Calgary

Calgary on kaupunki, joka sijaitsee Kalliovuorten itäpuolella Albertan provinssin eteläosassa Länsi-Kanadassa. Sen väkiluku on noin 1,27 miljoonaa (2018). Calgary on väkiluvussa mitattuna Albertan suurin ja Kanadan kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava kaupunki. Calgary sijaitsee noin 277 kilometriä etelään Edmontonista, provinssin pääkaupungista.

Calgary (City of Calgary)
Calgary
Koordinaatit: 51°03′19″N, 114°03′45″W
Valtio	Kanada
Provinssi	Alberta
Perustettu	1875
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Calgaryn kaupunginvaltuusto
– Pormestari	Naheed Nenshi
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	848 km²
– Metropolialue	5 107 km²
Korkeus	1 128 m
Väkiluku (2018)	1 267 344
– Väestötiheys	1 495 as./km²
Aikavyöhyke	UTC-7
– Kesäaika	UTC-6
Postinumero	T1Y–T3R
Suuntanumero(t)	403 ja 587
Lempinimi:	Cowtown, The Stampede City, The Heart of the New West
Motto:	Onward
calgary.ca
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Maantiede, kaupunkikuva ja ilmasto

Calgaryn kartta

Calgary sijaitsee Kalliovuorten juurella Suurten tasankojen länsireunalla. Kaupungin keskusta on Bow- ja Elbowjoen yhtymäkohdassa, ja koko kaupungin pinta-ala on 848 neliökilometriä.

Bowjoen laakso on Calgaryn keskeisin maantieteellinen tunnusmerkki. Siihen laskevat pienemmät joet ovat luoneet Calgaryyn laaksojen ja jokitörmien verkoston. Kaupungin kasvulle suuntaa rajaavat myös rautatielinjat, ja kaupungin keskusta on Bowjoen ja Canadian Pacific Railwayn pääraiteen välissä. Asutus on kehittynyt erityisesti jokilaaksoihin. Elbowjoen varrelle kasvoivat ensimmäiset asutusalueet, mutta sittemmin Calgary on laajentunut Bowjokea pitkin luoteeseen ja koilliseen.

Calgaryn sää on vaihteleva, ja sitä on hyvin vaikea ennustaa. Ilmaston on kuiva, ja kesäisin lämpötila voi nousta yli 30 asteen. Talvilämpötilat ovat leudompia kuin monissa muissa Kanadan osissa. Talven säähän vaikuttavat myös Tyyneltämereltä puhaltavat lämpimät ja kosteat chinooktuulet, jotka voivat nostaa lämpötilaa jopa 15 asteella muutamasa tunnissa. Talvisinkin paistaa usein aurinko, sillä kaupunki on Kanadan aurinkoisin. Calgaryssä paistaa aurinko keskimäärin yli 2 300 tuntia vuodessa.

Calgaryn ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,9 0,7 4,4 11,2 16,3 19,8 23,2 22,8 17,8 11,7 3,4 −0,8 ka. 10,8 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,2 −11,4 −7,5 −2,0 3,1 7,5 9,8 8,8 4,1 −1,4 −8,2 −12,8 ka. −1,9 Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,1 −5,4 −1,6 4,6 9,7 13,7 16,5 15,8 11,0 5,2 −2,4 −6,8 ka. 4,4 Sademäärä (mm) 9,4 9,4 17,8 25,2 56,8 94,0 65,5 57,0 45,1 15,3 13,1 10,2 Σ 418,8 L ä m p ö t i l a −0,9 −13,2 0,7 −11,4 4,4 −7,5 11,2 −2,0 16,3 3,1 19,8 7,5 23,2 9,8 22,8 8,8 17,8 4,1 11,7 −1,4 3,4 −8,2 −0,8 −12,8 S a d a n t a 9,4 9,4 17,8 25,2 56,8 94,0 65,5 57,0 45,1 15,3 13,1 10,2 Lähde: Canadian Climate Normals 1981-2010 Station Data: CALGARY INT'L A * Environment Canada. Viitattu 9.10.2018.

Historia

Calgaryn alueelta on löytynyt 12 000 vuotta vanhoja todisteita ihmisasutuksesta. Seuraavan 10 000 vuoden aikana alue on useamman eri valtakulttuurin alaisuudessa. Mustajalat asettuivat sinne noin 2 000 vuotta sitten. Tsuut’inat tulivat pohjoisesta 1700-luvulla.

