1990–1991 ja 1997 edustusjoukkue myytiin uudelle yhtiölle, Jokerit HC Oy:lle, ja vuokrattiin takaisin. Jokeri-Hockey Oy luopui urheilutoiminnasta vuonna 1994 ja jatkoi fanituotteiden myyjänä. Vuosina 2011–2013 edustusjoukkueen omisti Helsinki Halli Oy, joka omisti myös Hartwall-areenan 1997–2013.[98]

KHL

muokkaa
 
Jari Kurri oli Jokerien pääomistaja vuosina 2019–2022.

Helsinki Halli Oy:n jälkeen Jokerien edustusjoukkueen taustaorganisaatioksi tuli keväällä 2013 perustettu Jokerit Hockey Club Oy.[99] Siinä omistus jaettiin Hjallis Harkimon ja suomalais-venäläisen, Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin Arena Events Oy:n kesken niin, että Harkimolla oli 51,02 prosentin enemmistöosuus, kunnes toukokuussa 2019 Jokerit osti kokonaan Jari Kurri.[100] Harkimo osti itselleen Timtšenkon ja Rotenbergin osakkeet, jotka hän omien osakkeidensa tavoin myi Kurrille. Hartwall Arenan omistus pysyi ennallaan, ja Arena Events Oy omisti sen osakkeista 44,89 prosenttia.[100]

Kesäkuussa 2019 Kurri myi 40 prosentin osuuden Jokereista venäläisomisteiselle nikkeliyhtiö Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle, joskin myyntiä markkinoitiin Kurrin tiedotteessa siten, että Jokerit palaisi täysin suomalaisomistukseen.[101] Käytännössä toiminnan rahoitti oligarkki Vladimir Potanin.[102]

KHL:ssä pelatessaan Jokerit teki vuosittain miljoonatappioita.[103] Yhteensä tappiota kertyi kahdeksan kauden aikana lähes 98 miljoonaa euroa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy alaskirjasi Jokereihin kulutettua rahaa vuosina 2019–2021 yhteensä 36,364 miljoonaa euroa.[104] Harkimon mukaan omistajavaihdoksen yhteydessä entiset venäläisomistajat kuittasivat 57 miljoonan euron arvoisen pääomalainan.[105]

KHL-aikana Jokerien jääkiekkojoukkue nähtiin merkittäväksi KHL:n, Venäjän ja Vladimir Putinin hallinnon markkinoinniksi.[106] Norilsk Nickelin toimitusjohtaja ja pääomistaja Vladimir Potanin on osallistunut muun muassa Sotšin olympiahankkeeseen ja tukenut Venäjän jääkiekkomaajoukkuetta sekä urheilua ja liikuntaa laajasti. Hän perusteli sponsorointia kansanterveydellä ja mielialan vahvistamisella.[107] Timtšenkon ja Rotenbergin perheet rahoittivat Jokerien pelaamista kymmenillä miljoonilla, mikä oli Venäjälle tärkeää vaikuttamista.[108]

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Jokerit Hockey Clubin omistus siirrettiin pian sataprosenttisesti Kurrin yhtiölle Jack Promotions Oy.[104]

Mestis

muokkaa

KHL:stä lähdön jälkeen Teemu Selänne ilmoitti olevansa mukana Jokerien edustusjoukkueen palauttamisessa Suomen sarjoihin ja sijoittavansa siihen rahaa,[109] Hänen johtamansa sijoittajaryhmä Naurava Narri Oy vetäytyi kuitenkin elokuussa neuvotteluista Helsingin Jokerit Ry:n kanssa.[110] Yhdistys puolestaan kertoi samoihin aikoihin, että sillä on edelleen sopimus Jokerit-tavaramerkistä Jokerit Hockey Club Oy:n omistavan Jari Kurrin kanssa.[111] Pian Helsingin Jokerit ry tiedotti, että se on luovuttanut tavaramerkin hallinnoinnin uudelle taustayhtiölle, jonka päämääränä on palauttaa Jokerit suomalaiseen sarjajääkiekkoiluun kaudelle 2023–2024. Yhdistys itse oli yksi uuden taustayhtiön osaomistajista.[112] Jari Kurri vahvisti, ettei hän ole enää mukana Jokereissa.[113]

Edustusjoukkueen uudeksi taustayhtiöksi perustettiin vuonna 2022 Team Jokerit Oy. Yhtiön omisti yksin Hjallis Harkimon poika Joel Harkimo.[114] SM-liiga oli kuitenkin vaatinut Jokereita katkaisemaan taloudelliset ja omistajuuteen liittyvät kytkökset KHL:ään,[115] jolloin Team Jokerit Oy:n toiminnan esteeksi muodostui Harkimoiden aiempi suhde seuran KHL-joukkueeseen.[116] Team Jokerit Oy purki tavaramerkkisopimuksen ry:n kanssa helmikuussa 2023,[44] ja huhtikuussa Team Jokerit asetettiin konkurssiin.[117]

Uudeksi taustayhtiöksi tuli helmikuussa 2023 Mikko Saarnin johtama omistajaryhmä, jolle Team Jokerit Oy luovutti Jokerien logon- ja nimenkäyttöoikeuden[117]. Omistajiin kuuluvat muun muassa Jokerit-taustaiset NHL-pelaajat Ossi Väänänen, Teuvo Teräväinen ja Esa Lindell. Muita alkuvaiheen omistajia ovat Markus Selin, Timo Mäkelä, Max Seeck ja Helsingin Jokerit ry. Lisäksi uusi taustayhtiö järjestää osakeannin.[44] Yhtiö nimettiin keväällä 2023 Jokerit Helsinki Oy:ksi.[98] Toimitusjohtaja oli Antti-Jussi Niemi ja urheilutoimenjohtaja Olli-Pekka Yrjänheikki.[118] Jokerit tiedotti toukokuussa 2024, että Niemi ei jatka toimitusjohtajana.[119]

Talouden tunnuslukuja

muokkaa
Tunnusluvut 2013–2023
Tilikausi Liikevaihto Liiketulos Omavaraisuusaste Henkilöstö
2013 18 409 000 € −40 000 €
2014 6 889 000 € −3 950 000 € −42 % 61
2015 11 597 000 € −13 399 000 € −153 % 75
2016 10 224 000 € −15 384 000 € −1 045 % 75
2017 7 669 000 € −14 867 000 € −2 200 % 75
2018 12 164 000 € −12 481 000 € −2 210 % 75
2019 14 400 000 € −11 300 000 € 75
2020 13 987 000 € −10 917 000 € −688 % 68
2021 9 241 000 € −10 233 000 € −695 % 70
2022 13 530 000 € −4 881 000 € 70 % 70
2023 2 791 000 € 16 000 € 85 % 12
  • 2013: Helsinki Halli Oy (sulautettu)[120]
  • 2014–2022: Jokerit Hockey Club Oy[121][122]
  • 2023–: Jokerit Helsinki Oy[123][124]

