Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                
Wikipedia

Parkano

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa

Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 088 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 909,57 km2, josta 56,38 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,14 asukasta/km2.

Parkano

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°00′35″N, 023°01′30″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 581
Hallinnollinen keskus Parkanon keskustaajama
Perustettu 1867
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Osa Ikaalisten maalaiskunnasta (1917), Osa Kurusta (1925)
Kokonaispinta-ala 909,57 km²
126:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 853,19 km²
– sisävesi 56,38 km²
Väkiluku 6 088
153:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 7,14 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 53,0 %
– yli 64-v. 33,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,8 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • KD
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
8
6
6
6
4
1
www.parkano.fi

Parkanon naapurikuntia ovat Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kurikka ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat silloiseen Ikaalisten kauppalaan vuonna 1972 liitetty Ikaalisten maalaiskunta, Kurikkaan vuonna 2016 liitetty Jalasjärvi ja Ylöjärveen vuonna 2009 liitetty Kuru.

Parkano sijaitsee Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla, valtateiden 3 ja 23 risteyksessä sekä Tampere–Seinäjoki-radan varrella. Kaupungin keskustasta seitsemän kilometrin päässä sijaitsee Parkanon rautatieasema. Suurin osa Parkanon kaupoista ja marketeista on siirtynyt Kolmoskeskuksen alueelle valtatie 3:n varrelle. Kaupungintalo, terveyskeskus, apteekki, pankit, matkahuolto, kirjasto, kirkko ja hautausmaa sijaitsevat Parkanon vanhassa keskustassa Parkanontien varrella. Parkano on tunnettu kone-, metalli- ja puuteollisuudesta, Parkanon paronista sekä kulttuuri- luonto- ja urheilutapahtumistaan. Kaupunkikuvaa hallitsee teräksinen vesitorni, joka on maalattu männyn väreihin. Kaupungin läpi virtaava Viinikanjoki on merkittävä[7] virkistyskalastuskohde.

Ympäristö

muokkaa

Parkano sijaitsee Satakunnan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan välisellä vedenjakajaseudulla, mikä vuoksi maisemakuva on melko karu. Leimaa-antavia ovat laajat metsät ja suot, paikoin kallioiset moreenimäet ja -selänteet, pohjois-eteläsuuntaiset harjujaksot sekä pienet koskiset joki- ja järvireitit. Kaupungin pohjoisosassa kulkee Suomenselkä. Pääosa Parkanon alueesta kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kyrösjärven reittiin, mutta länsiosastaan osittain Karvianjoen ja pohjoisosastaan Kyrönjokeen laskevan Jalasjoen vesialueeseen. Parkanon korkein maastonkohta on 201 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Alkkianvuori[8] lähellä Karvian rajaa, matalin (87 m mpy.) sijaitsee Vääräjoen laaksossa Ikaalisten rajalla.[9]

Perustaminen ja kuntamuodon muutokset

muokkaa
 
Teräksinen vesitorni pystytettiin Pahkalan kaupunginosaan 1970. Vesitorni on 40 metriä korkea ja vetoisuus 600 kuutiota.[10]
 
Parkano vuoden 2008 joulukuussa.

Suur-Ikaalisten pitäjä perustettiin vuonna 1641. Parkanosta muodostettiin itsenäinen seurakunta ja samalla kunta 1. toukokuuta 1867. Kauppalaksi Parkano muuttui 1. tammikuuta 1972 ja kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Kihniö erosi Parkanosta 1. tammikuuta 1920, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta.

Historia

muokkaa
 
Parkanon kirkko ja kellotapuli.

Parkano on ollut osa Ikaalisten emäpitäjää n. 1640–1867 (pitäjään kuuluivat mm. Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia ja Honkajoki) ja sitä ennen osa Kyrön muinaispitäjää, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Kyrön pitäjään kuuluivat mm. Hämeenkyrö, ent. Viljakkala, ent. Kuru, Parkano, Ikaalinen, Kankaanpää, Kihniö, Jämijärvi, Karvia, Honkajoki. Kyrön pitäjä piti laajimmillaan sisällään myös ns. Pohjan Kyrön (kunnat Kyröjoensuusta Viljakkalaan). Kyrön pitäjän keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala mutta laajan pitäjän hallinnan vaikeus johti pitäjän hajautumiseen. Kyrö erottautui varhais-keskiajalla Sastamalan pitäjästä.

Parkano mainitaan asutettuna Kustaa Vaasan ajalta peräisin olevassa maakirjassa vuodelta 1540. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana-muotoon nimi kirjoitettiin vuosina 1553–1630, mutta vuodesta 1656 asti nimi on esiintynyt nykyisessä muodossaan.

Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta männystä (parkkamänty), joka oli paikassa nimeltään Haaparo. Siellä Kirkkojärvestä laskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikka.[11]

Perimätiedon mukaan Parkanossa lappalaisasutus on jatkunut varsin myöhäisille ajoille,[12] lappalaisväestön sulautuessa vähitellen valtaväestöön. Lappalaishistoriasta kertovat Parkanon seudulla edelleen monet paikannimet.

Keskiajalla Parkano oli Kyrön suurpitäjän pohjoisin kylä ja Linnanjärvelle perustettu Linna koko Satakunnan maakunnan pohjoisin talo vielä uuden ajan alussa. Pysyvä asutus seudulle tuli pääasiassa etelän suunnasta, mutta joitakin asukkaita tuli idästä savolaisten suuren asutusvirran myötä. 1600-luvun lopun nälkävuosina Parkano menetti noin neljäsosan väestöstään, jonka määräksi on arvioitu noin 200 henkeä. Paljon suurempi väestönmenetys koettiin vuonna 1868, jolloin jouduttiin hautaamaan yli 750 nälkään menehtynyttä pitäjän asukasta.[9]

Vuonna 1796 Ikaalisten pitäjänapulaisen asuinpaikaksi määrättiin Parkano, jonne rakennettiin oma saarnahuone muutamaa vuotta myöhemmin. Parkanosta tuli Ikaalisten kappeli vuonna 1841 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1867. Kunnallishallinto alkoi Parkanossa jo varhain, kun pitäjässä päätettiin vuonna 1866 perustaa kunnallishallitus ja -lautakunta. Parkanon kunnanvaltuusto aloitti toimintansa uuden kunnallislain nojalla vuonna 1919. Ensimmäinen parkanolainen kansanedustaja oli maanviljelijä Ivar Alanen (Kok.), joka oli eduskunnan jäsenenä vuodet 1917–1922.[9]

Juhannuspäivänä 1928 salama iski Parkanon kirkon kellotapuliin ja siitä edelleen itse kirkkoon kesken konfirmaatiojumalanpalveluksen. Ääriään myöten täydessä kirkossa syntyi pakokauhu, jossa yksi ihminen sai surmansa välittömästi ja kolme kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. Loukkaantuneita oli useita kymmeniä. Rankkasade sammutti kuitenkin palonalun. Tapaus herätti valtakunnallistakin huomiota.[9]

Jatkosodan jälkeen Parkanoon asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.[13]

 
Parkanon keskustan hautausmaan sankarihautoja

Parkano oli pinta-alaltaan Turun ja Porin läänin suurin kunta[9] vuoden 1993 alkuun saakka. Tällöin Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä Hämeen lääniin.[14] Läänin kannalta vaihdoksella ei ollut kovin suurta merkitystä, koska vanhat läänit lakkautettiin syyskuun alussa 1997.[15] Edellä mainittujen kuntien sijoittumisen myöhemmin perustettuun Pirkanmaan maakuntaan vaihdos sen sijaan vaikutti.lähde?

Parkanon kunnan-, kauppalan- ja kaupunginjohtajat

muokkaa

Parkano sai ensimmäisen kunnanjohtajansa vuonna 1961.[16]

Kuntaliitosselvitys

muokkaa

Parkano on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kankaanpään ja Jämijärven kanssa. Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Parkanossa järjestettiin marraskuussa 2011 mielipidekysely kuntaliitoksesta. Vain 38 % vastasi kyselyyn. Vastanneista 65 % Parkanossa vastusti ja 17 % kannatti ja 17 % ei osannut sanoa kantaansa.[20] Uuden kaupungin nimivaihtoehtoja ovat Niinisalo, Hämeenmetsä, Pohjankangas, Hämeenkangas ja Kyrönkangas. Kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus ehdottaa uutta nimeä muodostettavalle kaupungille.[21] Ajateltu kuntaliitos on nyttemmin jäädytetty Parkanon jättäydyttyä sen ulkopuolelle viime hetkillä ennen lopullista asian viemistä valtioneuvostoon. Keskeisenä syynä pidettiin kuntaministeriön kantaa olla antamatta sitoumusta siitä mihin maakuntaan uusi kunta sijoittuu. Kolmen kunnan kesken oli tehty kirjallinen sopimus, että uusi kaupunkikokonaisuus hakee Pirkanmaan liiton jäsenyyttä ja kaupunginjohtaja tulee Kankaanpään kaupunginjohtajasta.lähde?

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Parkanon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 779
1985
  
 8 692
1990
  
 8 446
1995
  
 8 226
2000
  
 7 807
2005
  
 7 340
2010
  
 6 978
2015
  
 6 766
2020
  
 6 400
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Kristilliset yhteisöt Parkanossa

muokkaa
 
Helluntaiseurakunnan tilat elokuussa 2006.