Eurooppalaiset saapuivat 1700-luvun lopulla nykyisen Calgaryn alueelle. North West Companyn David Thompson talvehti siellä vuonna 1787 ja Peter Fidler vieraili alueella vuonna 1792. Yhdysvaltalaisia metsästäjiä ja viskikauppiaita saapui alueelle 1860-luvun lopulla. Laittoman viskin kauppiaat perustivat Albertan eteläosiin laajan myyntiverkoston. Osittain viskikaupan hillitsemiseksi hallitus perusti vuonna 1873 North-West Mounted Policen, jonka toinen tukikohta nimettiin vuonna 1876 Fort Calgaryksi. Nimensä se sai Skotlannin Isle of Mullilla sijaitsevan kylän mukaan.

Maanviljelyä Calgaryn alueella harjoittivat tiettävästi ensimmäisinä John Glenn ja Sam Livingston vuonna 1876. Calgary alkoi kasvaa, kun rautatieyhtiö Canadian Pacific Railway rakensi sinne rautatieaseman. Kaupungin aseman Calgary sai vuonna 1894, ensimmäisenä nykyisen Albertan provinssin kaupungeista.

Calgaryn talouskasvua vauhdittivat karjankasvutus ja kaupungin sijainti liikenteen risteyskohdassa. Albertan eteläosien maanviljelys puolestaan nopeutti talouskasvua 1900-luvun alussa. Calgaryn asukasluku kasvoi yli tuhat prosenttia vuodesta 1901 vuoteen 1911.

Uusi kasvukausi alkoi jälleen 1910-luvulla, kun Turner Valleystä löydettiin vuonna 1914 maakaasua ja vuonna 1936 maaöljyä.

Öljykriisin myötä 1974 Calgaryn talous kasvoi hurjaa tahtia. Myös kaupungin väkiluku kaksinkertaistui nopeasti.^lähde? Näihin aikoihin Calgaryn pilvenpiirtäjät rakennettiin nopeammin kuin juuri missään muualla. Kanadan kansallinen energiaohjelma hillitsi öljyinnostusta 1981, mutta ohjelma lopetettiin 1980-luvun puolivälissä.

Hallinto

Calgaryn tärkein hallintoelin on kaupunginvaltuusto. Siihen kuuluu 14 valtuutettua ja pormestari, jotka valitaan vaaleilla ja joiden toimikausi kestää neljä vuotta. Jokaisesta 14 vaalipiiristä valitaan yksi valtuutettu. Naheed Nenshin kolmas kausi pormestarina alkoi vuonna 2017. Kaupungin asioista huolehtii noin 90 lautakuntaa, komissiota ja komiteaa, jotka raportoivat valtuustolle omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista.

Calgaryn kaupungilla on muutamia virallisia symboleja. Kaupungin vaakuna hyväksyttiin jo vuonna 1902, ja lippu otettiin käyttöön vuonna 1983. Vuonna 1986 järjestetyn kansallisen kilpailun jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi viralliseksi lauluksi kappaleen ”Neighbours of the World”. Calgarylla on kuusi ystävyyskaupunkia. Niistä Quebec sijaitsee myös Kanadassa. Muualta maailmalta ovat Intian Jaipur, Kiinan Daqing, Meksikon Naucalpan, Etelä-Korean Daejeon ja Yhdysvaltain Phoenix.

Talous ja liikenne

Calgaryn talous on perustunut öljyteollisuuteen ja maatalouteen. Tuotantoteollisuus on kuitenkin monipuolistunut käsittämään myös elintarvike-, kone-, huonekalu-, kemikaali- ja metalliteollisuutta sekä huipputeknologian teollisuutta. Öljyn maailmanmarkkinat vaikuttavat silti edelleen selvästi kaupungin talouteen. Talous jämähti öljymarkkinoiden romahtimisen takia taantumaan vuosiksi 2015–2016. Talous on sen jälkeen palannut taas kasvu-uralle.

Calgaryssä on monien Kanadan suurimpien yritysten pääkonttoreita. Vain Torontossa niitä on enemmän, mutta Calgaryssä niitä on enemmän asukasta kohden. Vuoden 2016 tilastojen mukaan liikevoitoltaan suurimmat calgarylaisyritykset olivat Enbridge, Suncor Energy ja Imperial Oil. Calgaryssä olevista pääkonttoreista noin kaksi kolmasosaa ovat energia- ja öljyaloilta.