Tunnukset

muokkaa

Logot

muokkaa

Jokerien alkuperäisen logon suunnitteli Ateneumista valmistunut ja Yleisradion kuvittamossa työskennellyt Jorma Hinkka. Jokerien perustamiseen vahvasti osallistunut Töölön Vesa -aktiivi Raimo Kähkönen oli saanut hänestä suosituksen Yleisradiossa työskenneeltä puolisoltaan. Kähkönen antoi Hinkalle nipun erilaisia jokerikortteja, joiden pohjalta hänen piti tehdä oma versionsa. Palkkioksi Hinkka sai vapaalippuja Jokerien kotiotteluihin. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä, sillä Hinkka ei ollut kiinnostunut jääkiekosta.[125]

Vuonna 1983 otettiin käyttöön uusi logo, jossa Jokerien perinteinen tunnus oli koristeltu kanadalaistyyppisin vauhtiviivoin. Tapani Korpelan johtama seura pyrki tekemään sillä eron entiseen Aimo Mäkisen Jokereihin.[126] Logo oli käytössä vuoteen 1988, jolloin palattiin alkuperäiseen tunnukseen.[127] Vuosina 1998–2000 oli käytössä Niken suunnittelema logo.[128] KHL-aikoina Jokereilla oli käytössä hieman erilainen logovariaatio.[129]

Vuonna 1997 The Hockey News valitsi Jokerien logon maailman parhaaksi seuratunnukseksi.[130]

  •  
    Jokerien nykyinen logo.
  •  
    Jokerien logo vuosina 1983–1988.
  •  
    Jokerien logo vuosina 1998–2000.
  •  
    Jokerien logo vuosina 2019–2022.

Peliasut

muokkaa

Jokerien alkuperäiset pelipaidat olivat väriltään sinisiä ja valkoisia. Sininen paita korvattiin punaisella vuonna 1973, mutta siniseen palattiin vuonna 1981. Siniset ja valkoiset paidat syrjäytettiin toistamiseen vuonna 1989, jolloin paitojen väreiksi vaihdettiin vihreä–sininen ja vihreä–valkoinen. Kaudelle 1992–1993 paidan väriksi muutettiin vihreä–violetti, josta tuon kauden jälkeen tuli ainoa käytettävä paita.[128] Vihreä-violetin paidan kanssa Jokerit käytti vuosina 1994–1997 väriltään hopeisia kypäriä, joita kutsuttiin ”Hackmanin kattiloiksi”.[131]

Jokerit solmi vuonna 1997 viisivuotisen sopimuksen Niken kanssa, joka jatkossa toimitti niin peliasut kuin varusteetkin. Samalla päättyi pitkäaikainen Koho-yhteistyö.[132] Jokerit palasi seuraavalla kaudella 1997–1998 alkuperäisiin sinisiin ja valkoisiin paitoihin.[128] Paitojen mainoksia pienennettiin. Niken valmistamat uudet peliasut olivat osa laajempaa uudistusta, jossa Jokerit muun muassa siirtyi pelaamaan Hartwall-areenaan.[132]

Lokakuussa 2012 Jokerit pelasi 45-vuotisjuhlaottelussaan Ilvestä vastaan punakeltaisessa pelipaidassa. Inspiraation siihen antoivat fanit, jotka olivat tuoneet punakeltaisuutta esille kaikessa toiminnassaan. Seuran kuvaajan Matti Korven suunnittelemaa paitaa käytettiin alun perin vain tässä ottelussa.[133] Kannattajiensa toiveesta Jokerit otti punakeltaisen asun kolmospeliasuksi kaudelle 2013–2014.[134]

Vuoden 2014 Talviklassikossa Jokerit esiintyi edeltäjänsä Töölön Vesan peliasua muistuttavissa vihreissä paidoissa. Jokerit pelasi historiansa ensimmäisessä ottelussa nimenomaan Vesan vanhoissa pelipaidoissa, koska Jokerien omat asut eivät olleet vielä valmistuneet.[135]

Jokerit luopui pitkäaikaisesta sinisestä kotipaidastaan jälleen kaudella 2019–2020 ja siirtyi käyttämään keltaisia ja mustia paitoja. Puheenjohtaja Jari Kurrin mukaan uudistuksella haluttiin tuoda seuran perinteistä logoa paremmin esille sekä saada punakeltaisia värejä näkyville.[136] Vieraspaita säilyi valkoisena, mutta sitäkin uusittiin.[137]

Palattuaan Suomen sarjoihin kaudeksi 2023–2024 Jokerien edustusjoukkue alkoi käyttää jälleen kirkkaansinistä paitaa. Jokerit suunnitteli paidat yhteistyössä varustekumppaninsa Warriorin kanssa, ja myös kannattajien toiveita huomioitiin. Jokerien juniorijoukkueet olivat käyttäneet kirkkaansinistä paitaa jo edelliskaudella.[138] Helsingin jäähallissa pelattavissa runkosarjan kotiotteluissaan Jokerit käyttää 1990-luvun asua mukailevaa retroasua. Sen päävärit ovat vihreä ja violetti, ja kypärät ovat hopeiset.[139] Asulla kunnioitettiin paluuta Helsingin jäähalliin. Jokerit oli aikoinaan luopunut vihreä-violetista asusta sieltä lähdettyään.[131] Vastaavantyyppisiä retroasuja Jokerit käytti myös seuraavalla kaudella.[140]

Musiikki

muokkaa

Kotiotteluissa jokaisen Jokerien tekemän maalin jälkeen soitetaan pätkä The Rocky Orchestran esittämää kappaletta ”Gonna Fly Now”. Toisinaan maalilauluna on ollut saman kappaleen vaihtoehtoisia versioita. Lisäksi kauden 2003–2004 muutamassa ensimmäisessä pelissä Jokerien maalilauluna soi Rob Zombien kappale ”Never Gonna Stop”, mutta fanien vastustuksen vuoksi tilalle palautettiin ”Gonna Fly Now”.[141][142]

Eräs seuran tunnuskappaleista on Problems?-yhtyeen esittämä ”Katupoikien laulu”, joka 1980-luvun lopussa soitettiin ennen erien alkua.[141] Eräänlaisen tunnuskappaleen asemaan on noussut myös R.L. Burnsiden ”It’s Bad You Know”, jota on soitettu ennen erien alkua 2000-luvun alusta saakka.[142] Virallisiin kannustuslauluihin lukeutuu Freud Marx Engels & Jungin vuonna 1991 levyttämä kappale ”Jokerit!”.[142]

Pelaajat ja valmentajat

muokkaa

Edustusjoukkue kaudella 2024–2025

muokkaa
Jokerit kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

  • 37    Sisu Heikkeri
  • 35    Henri Risikko

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 21. marraskuuta 2024

Valmennus ja joukkueenjohto

muokkaa
  • Päävalmentaja: Risto Dufva
  • Valmentaja: Tero Määttä
  • Valmentaja: Kari Martikainen
  • Maalivahti- ja fysiikkavalmentaja: Roy Hellgren
  • Yksilökehitysvalmentaja: Iiro Mäntylä
  • Joukkueenjohtaja: Mikko Pärnänen
  • Huoltaja: Harri Puustinen
  • Huoltaja: Timo Kolehmainen
  • Huoltaja ja kuvaaja: Mikko Taipale
  • Osteopaatti: Jarno Hyytiäinen
  • Lääkäri: Roope Korpiola
  • Urheilutoimenjohtaja: Olli-Pekka Yrjänheikki

[143]

Toimisto

muokkaa
  • Myyntijohtaja, kumppanuudet: Jiri Veistola
  • Yhteysjohtaja, kumppanuudet: Jukka Räisänen
  • Hallinto: Laura Pussila

[118]

Urheilu

muokkaa
  • Urheilutoimenjohtaja: Olli-Pekka Yrjänheikki
  • Kehityspäällikkö: Samuli Agarth
  • Valmennuspäällikkö: Teemu Poussa
  • Junioripäällikkö: Ville Turunen

[118]

Kapteenit

muokkaa

[146]

Päävalmentajat

muokkaa

[148]

Jäädytetyt pelinumerot

muokkaa
 
Jokerien jäädytettyjä pelinumeroita Hartwall-areenan katonrajassa.

