Meprobamaatti
Meprobamaatti
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
[2-(karbamoyylioksimetyyli)-2-metyylipentyyli]karbamaatti | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N05 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C9H18N2O4 |
Moolimassa | 218,25 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 105 °C |
Liukoisuus veteen | 4,7 g/l |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 15% |
Metabolia | maksa |
Puoliintumisaika | 10 tuntia |
Ekskreetio | virtsan kautta |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
vedetty markkinoilta |
Antotapa | suun kautta |
Meprobamaatti (2-metyyli-2-propyyli-1,3-propaanidiolidikarbamaatti) on propandiolijohdos, joka kuuluu alkyylidioliittien ryhmään. Se keksittiin USA:ssa toukokuussa 1950. Meprobamaatti tuotiin markkinoille vuosina 1954–55, ensin Carter-lääkeyhtiö nimellä Miltown, minkä jälkeen Wyeth alkoi myydä omaa vastaavaa tuotettaan nimellä Equanil. Lääke saavutti nopeasti tavattoman suuren suosion ja se alkoikin pian loppua apteekeista. Siitä tuli ensimmäinen suurimittaisen kysynnän saavuttanut psyykenlääke noin 5–8 vuotta ennen klooridiatsepoksidin ja diatsepaamin esilletuloa.[1]
Vuonna 2012 Euroopan lääkevirasto suositti meprobamattivalmisteiden myyntilupien perumista koko EU:n talousalueella todeten aineen hyötyjen jäävän haittoja pienemmiksi.[2] Suomessa oli tällöin myynnissä kaksi meprobamaattia sisältänyttä lääkettä, migreenilääke Anervan ja suonenvetokohtauksia ehkäisemään tarkoitettu Crampiton. Anervanin valmistaja veti lääkkeen pois myynnistä Suomessa 2013 EMAn suosituksen mukaisesti.[3] Myös Crampiton poistui markkinoilta ja näin meprobamatti on käytännössä poistunut markkinoilta Suomessa.[4]
Historia
muokkaaMeprobamaatti oli ensimmäisiä trankvilloivia atarakteja koko maailmassa: sillä todettiin merkittävää anksiolyyttistä hoitovaikutusta. Lisäksi sillä on myös relaksoiva eli spasmolyyttinen teho eli se laukaisee lihaksiston spasmeja ja kramppeja.
Meprobamaatin kehitystyö aloitettiin 1940-luvun loppuvuosina. Se keksittiin lopputuloksena toisen anksiolyyttiesti vaikuttavan lääkkeen tutkimustyöstä. Tuo lääkeaine oli nimeltään mefenesiini. Merkittävin henkilö meprobamaatin kehittelyssä oli saksanjuutalainen Frank Berger. Hän oli saanut koulutuksensa Prahassa. Berger toimi sodanaikaisesti bakteriologina Englannissa. Bergerin pitkäjännitteinen työskentely tuotti tulosta ja Carter-yhtiön kemistin, Bernie Ludwigin onnistui syntetisoida meprobamaatti.[1]
Suomessa on meprobamaatti ollut markkinoilla näillä tuotenimillä: Miltown, Equanil, Nervonus sekä Stresso. Myös kiniiniä sisältävää yhdistelmävalmistetta nimellä Crampiton on ollut markkinoilla, joka sisälsi 150 mg meprobamaattia/tabletti. 1960-luvulla myynnissä olleet tuotteet sisälsivät meprobamaattia 400 mg tablettia kohden.[5]
Käyttö
muokkaaMeprobamaattia on käytetty siihen aikaan hysteriaksi ja neurooseiksi kuvailtujen tilojen hoidon ohella myös tensio-tyyppiseen päänsärkyyn ja alkoholismiin liittyvän rauhattomuuden hoidossa. Lääkettä on käytetty myös unettomuuden hoitoon. Pyrittiin saamaan aikaan lääkeaine, joka ei väsyttäisi sanottavasti ja soveltuisi myös päiväkäyttöön. Tässä yrityksessä jokseenkin kuitenkin epäonnistuttiin. Ensimmäinen "toimiva" päiväsedatiivi oli bentsodiatsepiini medatsepaami kauppanimiltään Nobrium ja Vegatar. Jälkimmäisen suomalainen valmistaja oli nykyinen Orion-Pharma.[6]
Meprobamaatilla ei todettu sittemmin selviä etuja barbituraatteihin nähden.[7] Sen aiheuttamaa lääkeaineriippuvuutta pidettiin todella vakavana ongelmana ja verrattiin jopa barbituraattiriippuvuuteen. Vieroitusoireina ilmeni tuskaisuutta, levottomuutta, jopa vaikeata kouristelua niissä tapauksissa, joissa säännöllinen lääkkeenotto oli jäänyt pois äkillisesti.[6] Tilannetta voi pitää tietyssä mielessä paradoksina, koska meprobamaatin yhteisvaikutusprofiili, terapeuttinen leveys ja suorituskyvyn olematon lasku pienillä annoksilla ovat teoriassa etuja barbituraatteihin verrattuna.[8]
