Kirkonmäki (Somero)
Kirkonmäki on Someron kirkon ympärille jäävä osa Someron keskustaajamaa Paimionjoen vesistöön kuuluvan Someronjoen jokiosuuden eteläpuolella Somerolla.
Someron kirkkoympäristö Someron kirkon ja Someron vanhan hautausmaan ympärillä on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä[1]
Kirkon ja hautausmaiden ohella Kirkonmäellä sijaitsevat peruskoulun 1-6 luokkien opetusta tarjoava Kirkonmäen koulu, Someron seurakuntakeskus ja Someron paloasema.
Kirkonmäki Someron keskustaajaman osana
muokkaaKirkonmäki on osa Someron keskustaajamaa mutta sijaitsee aivan taajaman reunalla Someronjoen eteläpuolella, kun Someron varsinainen kaupallinen keskus jo 1800-luvulta asti ja hallinnollinen keskuskin 1970-luvulta asti on kaukana kirkosta joen pohjoispuolella Joensuun kylässä.
Osana Someron keskustaajamaa Kirkonmäki sijoittuu Someron Harjun ja Lammin kyliin. Koulun oppilasalue ulottuu myös muihin Paimionjoen vesistön eteläpuolisiin naapurikyliin. Kirkonmäen ohella Someronjoen eteläpuolelle jää Lamminniemen asuinalue Lammin kylässä.
Kirkonmäellä Hirveläntietä ja Härkäläntietä yhdistävällä Kirkkotiellä sijaitsevat Someron kirkko, Kirkonmäemn koulu, Someron vanha ja uusi hautausmaa, Vanha seurakuntatalo ja siunauskappeli. Härkäläntien alkupäässä Hirveläntien risteyksessä lähellä Kirkkojärveä on Someron uusi seurakuntakeskus, sitä vastapäätä Someron uusi paloasema Hirveläntien varressa ja tämän vieressä Hirveläntiellä aiemmin myös kunnantalona toiminut vanha paloasema.[2][3][4]
Vielä 1970-luvulla Kirkonmäki oli myös Someron hallinnollinen keskus kunnes nykyinen Someron kaupungintalo 1970-luvulla rakennettiin keskelle Someron keskustaajamaa jo 1800-luvulla pitäjän liikekeskukseksi muodostuneeseen Joensuun kylään.
Rakennettu kultuuriympäristö
muokkaa
Someron kirkkoympäristö
muokkaa- Pääartikkeli: Someron kirkkoympäristö
Someron kirkkoympäristö Someron kirkon lähiympäristössä Kirkonmäellä on yksi Museoviraston vuonna 2009 määritelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][5]
Vuonna 1859 valmistuneen, Georg Theodor von Chiewitzin suunnitteleman, punatiilisen Someron kirkon ohella alueen muita rakennetun ympäristön kohteita ovat vuonna 1931 valmistunut, arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema klassistinen, nykyään punamullalla maalattu Someron vanha seurakuntatatalo, 1950-luvulla valmistunut siunauskappeli, Someron vanha hautausmaa, jolla sijaitsevat vuodelta 1779 peräisin oleva kellotapuli, josta torniosa purettiin vuonna 1864, ja todennäköisesti 1480-luvulta peräisin oleva keskiaikainen Someron kivisakaristo. Hautausmaata vastapäätä Härkäläntien varressa, Kirkkojärven rannassa ovat eurakunnan vanhat lainamakasiinit, joista vanhempi on vuodelta 1758 ja nuorempi vuodelta 1828.[1]
Muuta rakennuskantaa
muokkaa- Pääartikkeli: Lammi (Somero)
Kirkonmäen koillislaidalla sijaitsee Someron Lammin kylän historiallinen kylätontti, jossa vielä on paikoillaan toinen kylän kantaloista Laurila paloasemaa vastapäätä Hirveläntien varressa. Sen historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä päärakennus on rakennettu vuosina 1911-1915.[6][7] 2010-luvun lopulla talo oli matkailuyrityskäytössä.[8] Sen läheisyydessä on myös muuta 1940-lukua vanhempaa rakennuskantaa sekä Harjun että Lammin kylissä. Näihin kuuluvat muun muassa vuosina 1914-15 rakennettu, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä Tuomirannan huvila Härkäläntien varrella Kirkkojärven rannassa ja vuonna 1882 Harjun kartanon maalle valmistunut Kirkonmäen koulu kirkkoa vastapäätä.[9]
Lähteet
muokkaaLehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, 1990.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Someron kirkkoympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Lehtonen 1990: 330
- ↑ Toimitilat Someron seurakunta. Arkistoitu 27.9.2008. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Koulut Someron kaupunki. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Lehtonen 1990: 166-176.
- ↑ Lehtonen 1990: 326-327, 329.
- ↑ Lounaispaikan karttapalvelu lounaispaikka.utu.fi. Arkistoitu 22.5.2009. Viitattu 26.11.2009.
- ↑ Huvila Härkä. Elämyspuisto & kesäkahvila Huvila Härkä. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Lehtonen 1990: 166-176, 326-332.