Jokerit on jäädyttänyt kunnianosoituksena kaikkiaan seitsemän pelaajansa pelinumeron. Jäädyttämisen myötä pelinumero poistetaan käytöstä joukkueessa.

  • 5 Esa Tikkanen. Tikkasen numero 5 jäädytettiin 13. syyskuuta 2001 ennen runkosarjan ottelua Ilvestä vastaan.[149] Jäädytys aiheutti aikoinaan kohun.[150] Tikkanen pelasi Jokerien edustusjoukkueessa vain vajaan kauden, NHL-uransa päättymisen jälkeen 1999–2000.[151] Lisäksi hän pelasi numerolla 5 ainoastaan jouluun asti, loppukauden ajan hän pelasi numerolla 10.[152]
Tikkanen on sanonut, että hänen paitansa jäädytys viittaa enemmän hänen lapsuusvuosiinsa Jokerien maskottina.[150] Vaikka Tikkanen pelasi juniorina Jokereissa,[152] hän edusti junioreissa myös HIFK:ta, jossa hän pelasi myös neljä kautta SM-liigaa.[151] Tikkanen listataan kuitenkin Jokerien kasvatiksi.[153]
Tikkanen on kertonut, kuinka hän oli ollut lapsettomalle Aimo Mäkiselle kuin oma poika. Mäkinen oli aikoinaan toivonut, että Tikkasen maskottipaita numero 5 nostettaisiin Helsingin jäähallin kattoon.[152] Tikkasen mukaan HIFK:n Frank Moberg ei kuitenkaan hyväksynyt tätä.[150] Kun Tikkanen myöhemmin palasi Suomeen, hän pelasi Jokereissa numerolla 5 ja joukkueella oli uusi oma halli.[150] Tikkanen on kuvannut jäädytystä Jokerien taktiseksi vedoksi, mutta ennen kaikkea Aimo Mäkisen tahdon kunnioittamiseksi.[150]
  • 15 Henry Leppä siirtyi Jokereihin kaudeksi 1969–1970 ja vietti seurassa kaikkiaan 11 vuotta. Leppä on Jokerien kaikkien aikojen kolmanneksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja sekä kolmanneksi tehokkain maalintekijä. Uransa lopussa, kausilla 1979–1981, Leppä toimi myös Jokerien kapteenina. Lepän pelinumero jäädytettiin ottelussa Pelicansia vastaan 5. maaliskuuta 2014.[154]
  • 17 Jari Kurri liittyi 9-vuotiaana Jokerien Kanada-sarjan Vuosaaren Toronto Maple Leafsiin ja voitti 1970-luvulla Jokereissa D- ja C-nuorten Suomen mestaruuden. Edustusjoukkueessa hän kiekkoili vuosina 1977–1980 sekä 1994–1995.[155] Suomessa Kurri ei edustanut muita seuroja kuin Jokereita.[156] Hänen kuuluisa pelinumeronsa 17 jäädytettiin Jokerien 40-vuotisjuhlaottelussa 27. lokakuuta 2007 Lukkoa vastaan. Jokereissa Kurri ei tosin koskaan pelannut numerolla 17, vaan numeroilla 11 ja 71.[157]
  • 17 Timo Turunen oli Jokerien alkuvuosina seuran kasvot ja taitokiekon ilmentymä. Hän edusti Suomen pääsarjatasolla vain Jokereita. Pelaamissaan 263 ottelussa hän teki 317 tehopistettä ja oli joukkueen kapteeni kaudet 1971–1976 sekä osan kaudesta 1977–1978. Turusen pelinumero jäädytettiin 5. maaliskuuta 2014 samanaikaisesti Henry Lepän numeron kanssa.[154]
  • 23 Petri Varis on Jokerien kaikkien aikojen pistepörssin kärjessä tehopisteillään 200+220=420. Varis pelasi Jokereissa 12 kautta ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Varis oli Jokerien kapteeni kausilla 2005–2009.[158] Jokerit jäädytti Variksen numeron 13. joulukuuta 2013 ennen ottelua TPS:ää vastaan.[149]
  • 24 Waltteri Immonen toimi Jokerien kapteenina lähes koko 1990-luvun.[159] Hän pelasi joukkueessa kaikkiaan 452 SM-liigan runkosarjaottelua.[160] Jokerien kasvatti ei edustanut seuratasolla muita joukkueita.[161] Immosen numero jäädytettiin 31. elokuuta 1999, heti hänen uransa päättymisen jälkeen. Kyseessä oli juhlaottelu, jossa Jokerit kohtasi Suomen maajoukkueen. Se oli Jokerien ensimmäinen jäädytetty numero.[149]
  • 91 Otakar Janecký on Jokerien historian toiseksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja.[162] Hän oli joulukuuhun 2017 asti kaikkien aikojen eniten pisteitä tehnyt ulkomaalainen SM-liigassa.[163] Janecký pelasi kaikkiaan kahdeksan kautta Jokereissa ja voitti neljä Suomen mestaruutta.[164] Janeckýn numero jäädytettiin 7. marraskuuta 2004 ennen TPS-ottelua.[149]

Virallisesti jäädyttämättömät, mutta käytöstä poistetut pelinumerot

  • 8 Teemu Selänne pelasi Jokereissa edustustasolla vuosina 1987–1992 ja kauden 1994–1995 NHL-työsulun aikana. Selänteellä oli sopimus Jokerien kanssa myös kauden 2004–2005 NHL-työsulun aikana, mutta hän ei pelannut otteluakaan. Selännettä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista Jokeri-kasvateista, eikä hänen Jokereissa käyttämäänsä pelinumeroa 8 ole käyttänyt hänen jälkeensä yksikään muu joukkueen pelaaja.[165][166]

Palkitut

muokkaa

Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä[167]

Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja[168]

Jarmo Wasama -palkinto – paras tulokas[169]

Kalevi Numminen -palkinto – paras valmentaja[170]

Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja[171]

Matti Keinonen -palkinto – tehopelaaja[172]

Pekka Rautakallio -palkinto – paras puolustaja[173]

Raimo Kilpiö -palkinto – herrasmiespelaaja[174]

Urpo Ylönen -palkinto – paras maalivahti[175]

Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja[176]

Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja

Tilastot

muokkaa
Pääartikkeli: Jokerien tilastot

Saavutukset

muokkaa
 
Jokerit juhlii ensimmäistä Suomen mestaruuttaan keväällä 1973.

