Akatemia

Akatemia on korkeasti oppineiden yhteisö, kuvaannollisesti sekä myös kirjaimellisesti, kun puhutaan akateemikkojen ryhmistä.

Akatemia voi olla

Platonin Akatemia, Platonin noin vuonna 385 eaa. perustama koulu, jonka perillinen sulki ovensa keisari Justinianus I:n aikana 529 jaa., yleisemmin Platonin koulukunta
tiede-, taide- tai kirjallinen seura, joka pyrkii edistämään alansa tutkimusta ja opetusta, esimerkiksi Suomen Akatemia
korkeakoulu, alan ylin oppilaitos, esimerkiksi Sibelius-Akatemia
tieteellisen tutkimuksen rahoitus- ja suunnittelujärjestö

Akateeminen voi tarkoittaa

yliopistollista, korkeakouluun liittyvää tai sille ominaista, tai jotakin teoreettista
käsitteellistä, muodollista, käytännölle vierasta
kielteisessä sävyssä jotain vanhoillista, paikalleen jähmettynyttä, sovinnaista tai kaavamaista
yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä (esimerkiksi järjestöjen nimissä, ”tekniikan akateemiset”)

Akateemikko voi olla

akateemikko, akatemian jäsen

Platonin Akatemia

Pääartikkeli: Platonin Akatemia

Alkuperäinen Akademeia (aikaisemmin Hekademeia) oli puistomainen urheilupaikka, joka oli saanut nimensä Hekademos-nimisen kreikkalaisen sankarin mukaan. Se sijaitsi hivenen Ateenan ulkopuolella. Myöhemmin sinne perustettiin opiskelun pyhättö.^[1] Platon, jolla itsellään oli maita lähistöllä, valitsi sen opetuspaikakseen. Niin tekivät sitten myös hänen seuraajansa, joita alettiin kutsua nimellä akadēmikoi, "akatemialaiset". Akatemiassa opetettiin ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.

Myöhemmät akatemiat

Klassillisten opintojen viritessä uudelleen 1400-luvun Italiassa alettiin oppineiden yhdistyksiä yleensä kutsua akatemioiksi. Antiikin Kreikan mallin mukaan Cosimo de’ Medici perusti epämuodollisen, taiteilijoiden ja ajattelijoiden piirin, Firenzen Akatemian. Ensimmäisenä virallisena taideakatemiana pidetään kuitenkin Giorgio Vasarin vuonna 1561 Firenzeen perustamaa Accademia del Disegnoa. Akatemioiden rooli voimistui ja niistä tuli kunkin maan taide-elämän keskuksia Euroopassa, ja ne myös kouluttivat kuvataiteilijoita, kuten taidemaalareita ja kuvanveistäjiä. Ne sanelivat huolellisesti laadittuja ohjeita ja kauneudellisia oppeja, joten sana akateeminen alkoi ennen pitkää tarkoittaa enemmänkin näitä oppeja soveltavaa kuin jotain luovaa.

Koska sanaan "akatemia" liittyi ja liittyy yhä paljon myönteisiä mielleyhtymiä älyllisestä loistosta, monet laitokset ja koulut ovat valinneet sen osaksi nimeään. Nykyään akatemioiksi kutsutaan korkeakouluja, yliopistoja, tiede-, taide- tai kirjallisuusseuroja, ja akateemisella ajatellaan tarkoitettavan mitä tahansa nimenomaan korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä korkeaan tieteelliseen tutkimukseen liittyvää.

Kirjallisista akatemioista kuuluisin on Ranskan akatemia (ransk. L'Académie française, perustettu 1635)^[2], Pohjoismaissa huomattavin on Svenska Akademien (1786) Ruotsissa. Tieteellisistä akatemioista mainittakoon Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (1739), Det Kongelige Danske Videnskabernes Selskab (1742) Tanskassa, Videnskabs-selskabet (1857) Norjassa, Royal Society (1662) Englannissa ja Akademie der Wissenschaften (1700) Saksassa.

Suomessa tieteellisiä akatemioita vastaavat lähinnä Suomen Tiedeseura (ruots. Finska Vetenskaps-Societeten, 1838) ja Suomalainen Tiedeakatemia (1908)^[3], kirjallista akatemiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (1831). Tekniikan alalla toimivat Teknillisten tieteiden akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland.

Akatemioita

Lähteet

↑ The Academy of Plato (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Matti Klinge: Mitä on akatemia? "Vanhan Akatemian" historia on kartoittavan tarkka mutta usein väsyttävä teos 22.6.2004. Helsingin Sanomat.
↑ Hiilamo, Elli-Alina: Pitäisikö Suomen vastata Unkarin kritiikkiin? Tutkija toivoo EU:n reagoivan 'härskiin mustamaalaukseen', ettei Suomen uskottavuus kärsisi Helsingin Sanomat. 29.7.2019. Viitattu 30.7.2019.

[1] The Academy of Plato (Arkistoitu – Internet Archive)

[KLING-2] Matti Klinge: Mitä on akatemia? "Vanhan Akatemian" historia on kartoittavan tarkka mutta usein väsyttävä teos 22.6.2004. Helsingin Sanomat.

[3] Hiilamo, Elli-Alina: Pitäisikö Suomen vastata Unkarin kritiikkiin? Tutkija toivoo EU:n reagoivan 'härskiin mustamaalaukseen', ettei Suomen uskottavuus kärsisi Helsingin Sanomat. 29.7.2019. Viitattu 30.7.2019.

[1]

[2]

[3]