Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Haapasaari (Suomen entinen kunta)

saari ja Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kotkaa
(Ohjattu sivulta Haapasaari (Kotka))

Haapasaari (ruots. Aspö) on saari Suomenlahdella Kotkan kaupungissa ja entinen Suomen kunta. Vuoden 2012 lopussa (31.12.2012) Haapasaaressa oli 17 asukasta.[3] Haapasaari sijaitsee 23 kilometriä Kotkansaarelta kaakkoon. Saari muistuttaa muodoltaan tuplahevosenkenkää. Suurempi lahdista on nimeltään Kylänlahti, joka tarjoaa suojaisan sataman veneille ja aluksille. Kylänlahden länsipuoli on Vestinpuoli, itäpuoli Uustinpuoli. Uustinpuolen rakennukset ovat uusjaon jälkeiseltä ajalta, Vestinpuolen rakennuskanta on vanhempaa.

Haapasaari
Aspö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kotka

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°17′21″N, 027°11′32″E
Lääni Kymen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Kuntanumero 070
Hallinnollinen keskus Haapasaari
Perustettu 1913
– emäpitäjä Kymi
Liitetty 1974
– liitoskunnat Kotka
Haapasaari
– syntynyt kunta Kotka
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1973)
– maa 5,0 km²
Väkiluku 66  [2]
(31.12.1973)
– väestötiheys 15,4 as./km²

Haapasaaren naapurikunnat olivat Kotka, Pyhtää ja Vehkalahti.

Historia

muokkaa
 
Kartta Haapasaaren kunnan alueesta vuonna 1969.

Haapasaaren asutus on tiettävästi peräisin 1600-luvun alusta. Tätä ennen asutusta oli läheisessä Vanhankylänmaan saaressa, jossa on edelleen haapasaarelaisten hautausmaa. Vanhankylänmaan asutus siirtyi viimeistään 1700-luvun alussa Haapasaareen.[4]

Haapasaari kuului Kymin kirkkopitäjään vuodesta 1642. Saarelle rakennetun rukoushuoneen rakentamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se esiintyy muun muassa vuoden 1741 merikortissa.[5] Nykyinen Haapasaaren puukirkko valmistui entisen rukoushuoneen paikalle vuonna 1858. Kirkon rakennustöitä johti Jeremias Laavu.[6]

Saaren pääelinkeino oli luotsaustoiminnassa, kalastuksen ja hylkeenpyynnin ohessa. Tunnusmajakka Puokki rakennettiin 1862. Puokin vieressä oli jo aiemmin sijainnut edellinen tunnusmajakka. Puokin ylimmästä kerroksesta luotsit tarkkailivat luotsattavien alusten saapumista.

Haapasaaren kunta itsenäistyi Kymistä vuonna 1913 ja liitettiin Kotkan kaupunkiin 1974. Kunta käsitti Haapasaaren saariston sekä vuonna 1935 kuntaan liitetyn Rankin saaren.[7] Haapasaaren seurakunta itsenäistyi Kymin seurakunnasta 1909 ja liitettiin Kotkan seurakuntaan 1967, seitsemän vuotta ennen kuntaliitosta.[6]

Nykyaika

muokkaa
 
Haapasaaren tunnusmajakka Puokki

Haapasaaressa on nykyisin lukuisia mökkejä. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä saaressa voi olla jopa yli kaksisataa vierasta. Haapasaareen liikennöi Kotkasta yhteysalukset M/S Tekla I ja Otava. Saaressa on vierasvenelaituri ja entisessä kansakoulussa sijaitsee Itäisen Suomenlahden kansallispuiston infopiste. Saaressa toimii vuonna 1907 perustettu ympärivuotinen osuuskauppa.[8] Haapasaari kuuluu Suomenlahden meripuolustusalueeseen ja Haapasaaren Puokissa sijaitsee puolustusvoimien etävalvottava tutka-asema. Haapasaaressa on myös Rajavartiolaitoksen merivartioasema passintarkastuspisteineen.[9]

Ilmasto

muokkaa

Haapasaaren ilmasto on Suomenlahden vaikutuksesta melko leuto.