Maratontaulukot

muokkaa
Sarja Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Pisteet
SM-sarja/SM-liiga[178] 9. 43 1 973 956 276 741 6 926 6 105 2 519
I-divisioona/Mestis[178] 40. 2 88 50 10 28 471 355 110

Kausittainen sarjamenestys

muokkaa

Tilastossa on esitetty viimeiset kymmenen kautta.

Jokerien kausittainen sarjamenestys
Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V JaV JaH H TM PM P Y Sija O V H TM PM Y Sija Lähde
2009–2010 SM-liiga 58 22 4 4 28 144 157 78 8 295 10. 3 1 2 10 13 5 945 10. [179][180][181][182]
2010–2011 SM-liiga 60 25 6 9 20 165 150 96 8 487 6. 7 3 4 13 15 13 446 7. [183][184][185][186]
2011–2012 SM-liiga 60 24 8 13 15 183 165 101 9 173 6. 10 6 4 24 19 10 764 3. [184][187][188][189]
2012–2013 SM-liiga 60 28 10 7 15 168 136 111 9 828 1. 6 2 4 15 16 8 004 5. [190][191][192][193]
2013–2014 SM-liiga 60 25 5 8 22 156 145 93 9 252 7. 2 0 2 3 8 5 641 9. [194][195][196][197]
2014–2015 KHL 60 35 5 4 16 171 136 119 10 932 4. 10 5 5 27 25 12 382 6. [198][199][200]
2015–2016 KHL 60 31 5 5 19 167 140 108 10 468 5. 6 2 4 15 18 9 152 10. [198][201][202]
2016–2017 KHL 60 23 6 12 19 149 165 93 9 595 8. 4 0 4 6 11 13. [198][203]
2017–2018 KHL 56 29 4 8 15 151 108 103 10 415 3. 11 6 5 29 24 5. [198][70]
2018–2019 KHL 62 32 5 6 19 197 164 80 9 036 6 2 4 11 19 [204][205][206]

Selitteet

     KHL
     Suomen korkein sarjataso
     Suomen toiseksi korkein sarjataso
O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit (varsinainen peliaika)
H Häviöt
JaV Jatkoaikavoitot
JaH Jatkoaikahäviöt
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
Y Kotiotteluiden yleisökeskiarvo

Juniorit

muokkaa
 
Jokerien organisoiman Kanada-sarjan joukkueita. Lähinnä Itä-Helsingin kaupunginosiin keskittynyt juniorisarja käynnistyi vuonna 1969.

Jokerien nuorisokiekkoilu syntyi, kun tamperelainen kirjapainoalan yrittäjä Kalervo Lindgren muutti 1960-luvun lopulla Itä-Helsinkiin ja alkoi ihmetellä järkevän tekemisen puutetta helsinkiläispoikien keskuudessa. Tamperelaisen silmin kaupungin juniorikiekkoilu oli täysin lamassa. Helsinkiläisseurat huolehtivat vain edustusjoukkueista, kun Tampereella sosiaalikiekkoa pelasi vuosittain 1 200–1 500 poikaa. Niinpä alkoi kehittyä ajatuksia tamperelaismallisen kaupunkisarjan perustamisesta myös pääkaupunkiin. Tämän pohjalta syntyi Kanada-sarja. HJK ei ensimmäisenä idealle syttynyt, mutta Jokerien Aimo Mäkisellä oli valmiina myönteinen vastaus. Hänen unelmana oli täysin omista kasvateista koostuva edustusjoukkue. Timo Haapaniemestä tehtiin junioripäällikkö, jonka tehtäväksi tulivat käytännön järjestelyt.[207]

Ensimmäinen kokoontumistilaisuus järjestettiin Itä-Helsingissä Myllypuron koululla, ja paikalle saapui lähes viisisataa jääkiekkoilijan alkua.[207] Kanada-sarja käynnistyi talvella 1969,[78][208] jolloin siihen osallistui viisisataa pelaajaa kuudesta Helsingin kaupunginosasta sekä Espoon Tapiolasta, jossa seuraavana vuonna aloitettiin itsenäisenä Jäähongan junioritoiminta. Seuraavina vuosina Kanada-sarja kasvoi. Kaudella 1971–1972 pelaajia oli 32 joukkueessa lähes tuhat, ja parissa vuodessa kortistoon oli tullut 1 500 juniorin nimet. Parhaimpana vuotena sarjaan osallistui 42 joukkuetta neljässä ikäluokassa. Heistä kaikkiaan kymmenen pelasi myös Jokerien edustusjoukkueessa.[207]

Kanada-sarjaa pelattiin kaikkiaan kahdeksan vuotta. Joukkueiden nimet tulivat suoraan NHL:stä: Myllypuron Detroit Red Wings, Vuosaaren Toronto Maple Leafs, Kulosaaren Minnesota North Stars, Puotilan Montreal Canadiens, Jakomäen New York Rangers, Kontulan Ottawa Silver Seven, Herttoniemen Chicago Black Hawks sekä Lauttasaaren Boston Bruins, joka tuli sarjan ainoana joukkueena Kulosaaren sillan länsipuolelta. Joukkueissa pelasi lukuisia tulevia huippupelaajia Jari Kurrista lähtien. Laaja kasvatustyö tuotti tulosta, ja Jokerit alkoi menestyä juniorisarjoissa.[207][209] Jokerit voitti Suomen-mestaruuden D-junioreissa ensimmäisen kerran vuonna 1973 sekä E-, C- ja B-pojissa vuosina 1975–1976.[210] Ensimmäiset edustusjoukkueeseen yltäneet omat kasvatit olivat Kurri ja Timo Blomqvist kaudella 1977–1978.[211]

Jokerien junioritoiminnasta vastaa lapsi- ja nuorisojääkiekkoseura Helsingin Jokerit r.y. Joukkueita on G1-junioreista lähtien, ja nuorimmat niistä kootaan pelaajien ollessa noin 6-vuotiaita. Alle kouluikäisille järjestetään ohjelmaa luistelukoulussa. Seura tarjoaa toimintaan mukaan tulleille lapsille mahdollisuuden jääkiekon harrastamiseen. Lapsi opetetaan lajin perustaitoihin, terveisiin elämäntapoihin, toiset huomioivaan ryhmätoimintaan sekä tarjotaan mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun osana urheilujoukkuetta. Lopullisena tavoitteena on myös tuottaa uusia pelaajia edustusjoukkueen käyttöön. Seura kuitenkin korostaa, että valtaosalle lapsista jääkiekko on vain hyvä harrastus.[212]