Kaupunkia palvelee Calgaryn kansainvälinen lentoasema, joka on yksi Kanadan vilkkaimmista lentoasemista. Sitä käytti vuonna 2016 yli 15,7 miljoonaa matkustajaa. Calgaryn halki kulkevat Kanadan suurimmat rautatiet Canadian Pacific Railway ja Canadian National Railway. Kaupungin läpi kulkee myös Trans-Canada Highway, Kanadan tärkein maantie. Kaupungin sisäisessä liikenteessä palvelee CTrain-nimellä tunnettu pikaraitiotie, johon kuuluu kaksi linjaa ja 53 kilometriä rataa. CTrain-verkosta tuli Pohjois-Amerikan ensimmäinen kokonaan tuulivoimalla sähköistetty pikaraitiotie. Yli puolet Calgaryn keskustassa työskentelevistä kulkee töihin raiteilla. Kaupungissa kulkee myös noin 160 bussilinjaa.

Calgaryn keskustassa on Plus 15 -niminen noin viisi metriä maanpinnan yläpuolella kulkeva kävelytieverkko. Sen ansiosta jalankulkijat voivat välttää rankimmat sääolosuhteet.

Väestö

Calgaryn väkiluku on toisen maailmansodan jälkeen kasvanut tasaisesti. Calgaryn kaupungin tilastojen mukaan siellä asui vuoden 2018 huhtikuussa 1 267 344 asukasta. Kaupungin englantilaistaustaisen valtaväestön ja englanninkielisten puhujien osuus koko asukasluvusta on pienentynyt selvästi koko 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2011 maahanmuttajien osuus oli 26 prosenttia kaupungin väestöstä.

Koulutus

Calgaryssä toimivat muun muassa Calgaryn yliopisto, Southern Alberta Institute of Technology, Mount Royal College, Bow Valley College ja Alberta College of Art and Design.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Pilvenpiirtäjiä Calgaryn keskustassa.

Calgaryn merkittävimpiä kulttuurikohteita ovat Glenbow-museo, Fort Calgary, tiedekeskus Telus Spark ja Heritage Park Historical Village. Calgaryn eläintarha on Kanadan toiseksi suurin.

Calgaryn filharmonien orkesteri sekä teatteriseurueet Alberta Theatre Projects, Theatre Calgary ja One Yellow Rabbit pitävät päämajaansa Arts Commonsissa, jossa on muun muassa 1 800 -paikkainen Jack Singer -konserttisali. Calgaryn kulttuurilaitoksiin kuuluvat lisäksi Calgaryn ooppera ja Alberta Ballet Company.

Calgaryssä järjestetään joka heinäkuu kymmenenpäiväinen Calgary Stampede. Sen aikana kaupungissa on rodeotapahtumia, musiikkiesityksiä, paraati ja muita juhlallisuuksia. Siellä vierailee yli miljoona ihmistä joka vuosi. Ensimmäinen Stampede pidettiin vuonna 1912, ja vuosittainen siitä tuli vuonna 1923.

Urheilu

Saddledome-areena. Kuva vuoden 2004 syyskuulta

Vuoden 1988 talviolympialaiset järjestettiin Calgaryssä. Tätä varten rakennettiin muun muassa Scotiabank Saddledome -areena ja Canada Olympic Park, jossa on hyppyrimäki ja kelkkailurata. Calgaryn yliopiston kampusalueella sijaitseva Olympic Oval on puolestaan maailman parhaita pikaluisteluratoja.

Calgaryssä toimivia ammattilaisurheiluseuroja ovat NHL-joukkue Calgary Flames, Kanadan jalkapalloliigan (kanadalainen jalkapallo) Calgary Stampeders ja NLL-seura Calgary Roughnecks‎. Siellä toimii myös jalkapallon A-liigan joukkue Calgary Mustangs. Monet näistä toimivat Scotiabank Saddledomella.

Lähteet

• The City of Calgary Municipial Handbook (pdf) 2014. The City of Calgary. Viitattu 6.10.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Calgary Wikimedia Commonsissa

• Tourism Calgary (englanniksi)
• City of Calgary Alberta Tourism & Travel Guide (englanniksi)
• Calgary Tower (englanniksi)
• Calgary 1988 – XV Olympic Winter Games (englanniksi)

Talviolympialaisten isäntäkaupungit

1924: Chamonix 1928: Sankt Moritz 1932: Lake Placid 1936: Garmisch-Partenkirchen 1948: Sankt Moritz

1952: Oslo 1956: Cortina d’Ampezzo 1960: Squaw Valley 1964: Innsbruck 1968: Grenoble

1972: Sapporo 1976: Innsbruck 1980: Lake Placid 1984: Sarajevo 1988: Calgary

1992: Albertville 1994: Lillehammer 1998: Nagano 2002: Salt Lake City 2006: Torino

2010: Vancouver 2014: Sotši 2018: Pyeongchang 2022: Peking 2026: Milano–Cortina d’Ampezzo