Haapasaaren ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,6 −2,8 0,4 5,5 11,7 16,7 20,4 19,6 14,9 9,2 4,5 1,2 ka. 8,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5,6 −7,5 −5,9 0,5 6,1 11,8 15,9 15,5 11,4 6,1 1,4 −2,3 ka. 4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,3 −4,8 −2,1 2,6 8,5 13,8 17,8 17,4 13,1 7,5 2,9 −0,4 ka. 6,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,6
−5,6
−2,8
−7,5
0,4
−5,9
5,5
0,5
11,7
6,1
16,7
11,8
20,4
15,9
19,6
15,5
14,9
11,4
9,2
6,1
4,5
1,4
1,2
−2,3
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Korkea puutiaisaivokuumeen ilmaantuvuus

muokkaa

Kirkon takana on 1800-luvun lopussa rakennettu koulu, joka lakkautettiin juuri ennen kuntaliitosta vuonna 1973. Nykyään koulu on leirikoululaisten ja muiden satunnaisten majoittujien käytössä,[10] ja siellä pidetään taidenäyttelyitä.

Tutkijat kävivät keräämässä näytteitä koulun pihalta vuonna 2011. He sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet missään niin paljon punkkeja. Myöhemmin selvisi, että kaksi sadasta tutkijoiden keräämästä punkista kantoi TBE-virusta. Määrä on kaksinkertainen Suomen muihin TBE-riskialueisiin verrattuna.

Tutkijoiden mukaan on merkillepantavaa, että näin pieneltä alueelta on useampi kuolemantapaus.[10] Punkit ovat eurooppalaista lajia, mutta kantavat TBE-viruksen Siperian alatyyppiä. THL:n mukaan riski saada TBE-tartunta Haapasaaresta on moninkertainen verrattuna esimerkiksi Paraisiin, joka tunnetaan korkean riskin TBE-alueena.

Kotkan saaristossa, johon Haapasaarikin kuuluu, TBE-tapausten ilmaantuvuus on THL:n puutiaisaivotulehduksen riskialueiden kartoitustuloksen mukaan 175 tapausta 100 000:ta asukasta kohti (viiden vuoden tarkastelujaksolla 2013–2017).[11] Esimerkiksi Raahen saaristossa ilmaantuvuus on 75 tapausta 100 000:ta asukasta kohti.

Väestö

muokkaa
Haapasaari
Sijainti
Väestö
Asukasluku
17[3]
Asutuskeskukset
Haapasaari
Luokitus
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö[12] 
 

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Haapasaaren väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1910–1970.

Haapasaaren väestönkehitys 1910–1970
Vuosi Asukkaita
1910
  
 332
1920
  
 297
1930
  
 169
1940
  
 202
1950
  
 160
1960
  
 123
1970
  
 99
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Haapasaaressa ei ollut lainkaan taajamia.[14]

Muuta

muokkaa

Juha Vainion laulu Mies itäsaariston sijoittuu Haapasaareen. Veikko Lavi on kirjoittanut ja levyttänyt kappaleen Laulu Haapasaaresta. Haapasaari on myös amatööradion the Islands on-the-air -yhteysohjelman saari. [15]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 (PDF) (s. 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1973 (PDF) (s. 28–29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ a b Väestö ikäluokittain ja osa-alueittain 31.12.2012 (DOC) Kotkan kaupunki. Arkistoitu 3.2.2015. Viitattu 21.8.2013.
  4. ↑ http://www.metsa.fi[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Haapasaaren kirkko kotkanseurakunnat.fi. Kotka-Kymin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 14.7.2012.
  6. ↑ a b Rakennusperintörekisteri: Haapasaaren kirkko Museovirasto. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 14.7.2012.
  7. ↑ http://www.rannikonpuolustaja.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Haapasaaren Osuuskauppa Haapasaari-seura ry.. Viitattu 15.7.2012.
  9. ↑ Rajanylityspaikkojen aukioloajat – Rajavartiolaitos www.raja.fi. Arkistoitu 17.3.2018. Viitattu 15.3.2018.
  10. ↑ a b Idylli kätkee taakseen pelottavan totuuden – tervetuloa Suomen vaarallisimmalle saarelle Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2019.
  11. ↑ https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/puutiaisaivotulehdus/puutiaisaivotulehduksen-riskialueiden-kartoitustulokset (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. Cultural sites of national interestUrl  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  13. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  14. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  15. ↑ https://www.iota-world.org/iota-directory/iota-island-group-listings/europe.html

Aiheesta muualla

muokkaa
Kotka
Kaupunginosat
Kyliä
Muita alueita
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haapasaari_(Suomen_entinen_kunta)&oldid=22166961”