»Uusia Jari Kurreja ja Teemu Selänteitä ei synny joka vuosi, mutta heidän tavoin me kaikki voimme kantaa ylpeänä Jokeri-paitaa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Se on sitä hyvää, rehtiä ja positiivista Jokeri-henkeä jonka eteen seuramme tekee junorityötä monin eri tavoin ja pyrkii uudistumaan ja uudistamaan suomalaista juniorijääkiekkoa.»
(Helsingin Jokerit r.y.[212])

Saavutukset

muokkaa

A-juniorit

muokkaa
  • Suomen mestaruus (4): 1988, 1996, 1999, 2000
  • SM-hopeaa (6): 1972, 1980, 1998, 2003, 2012, 2023

B-juniorit

muokkaa
  • Suomen mestaruus (9): 1976, 1999, 2002, 2008, 2012, 2013, 2014, 2019, 2024
  • SM-hopeaa (6): 1974, 1987, 1996, 2001, 2003, 2022
  • SM-pronssia (9): 1977, 1979, 1985, 1986, 1998, 2004, 2005, 2006, 2015

C-juniorit

muokkaa
  • Suomen mestaruus (9): 1976, 1977, 1978, 1997, 2000, 2006, 2009, 2010, 2022
  • SM-hopeaa: (5): 1990, 1993, 1995, 1998, 2008
  • SM-pronssia (4): 1979, 1986, 2005, 2007

[213][214][215][216]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Aalto, Seppo: Jokerit liukkaalla jäällä – 25 vuotta jokeri-kiekkoa. Jyväskylä: Team-Erica, 1992. ISBN 952-9743-01-7
  • Alaja, Erkki: Helsingin Jäähalli. Teos, 2012. ISBN 978-951-851-348-6
  • Hannula, Matti: 45 Jokeria pakan päältä. Helsinki: Print Line Helsinki, 2012. ISBN 978-952-93-1225-2
  • Kostiainen, Pasi: Jokerit – Suomalaisen jääkiekkoilun tuhkimotarina. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22191-0
  • Mennander, Ari: Hjallis – Hartwall Areena. Helsingissä: Otava, 1997. ISBN 951-1-14874-5
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3
  • Mennander, Ari & Mennander, Pasi: Liigatähdet. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6684-X
  • Wickstöm, Mika: HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6869-8

