Maltoosi

Maltoosi
Tunnisteet
CAS-numero	63-42-3
PubChem CID	439186
SMILES	C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C12H22O11
Moolimassa	342,3 g/mol
Sulamispiste	160–165 °C
Tiheys	1,54 g/cm3
Liukoisuus veteen	Veteen 1 080 g/l
	Infobox OK

Maltoosi eli mallassokeri on disakkaridi, joka muodostuu kahdesta glukoosi molekyylistä. Maltoosin molekyylikaava on C₁₂H₂₂O₁₁ ja moolimassa 342,296 g/mol. Maltoosia syntyy muun muassa tärkkelyksen hajotessa eläinten ruuansulatuskanavassa ja itävissä tärkkelyspitoisissa siemenissä. Tärkkelyksen maltoosiksi hajottava entsyymi on amylaasi.^[1]

Maltoosia esiintyy esimerkiksi kaurajuomassa^[2] sekä tärkkelyssiirapissa, makeisissa ja vahvassa oluessa. Keskiolut ja mämmi sisältävät kaksi prosenttia maltoosia ja hunajassa sekä siiderissä sitä on noin 1,5 prosenttia.^[3] Elimistössä maltoosia pilkkoo suolinesteen maltaasi-entsyymi.

Tärkkelyksestä valmistetaan teollisesti maltoosia entsymaattisesti amylaasin, maltogenaasin tai pullulanaasin avulla. Maltoosisiirappia käytetään makeutusaineena ja eräiden polysulfidien stabilimisaineena.^[1]^[4]^[5]

Lähteet

↑ ^a ^b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 959. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
↑ Svar från Oatly: Maltosen i vår havredryck är naturlig Diet Doctor. 21.9.2020. Viitattu 19.4.2021. (ruotsiksi)
↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.4.2020.
↑ Ole Kirk, Ture Damhus, Torben Vedel Borchert, Claus Crone Fuglsang, Hans Sejr Olsen, Tomas Tage Hansen, Henrik Lund, Hans Erik Schiff & Lone Kierstein Nielsen: Enzyme Applications, Industrial, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 2.7.2014
↑ Charlotte Horsmans Poulsen, Karsten M. Kragh, Jens Frisbak Sorensen, Catherine Grassin, Marga Herweijer, Jan Wilms, André de Roos & Jorn Borch Soe: Enzymes, 3. Food Application, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 2.7.2014

Aiheesta muualla

Fineli: Maltoosin lähteet ruoka-aineissa
Liber Herbarum II: Luettelo maltoosia sisältävistä kasveista
PubChem: Maltoosi (englanniksi)
Human Metabolome Database: D-Maltose (englanniksi)
KEGG: Maltose (englanniksi)

Hiilihydraatit

Pääjoukko	aldoosi ketoosi pyranoosi furanoosi
Geometria	pentoosit heksoosit heptoosi sykloheksaanikonformaatio anomeeri mutarotaatio
Suuri / pieni	glyseraldehydi dihydroksiasetoni erytroosi treoosi erytruloosi sedoheptuloosi
Pentoosit	riboosi arabinoosi ksyloosi lyksoosi ribuloosi ksyluloosi
Heksoosit	glukoosi galaktoosi mannoosi guloosi idoosi taloosi alloosi altroosi fruktoosi sorboosi tagatoosi psikoosi fukoosi ramnoosi
Disakkaridit	sakkaroosi laktoosi trehaloosi maltoosi sellobioosi
Polysakkaridit	glykogeeni tärkkelys selluloosa kitiini amyloosi amylopektiini stakyoosi inuliini dekstriini pullulaani
Glykosaminoglykaanit	hepariini kondroitiinisulfaatti hyaluronaani heparaanisulfaatti dermataanisulfaatti kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit	kanamysiini streptomysiini tobramysiini neomysiini paromomysiini apramysiini gentamisiini netilmysiini amikasiini

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[alen-1] Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 959. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

[2] Svar från Oatly: Maltosen i vår havredryck är naturlig Diet Doctor. 21.9.2020. Viitattu 19.4.2021. (ruotsiksi)

[3] Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.4.2020.

[kirk-othmer-4] Ole Kirk, Ture Damhus, Torben Vedel Borchert, Claus Crone Fuglsang, Hans Sejr Olsen, Tomas Tage Hansen, Henrik Lund, Hans Erik Schiff & Lone Kierstein Nielsen: Enzyme Applications, Industrial, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 2.7.2014

[ullmann-5] Charlotte Horsmans Poulsen, Karsten M. Kragh, Jens Frisbak Sorensen, Catherine Grassin, Marga Herweijer, Jan Wilms, André de Roos & Jorn Borch Soe: Enzymes, 3. Food Application, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 2.7.2014

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]