Aigospotamoi
Aigospotamoi (m.kreik. Αἰγοσποταμοί, myös Aigospotamos, Αἰγοσποταμός, Aigos Potamoi, Αἰγὸς Ποταμοί; lat. Aegospotami) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella. Se sijoitetaan lähelle nykyistä Çanakkalen maakunnan Sütlücen kylää.[1][2]
| Aigospotamoi | |
|---|---|
| Αἰγοσποταμοί | |
 Aigospotamoin paikka nähtynä Hellespontoksen toiselta puolelta. |
|
| Sijainti | |
  Aigospotamoi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Sütlüce, Gallipoli, Çanakkale |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 400- ja 300-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Traakian Khersonesos |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaAigospotamoi sijaitsi Traakian Khersonesoksen itärannikolla eli Hellespontoksen länsirannalla lähellä kaupungille nimensä antanutta Aigos-jokea (Aigos Potamos, lat. Aegos flumen) eli ”Vuohijokea”.[2][3][4][5][6] Kaupunki sijaitsi lähellä Kressan kaupunkia, vastapäätä salmen itärannan Lampsakosta ja koilliseen Sestoksesta.[5]
Aigospotamoin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä tai korkeintaan 25–100 neliökilometriä.[1]
Historia
muokkaaAigospotamoin nimi muistetaan erityisesti peloponnesolaissodan viimeisestä suuresta taistelusta, vuoden 405 eaa. Aigospotamoin taistelusta, jossa Sparta voitti Ateenan. Ilmeisesti Aigospotamoin kaupunkia ei kuitenkaan ollut olemassa tuohon aikaan, sillä ateenalaisten sotapäälliköiden virheeksi taistelussa mainitaan se, että he pysyivät paikassa, jossa heillä ei ollut tukenaan kaupunkia, joka olisi voinut järjestää muonitusta.[2][7] Kaupunki vaikuttaa kuitenkin olleen olemassa aikaisemmin 400-luvulla eaa., koska se löi tuolloin omaa hopearahaa.[1]
Myöhemmin noin vuodesta 350 eaa. lähtien paikalla oli jälleen kaupunki, koska antiikin aikaiset maantieteilijät mainitsevat sen, ja sen tiedetään lyöneen tuolloin omaa pronssirahaa.[1][8] Vaikka kaupunki on luetteloitu nykytutkimuksessa polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti, ja luettelointi perustuu lähinnä rahan lyömiseen. Strabon sanoo kaupungin olleen hänen aikanaan autiona.[1]
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Aigospotamitēs (Αἰγοσποταμίτης).[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”658. Aigospotamoi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d Smith, William: ”Aegospotami”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ksenofon: Hellenika 2.1.20–29.
- ↑ Aigospotamos Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b ”51 H4 Aigospotamos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.2; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.59.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 36; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.105; Strabon: Geografika s. 287.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.11.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aigospotamoi Wikimedia Commonsissa