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Punakeltainen historia alkoi Jokerit.com. Viitattu 3.5.2016.
  2. ↑ a b Mennander & Mennander 2003, s. 172–174.
  3. ↑ Hannula 2012, s. 12.
  4. ↑ Aalto 1992, s. 26.
  5. ↑ Historiaa jokerit.com. Viitattu 12.5.2010.
  6. ↑ Aalto 1992, s. 32
  7. ↑ Kostiainen: s. 12–13.
  8. ↑ a b Kostiainen: s. 13
  9. ↑ a b c Kostiainen: s. 14
  10. ↑ Aalto 1992, s. 157
  11. ↑ Aalto 1992, s. 187–189
  12. ↑ Kostiainen: s. 15
  13. ↑ Mennander 1997, s. 35–39.
  14. ↑ Hannula: s. 21
  15. ↑ a b Alaja 2012, s. 107.
  16. ↑ Harry Harkimo: "Juhlakaudella juhlatunnelma!". Elämyksiä, 2007, nro ?, s. 3.
  17. ↑ Mennander & Mennander 2004: s. 242.
  18. ↑ a b Alaja 2012, s. 111.
  19. ↑ Hannula: s. 21–22
  20. ↑ Jokerit Euroopan mestari. Pohjolan Sanomat, 31.12.1994. Kemi.
  21. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 264–265.
  22. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 281.
  23. ↑ Hannula 2012: s. 22
  24. ↑ a b Hannula 2012: s. 23
  25. ↑ Mennander & Mennander 2004, s. 310–311.
  26. ↑ Hannula: s. 24
  27. ↑ Wickström: s. 163
  28. ↑ Hannula 2012: s. 25
  29. ↑ Jokerit hävisi European Trophy -finaalin 18.12.2011. Iltalehti. Viitattu 24.8.2013.
  30. ↑ Kausi päättyi puolivälieriin 28.3.2013. Jokerit.com. Viitattu 26.6.2013.
  31. ↑ Harkimo KHL-Jokereista: "Meidän budjetti pitää kolminkertaistaa" 28.6.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.7.2013.
  32. ↑ Sillanpää, Sami: Gennadi Timtšenko on Putinin jokeri Hs.fi. 1.9.2018. Viitattu 28.2.2023.
  33. ↑ Jokerit siirtyy KHL:aan, halli uuteen omistukseen 28.06.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 28.06.2013.
  34. ↑ Kaudelle tyly päätös 16.3.2014. Jokerit.com. Viitattu 28.3.2014.
  35. ↑ Jokerien pelaajabudjetti alle 10 miljoonaa 1.8.2014. Suomikiekko.com. Viitattu 23.12.2014.
  36. ↑ Venäläiset lunastivat osuutensa: Jokereiden budjetti moninkertaituisi 30.10.2013. Uusisuomi.fi. Viitattu 23.12.2014.
  37. ↑ Kurri: Edessä uusi alku 9.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 21.5.2016.
  38. ↑ Ahtokivi, Ilkka: Tutkimus Jokereiden KHL-ajan uutisoinnista: alussa julkaistiin jopa Venäjän kansallislaulun sanat Verkkouutiset.fi. 5.6.2024. Viitattu 5.6.2024.
  39. ↑ MTV: Jokerit jättää KHL-kauden kesken, nimisponsori haluaa irtaantua kotihallista Yle Urheilu. 24.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  40. ↑ Lokomotivin tiivis paketti liikaa myös neljännessä pelissä Jokerit.com. 9.3.2021. Viitattu 23.2.2023.
  41. ↑ Jokerit irtautuu KHL:stä Jokerit.com. 5.4.2022. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 6.4.2022.
  42. ↑ Vainikka, Jussi: Jokerit pyrkii takaisin SM-liigaan kaudeksi 2023–24 – "Teemme kaikkemme, jotta ihmisten luottamus saadaan palautettua" Yle Urheilu. 20.4.2022. Viitattu 22.4.2022.
  43. ↑ Hyyppä, Emma & Lehtisaari, Matti: Jokerit ei tavoittele liigapaikkaa 2025–26 – hurja arvio liigaosakkeen hinnasta: ”Vesittää päällimmäiset arvomme” Yle. 13.11.2023. Yleisradio. Viitattu 16.11.2023.
  44. ↑ a b c Rantanen, Vesa: Tässä on Jokerien uusi omistaja­ryhmä – mukana NHL-tähtiä Is.fi. 22.2.2023. Viitattu 23.2.2023.
  45. ↑ 13 joukkuetta sai lisenssin Mestikseen – Jokereiden paluulle sinetti Leijonat.fi. 3.5.2023. Viitattu 3.5.2023.
  46. ↑ a b c Munukka, Jouni: Asuvatko HIFK:n kannattajat lännessä ja Jokerien idässä? Helsingin Sanomat. 23.2.2013. Viitattu 23.8.2013.
  47. ↑ Wickström 2012, s. 49
  48. ↑ Wickström 2012: s. 94
  49. ↑ Wickström 2012: s. 85
  50. ↑ Arhinmäen kolumni: Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä Ilta-Sanomat. 26.3.201. Viitattu 15.4.2014.
  51. ↑ Ikuisesti Jokerit – vaan ei KHL:ssä (Paavo Arhinmäen blogi) ((tarkemmin kuin IS:ssa)) paavoarhinmaki.fi. 13.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  52. ↑ Wickström 2012: s. 158–159
  53. ↑ Wickström 2012: s. 124
  54. ↑ Päätalo, Vilja: Otteluohjelmaa odotellessa – Jokerit kertoi kesäkuulumisiaan 4.6.2015. Jatkoaika.com. Viitattu 4.6.2015.
  55. ↑ Salminen, Solmu: Jokerit pääsi eroon vakavasta talousrasitteesta – Harkimo mystisenä uudesta rahoituksesta: "Ne kattavat tappiomme" 17.3.2017. Iltalehti. Viitattu 22.3.2017.
  56. ↑ Aalto 1992, s. 127–128
  57. ↑ Aalto 1992, s. 167
  58. ↑ Hannula 2012, s. 19
  59. ↑ Kostiainen: s. 38–39
  60. ↑ Aalto 1992, s. 219–220
  61. ↑ Ultras Jokerit lopettaa 29.10.2010. Sportti.com. Viitattu 3.3.2014.
  62. ↑ Old Chiefs ry Helsinki Old Chiefs.com. Viitattu 26.3.2014.
  63. ↑ Jokerit Fan Club ry. Jokerit.com. Viitattu 20.2.2023.
  64. ↑ Jokerit FC – Seura Jokeritfc.com. Viitattu 3.3.2014.
  65. ↑ Jokerit Salibandy – Rohkeaa salibandya Stadista! Jokeritsalibandy.fi. Viitattu 3.3.2014.
  66. ↑ Fanimarkinoinnin kärkijoukkue 14.6.2013. Fonecta.fi. Viitattu 3.3.2014.
  67. ↑ SM-liiga vasta viides Euroopassa 19.3.2014. Ilta-Sanomat.fi. Viitattu 20.3.2014.
  68. ↑ Jokerit on Euroopan seitsemänneksi suositun jääkiekkoseura 13.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.4.2016.
  69. ↑ Jokerit jatkaa KHL:ssä – peräti viisivuotinen jatkosopimus! Leijonat.com. 17.3.2017. Viitattu 13.7.2017.
  70. ↑ a b IIHF:n yleisövertailu julki – Jokerit yhä ykkönen Pohjoismaissa 21.3.2018. Helsingin Jokerit. Viitattu 23.3.2018.
  71. ↑ Suomen rakastetuimmat ja vihatuimmat urheiluseurat selvitettiin 28.4.2014. Radio City. Viitattu 24.4.2016.
  72. ↑ IL selvitti: Jokerit on inhotuin 25.9.2016. Iltalehti. Viitattu 24.4.2016.
  73. ↑ Jääkiekon ylivalta ei taitu – tässä ovat Suomen tunnetuimmat urheilubrändit 17.6.2017. Kauppalehti. Viitattu 13.7.2017.
  74. ↑ Wickström 2012, s. 131
  75. ↑ a b Wickström 2012, s. 46–47
  76. ↑ a b Alaja 2012, s. 51.
  77. ↑ Aalto 1992, s. 71.
  78. ↑ a b Jokeri historia 70-luku: Ensimmäinen mitali Jokerit.com. Helsingin Jokerit. Arkistoitu 21.2.2009. Viitattu 11.5.2010.
  79. ↑ Aalto 1992, s. 29.
  80. ↑ Teiskonlahti, Riku: Helsinkiä uhkaa ensi talvena jääpula – tästä on kyse Hs.fi. 29.5.2024. Viitattu 29.5.2024.
  81. ↑ Helsingin Jäähalli - HIFK Hifk.fi. Viitattu 3.6.2023.
  82. ↑ Kunnari, Timo: Jokerien kassa kilisee – Helsingin kaupungilta merkittävä päätös Iltalehti. 31.10.2023. Viitattu 31.10.2023.
  83. ↑ Jokereiden kausikortit Mestis-kaudelle 2023–2024 nyt myynnissä Jokerit.fi. 1.6.2023. Jokerit Helsinki Oy. Viitattu 1.6.2023.
  84. ↑ Pusa, Ari: Helsingin kirkkaat valot vaihtuivat Keravaan – tällainen on Jokerien uusi kotihalli Hs.fi. 21.3.2023. Viitattu 21.3.2023.
  85. ↑ a b Huttunen, Sasha: Tämä mies on Jokerien päävalmentaja Helsingin Sanomat. 22.9.2023. Viitattu 14.11.2023.
  86. ↑ Miettinen, Heikki: Jokerien KHL-taipaleen viimeinen kouristus on tulossa minä hetkenä hyvänsä – Tie kotoiseen Liigaan näyttää hankalalta Helsingin Sanmat. 2.3.2022. Viitattu 12.3.2022.
  87. ↑ a b c Kausi kaudelta Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 17.1.2021.