Meprobamaattia sisältäneet yhdistelmävalmisteet
muokkaaMeprobamaattia oli myös useissa yhdistelmävalmisteissa. Näiden lääkkeiden muina ainesosina esiintyi barbituurihapon johdos. Valmisteita ei enää liene käytetty pitkiin aikoihin. Mainittujen lääkkeiden sedatiivinen vaikutus on voinut olla merkittävästi potentoitunut, koska niissä oli samansuuntaisesti eli sedatoivasti vaikuttaneita ainesosia.[9] Kauppanimiä ovat olleet: Meprotal, Pentomat sekä Proponal. Näistä Meprotal sisälsi pentymaalia ja Proponal heksemaalia, näistä kummatkin ovat barbituraatteja.[9] Myös Pentomat sisälsi barbituraattia, toisena vaikuttavana lääkeaineena.[10]
Meprobamaattia sisältänyt apteekin reseptitön valmiste
muokkaaVielä 80-luvun alkuvuosiin saakka apteekista saattoi saada niin kutsuttuna käsikauppalääkkeenä kolmen tabletin pakkauksen meprobamaattia sisältänyttä Lepo -nimistä valmistetta.[11]
Sivuvaikutukset
muokkaaMebrobamaatin sivuvaikutuksina ovat olleet väsymys hyvin yleisenä etenkin lääkehoidon alkuvaiheissa sekä allergiset reaktiot joillakin henkilöillä. Allergisina oireina voivat olla ihottuma, kuumeilu, ripulointi sekä turvotus.[5] Kahta jälkimmäistä oiretta on saattanut ilmetä myös vailla kahta ensimmäistä. Meprobamaatti aiheutti joillekin, ehkä jopa monille sitä käyttäneistä potilaista vaikeitakin vieroitusoireita eli abstinenssioireita.[6]
Yhteisvaikutukset
muokkaaMebromaatilla tunnetaan yhteisvaikutuksia lukuisten eri lääkeaineiden kesken, etupäässä PKV-lääkkeiden. Samanaikaisesti otettuna alkoholi voimistaa meprobamaatin vaikutusta. Meprobamaatti vahvistaa barbituraatin vaikutusta. Veren hyytymistä estävän antikoagulanttilääkkeen vaikutus heikentyy samanaikaisesti käytetyn meprobamaatin johdosta.[5]
Yliannostus
muokkaaHengenvaarallisen yliannostuksen rajana on pidetty 10 g eli 10 000 mg. Suurimittainen meprobamaatin yliannostus aiheuttaa syviä kouristeluja, sekä lamaa hengitystä ja verenkiertoa. Tällöin potilas kuuluu tehostetun sairaalahoidon piiriin. Kuitenkin on kuvailtu tapauksia, joissa potilas on selviytynyt jopa 60 g annoksesta.[6][12]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Edward Shorter: Psykiatrian historia, MTKL Helsinki 2005
- ↑ Minna Pihlava: Meprobamaatti on menettämässä myyntiluvan Mediuutiset. Viitattu 8.2.2021.
- ↑ Meda Oy: Meprobamaattia sisältävien Anervan-tablettien ja -peräpuikkojen myyntiluvan peruuttaminen Suomessa (PDF) fimea.fi. Arkistoitu 21.9.2021. Viitattu 8.2.2020.
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suonenveto (lihaskramppi) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 8.2.2021.
- ↑ a b c Vartiainen: Lääkeaineoppi, WSOY-SHKS 1960
- ↑ a b c d Therapia Fennica TF-74
- ↑ Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, WSOY-SHKS 1977
- ↑ Jouko Tuomisto ja Matti K. Paasonen: ”30, neuroosilääkkeet (anksiolyytit), sentraalisesti lihaksia relaksoivat lääkkeet”, Farmakologia ja toksikologia, s. 332–333. (3. painos) Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. suomi
- ↑ a b Pharmaca Fennica 1976: s. 75–76
- ↑ Lääkkeet ja niiden käyttö: s. 174
- ↑ Valitut Palat - Kodin Lääkeopas & VP helmikuu 1979 "Kun uni ei tule"
- ↑ http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/5/73295.pdf[vanhentunut linkki] Crampiton: Lääkeaineyhteenveto
Aiheesta muualla
muokkaa- PubChem: Meprobamate (englanniksi)
- DrugBank: Meprobamate (englanniksi)
- KEGG: Meprobamate (englanniksi)
- ChemBlink: Meprobamate (englanniksi)