  88. ↑ Yritykset | Hartwall irtisanoi markkinointisopimuksen Helsinki-areenan kanssa, nimikyltti irrotettiin seinästä Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Viitattu 3.3.2022.
  89. ↑ Hepojärvi, Harri: Kuvat: Hartwallin kyltit revittiin irti Jokerien kotihallista – areenan virallinen nimi käyttöön Iltalehti.fi. 2.3.2022. Viitattu 14.11.2023.
  90. ↑ Saarela, Anni: Yli sata Jokerien junioria menetti kotihallinsa Venäjän hyökkäyksen takia – uusi paikka löytyi Iltalehti.fi. 14.7.2022. Viitattu 18.2.2023.
  91. ↑ Kotikaukalo kapenee 28 metriin – intensiteetti kasvaa Jokerit.com. 20.4.2020. Viitattu 20.4.2020.
  92. ↑ Junioritoiminta Helsingin Jokerit ry.. Viitattu 8.4.2016.
  93. ↑ Uusitupa, Ismo: Jokerit ry: Jos KHL-joukkueelta riistettäisiin Jokerit-nimi, junioreiden vanhemmat joutuisivat maksajiksi Helsingin Sanomat. 23.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  94. ↑ a b Alaja 2012, s. 83.
  95. ↑ Tiedotustilaisuus 28.6.2013. yle.fi. Viitattu 2.10.2014.
  96. ↑ Historia jokerit.com. Viitattu 2.10.2014.
  97. ↑ Suomen jääkiekkomuseo: Jääkiekkoleijonat - Kalervo Kummola Jaakiekkomuseo.vapriikki.fi. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 28.2.2024.
  98. ↑ a b Jokeri-Hockey Oy – Historia Porssitieto.fi. Viitattu 18.2.2023.
  99. ↑ Harkimo myi lähes puolet Jokereista 960 eurolla 15.3.2014. hs.fi. Viitattu 2.10.2014.
  100. ↑ a b Jalonen, Pekka: Jari Kurri osti Jokerit kokonaan – venäläiset ulos! Iltalehti. 24.5.2019. Viitattu 17.1.2021.
  101. ↑ Takamäki, Noora: Jari Kurri myi 40 prosenttia Jokerien osakkeistaan venäläisomisteiselle nikkeliyhtiölle, toimitusjohtaja eroaa Yle Uutiset. 17.6.2019. Viitattu 17.6.2019.
  102. ↑ Kuisma, Lassi: Jari Kurri vetäytyi julkisuudesta – Nyt paljastui miljoonapotti Jokerit-raunioista Iltalehti. 22.2.2024. Viitattu 23.2.2024.
  103. ↑ Jauhiainen, Ilkka: Jokerit jatkaa KHL:ssä vaikka pöyristyneet fanit vaativat pikaista lähtöä liigasta Talouselama.fi. 23.2.2022. Viitattu 21.2.2023.
  104. ↑ a b Suvinen, Teemu: Nyt paljastui miljoona­tälli Jokereista: Jari Kurri nauraa matkalla pankkiin Is.fi. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
  105. ↑ Saarinen, Markku: Minne Jokerien hirmuinen laina katosi? Jari Kurri esitti tietämätöntä, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: ”Ei pitäisi olla yhtiön ostaneelle henkilölle mitenkään epäselvää” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.6.2019.
  106. ↑ Lindqvist, Marcus: Inlägget: Ett narrspel för kulisserna när Jokerit får nya ägare www.hbl.fi. Viitattu 24.6.2019. (ruotsiksi)
  107. ↑ Jeskanen, Jenni: Jokerien uusi suurrahoittaja on maailman rikkaimpiin kuuluva oligarkki, joka aloitti omaisuuden kahmimisen postimerkeillä Helsingin Sanomat. 21.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  108. ↑ Helsingin Sanomien Putin-Jokeri antoi KHL-kaudelle lentävän lähdön Uusi Suomi. 1.9.2018.
  109. ↑ Huttunen, Sasha: Jättipaljastus! Teemu Selänne ryhtyy Jokerien omistajaksi Is.fi. 2.7.2022. Viitattu 13.7.2022.
  110. ↑ Nieminen, Janne: Teemu Selänteen luotsaama ryhmä vetäytyy Jokerien Liiga-hankkeesta Jatkoaika.com. 21.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
  111. ↑ Kaivanto, Mikael: Jokerit ry astui julkisuuteen – yllättävä tieto Jari Kurrin tilanteesta Iltalehti.fi. 22.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  112. ↑ Arkko, Simo: Jokerit ry luovutti tavaramerkin uudelle yhtiölle, Jari Kurri ei ole enää mukana – tämä jääkiekkoseuran tilanteesta tiedetään Yle. 24.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  113. ↑ Miettinen, Heikki: Jari Kurri kertoo, että päätti jo toukokuussa luopua Jokereista – ”On selvää, että ulkopuoliset asiat rupesivat häiritsemään tekemistä” Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  114. ↑ Hänninen, Jyri: Jokereiden taustayhtiön omistus varmistui – ainoa omistaja on Joel Harkimo Yle. 4.11.2022. Viitattu 4.11.2022.
  115. ↑ Tiira, Jaakko: SM-liigalta kova vaatimus Jokerien paluulle: ”Kaikki kytkökset aiempaan KHL-projektiin on katkaistava” Is.fi. 13.7.2022. Viitattu 13.7.2022.
  116. ↑ Taipale, Juuso: Joel Harkimo haki Team Jokerit Oy:n konkurssiin: ”Olen pahoillani” Iltalehti.fi. 20.4.2023. Viitattu 20.4.2023.
  117. ↑ a b Valta, Ville-Veikko: Joel Harkimo syyti hurjan summan rahaa Jokerit-yhtiölleen – rajusti velkaantunut yritys asetettiin konkurssiin Mtvuutiset.fi. 25.4.2023. Viitattu 25.4.2023.
  118. ↑ a b c Organisaatio – Jokerit Jokerit.fi. Viitattu 1.6.2023.
  119. ↑ Kiiski, Jyri: Valta vaihtuu Jokereissa – Antti-Jussi Niemi siirtyy sivuun toimitusjohtajan paikalta Jatkoaika.com. 31.5.2024. Viitattu 6.6.2024.
  120. ↑ Hartwall Arena Finder. Viitattu 30.10.2016.
  121. ↑ Jokerit Hockey Club Oy – Taloustiedot Asiakastieto. Viitattu 2.6.2023.
  122. ↑ Jokerit Hockey Club Oy Finder. Viitattu 2.6.2023.
  123. ↑ Jokerit Helsinki Oy - Taloustiedot - Suomen Asiakastieto Oy Asiakastieto. Viitattu 20.11.2024.
  124. ↑ Jokerit Helsinki - yritystiedot, taloustidot - Finder Finder. Viitattu 20.11.2024.
  125. ↑ Wickström: s. 41–42
  126. ↑ Aalto 1992, s. 182
  127. ↑ Aalto 1992, s. 210
  128. ↑ a b c How to spot a Jokerit gamer? (work in progress) Jokeritgamerworn.com. 8.1.2016. Viitattu 4.11.2019.
  129. ↑ Setälä, Topias: Jokerien kannattajat ärähtivät fanituotteista – Seuralta mystinen ulostulo Iltalehti. Viitattu 11.8.2023.
  130. ↑ Wickström: s. 42
  131. ↑ a b Parviainen, Vesa: Nyt on kunnon retroilua! Jokerien ikoniset kypärätkin palaavat kehiin Iltalehti. 25.8.2023. Viitattu 25.8.2023.
  132. ↑ a b Kujala, Antero: Keisari Jokereille uudet vaatteet. Jokerimaailma, 1997, nro 1/1997, s. 19. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste
  133. ↑ Synttäripelin pelipaidat julki! 25.10.2012. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  134. ↑ Viikonlopun pelit punakeltaisilla paidoilla! 15.9.2013. Jokerit.com. Viitattu 20.9.2013.
  135. ↑ Talviklassikon paidat Töölön Vesan kunniaksi 27.11.2013. Jokerit.com. Viitattu 27.11.2013.
  136. ↑ Karjalainen, Anssi: Kuvat: Jokerit laittaa pelipaitansa täysin uuteen uskoon – Jari Kurri: ”Onhan tuo pieni uhka” Iltalehti. 19.8.2019. Viitattu 1.11.2019.
  137. ↑ Punakeltaisuus vahvasti läsnä - "Palataan juurillemme" Jokerit.com. 19.8.2019. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 2.11.2019.
  138. ↑ Hepojärvi, Harri: Tältä näyttää Jokerien uusi pelipaita – ”Olemme kuunnelleet fanien toiveita” Iltalehti. 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  139. ↑ Moilanen, Mika: Jokerit pelaa Helsingin jäähallissa 1990-luvun retroasuissa Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 25.8.2023.
  140. ↑ Saastamoinen, Lauri: Jokerit julkisti uudet pelipaidat – nyt on retroa! Leijonat.com. 9.8.2024. Viitattu 15.9.2024.
  141. ↑ a b Suomen hallimusat – Jokerit Suomen hallimusat. Viitattu 27.11.2013.
  142. ↑ a b c Jäähallimusiikit: Jokerit Jäähallimusiikit. Viitattu 27.11.2013.
  143. ↑ Joukkue – Jokerit Jokerit.fi. Jokerit Helsinki Oy. Viitattu 16.9.2024.
  144. ↑ Saku Forsblom on Jokereiden uuden alun ensimmäinen kapteeni - "Teemme kaiken yhdessä" Jokerit.fi. 14.9.2023. Jokerit Helsinki Oy. Viitattu 14.11.2023.
  145. ↑ Rakkaudesta lajiin – Jokereihin palannut Valtteri Filppula pelaa ilmaiseksi ja istuu bussissa siinä missä muutkin Jatkoaika.com. 19.8.2024. Viitattu 19.8.2024.
  146. ↑ Kapteenit Jokerit.com. Viitattu 21.2.2023.
  147. ↑ Jokerit vahvistaa valmennustaan - Suomen mestaruuden ja neljä Mestis-mestaruutta voittanut Risto Dufva joukkueen päävalmentajaksi JOkerit.fi. 16.9.2024. Jokerit Helsinki Oy. Viitattu 16.9.2024.
  148. ↑ Valmentajat Jokerit.com. Viitattu 17.4.2018.
  149. ↑ a b c d Jäädyteyt pelinumerot Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  150. ↑ a b c d e Miksi NHL:stä palannut Esa Tikkanen valitsi Jokerit eikä HIFK:n? ”Moberg oli varmaan nukkumassa, kun mun puhelin ei soinut.” 8.7.2020. ePressi.com. Viitattu 16.1.2021.
  151. ↑ a b Player Profile– Esa Tikkanen Eurohockey.net. Viitattu 3.1.2008.
  152. ↑ a b c Hannula 2012, s. 112
  153. ↑ Esa Tikkanen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  154. ↑ a b Lepän ja Turusen paidat Arenan kattoon 18.2.2014. Jokerit.com. Viitattu 3.3.2014.
  155. ↑ Hannula 2012, s. 78
  156. ↑ Jari Kurri Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  157. ↑ Kurrin paita kattoon Jokerien 40-vuotisjuhlassa 26.10.2007. HS.fi. Viitattu 23.8.2013.
  158. ↑ Uutiset, Jokerit.com
  159. ↑ Eliteprospects.com -Waltteri Immonen Eliteprospects.com. Viitattu 4.11.2013.
  160. ↑ Hannula 2012, s. 119
  161. ↑ Waltteri Immonen Jokerit.com. Viitattu 23.3.2015.
  162. ↑ Jokereiden toiseksi tehokkain pistemies jokerit.com. Viitattu 3.11.2006.
  163. ↑ Uusitalo, Timo: Eric Perrin ohitti Janeckyn ja tehtaili SM-liigahistoriaa Kouvolassa Yle.fi. 28.12.2017. Viitattu 3.6.2023.
  164. ↑ Otakar Janecky jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  165. ↑ Virmanen: "Jos Teemu ei jatka uraansa, nostamme kasipaidan kattoon" 2007. marskicup.fi. Viitattu 3.12.2009.
  166. ↑ Teemu Selänne jokerit.com. Viitattu 30.9.2014.
  167. ↑ Aarne Honkavaara -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  168. ↑ Jari Kurri -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  169. ↑ Jarmo Wasama -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  170. ↑ Kalevi Numminen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  171. ↑ Lasse Oksanen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  172. ↑ Matti Keinonen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  173. ↑ Pekka Rautakallio -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  174. ↑ Raimo Kilpiö -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  175. ↑ Urpo Ylönen -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  176. ↑ Veli-Pekka Ketola -palkinto Liiga.fi. Viitattu 6.3.2014.
  177. ↑ a b c d e f g h i Jokereiden saavutukset Jokerit.com. Viitattu 22.5.2016.
  178. ↑ a b Jääkiekkokirja 2022–2023, s. 166, 214. Annamedia Oy, 2022. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.12.2022).
  179. ↑ Ottelupuu SM-Liiga. 28.4.2010. SM-Liiga. Viitattu 10.5.2010.
  180. ↑ Sarjataulukko – Liiga 09-10 SM-Liiga. Viitattu 23.3.2014. [vanhentunut linkki]
  181. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 09-10 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  182. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 09-10 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  183. ↑ Sarjataulukko – Liiga 10-11 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  184. ↑ a b Playoffs – Liiga 2011 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  185. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 10-11 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  186. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 10-11 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  187. ↑ Sarjataulukko – Liiga 11-12 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  188. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 11-12 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  189. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 11-12 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  190. ↑ Sarjataulukko – Liiga SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  191. ↑ Playoffs – Liiga 2013 SM-Liiga. Viitattu 3.3.2014.
  192. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 12-13 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  193. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 12-13 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  194. ↑ Sarjataulukko – Liiga 13–14 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  195. ↑ Playoffs – Liiga 2014 SM-Liiga. Viitattu 16.3.2014.
  196. ↑ Yleisömäärät runkosarjassa 13-14 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 14.3.2014.
  197. ↑ Yleisömäärät playoffseissa 13-14 – SM-liiga SM-liiga.fi. Viitattu 23.3.2014.
  198. ↑ a b c d Laine, Joonas: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005796024.html Helsingin Sanomat. 19.8.2018. Viitattu 20.8.2018.
  199. ↑ Loppusijoitus kuudes Jokerit.com. Viitattu 1.4.2015.
  200. ↑ Upea kausi pakettiin Iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2015.
  201. ↑ Sarjataulukko, KHL 2015–16 Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  202. ↑ Jokerit edelleen Pohjoismaiden ykkönen 14.3.2016. Jokerit.com. Viitattu 19.5.2016.
  203. ↑ KHL 2016-2017 Suomikiekko.com. Viitattu 13.7.2017.
  204. ↑ Sarjataulukko, KHL 2018–19 Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 20.4.2019.
  205. ↑ Pelatut ottelut Jokerit.com. Jokerit Hockey Club Oy. Viitattu 20.4.2019.
  206. ↑ Jalonen, Pekka: Jokerien kotipelejä seurannut jo lähes 1,66 miljoonaa katsojaa Iltalehti. 22.2.2019. Viitattu 20.4.2019.
  207. ↑ a b c d Historia Helsingin Jokerit r.y.. Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 24.8.2013.
  208. ↑ Wickström 2012, s.48
  209. ↑ Wickström 2012: s.49–50
  210. ↑ Wickström 2012: s.50
  211. ↑ Wickström 2012: s.51
  212. ↑ a b Toimintaperiaatteet Helsingin Jokerit r.y.. Viitattu 24.8.2013.
  213. ↑ Mitalitilasto Jokerit.com. Viitattu 30.3.2014.
  214. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U20 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  215. ↑ Eliteprospects.com Jokerit U18 Eliteprospects.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  216. ↑ Leijonat.fi – B-nuorten Suomen mestari 2013: Jokerit Leijonat.fi. Viitattu 30.3.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokerit&oldid=22837962”