Talous ja työllisyys

muokkaa

Tilaston mukaan työttömyysaste on syyskuun lopusta 2017 syyskuun loppuun 2018 alentunut koko maassa 1,7 prosenttia ja tullut alas kaikissa 12 suurimmassa kaupungeissa. Parkanossa työttömyyden laskua oli yli 40 prosenttia. Vuoden 2018 syyskuun lopussa Parkanossa oli työttömänä 6,5 %.[27]

Parkanon kaupungin vuoden 2018 tuloslaskelma toteutui huomattavasti alkuperäistä talousarviota parempana. Tulos oli lähes 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lainakanta laski.[28]

Liikenneyhteydet

muokkaa
 
Parkanon rautatieasema

Parkanosta on kehittynyt tärkeä liikenteen solmukohta. Se sijaitsee valtatie 3 (Helsinki-Tampere-Vaasa) ja valtatie 23 (Pori-Jyväskylä-Joensuu) risteyksessä sekä pääradan (Tampere–Seinäjoki) varrella. Sen lisäksi Parkanosta erkautuu seututie 332 (Parkano-Kuru) ja seututie 274 (Parkano-Karvia).

Pori–Haapamäki-rata vihittiin käyttöön vuonna 1938 ja Parkanon rautatieasema valmistui vuonna 1934. Aseman nimi muutettiin Kairokoskeksi vuonna 1970. Porin ja Haapamäen välinen rataosuus on ollut pois käytöstä 1980-luvun lopulta lähtien ja se on paikoin huonossa kunnossa.[29] Radan alueen kunnilla on ollut halukkuutta avata rata uudestaan rahtiliikenteelle vähäpäästöisillä kaasuvetureilla. Myös Porin satama on kiinnostunut radan avaamista. Kaasuvetureiden käyttö on huomattavasti taloudellisempaa ja ekologisempaa kuin dieselvetureiden. Toistaiseksi radan kunnostus uudelleen rahtiliikenteelle ei ole kannattanut.[30]

Tampere–Seinäjoki-rata Suomen rataverkon pääradan osuus Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle valmistui vuonna 1971. Rataosuus tunnetaan myös nimillä Parkanon rata ja Parkanon oikorata. Se toimii osana Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun johtavaa päärataa, jolla kulkee tiheästi junia. Parkanon rautatieasema sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Parkanon keskustasta. Parkanon rautatieasemaa käytetään alueella, jossa asuu lähes 100 000 ihmistä. Aseman matkustajamäärä on vuositasolla noin 90 000. Etenkin asiointi- ja työmatkaliikenne Helsinkiin ja Tampereelle on koettu tärkeäksi Pirkanmaan liiton kyselyssä vuonna 2017.[31]

Etäisyyksiä Parkanosta

muokkaa

Palvelut

muokkaa

Parkanon kaupunki tarjoaa asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa: koulutus-, päiväkoti-, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto-, kaupunkisuunnittelu-, maankäyttö-, vedentuotanto-, energiantuotanto-, jätehuolto-, ympäristöpalvelut, sosiaali-, terveys-, palotoimi- ja pelastustoimipalvelut.[32][33] Parkanossa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta vastaa Pihlajalinna-konsernin ja Parkanon kaupungin yhteisyritys Kolmostien Terveys Oy. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka kuuluvat Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.[34]päivitettävä

Parkanossa toimii Parkanon ja Kihniön yhteinen asiointipiste, jossa TE-toimisto (julkiset työ- ja elinkeinopalvelut) ja Kela (Kansaneläkelaitos) tarjoavat palvelujaan.[35] Poliisin lupa-auto palvelee passi- ja henkilökorttiasioissa Parkanon torilla. Lähin poliisiasema on Ikaalisissa.[36]

Valtaosa Parkanon kauppapalveluista on siirtynyt vähitellen Parkanon vanhasta keskustasta Kolmoskeskus kauppakeskukseen valtatie 3:n varrelle, minne moni ohikulkijatkin voi poiketa ostoksille.[37]

Kirjasto

muokkaa

Parkanon kaupunginkirjasto remontoitiin perusteellisesti ja avattiin uudelleen vuonna 2017.[38] Kirjojen lainauksen rinnalla kirjasto tarjoaa elävää musiikkia ja muita tapahtumia.[39]

Yritystoiminta

muokkaa

Parkanon yrittäjillä on noin 200 jäsenyritystä[40]. Tarkempia tietoja löytyy yritysten kotisivuilta. Seuraavassa luettelossa on Parkanon suurimpia yrityksiä (henkilöstön määrä suluissa):

  • Kolmostien Terveys Oy, Pihlajalinna-konsernin ja Parkanon kaupungin yhteisyritys (?)
  • Kopar Oy, metallialan vientiyritys (62, 2017)
  • FennoSteel Oy, metallialan vientiyritys (76, 2017)
  • TM-Rauta Oy, terästukkuliike (17, 2023)
  • Aureskosken Jalostetehdas Oy Tammisto Yhtiöt, puunjalostuksen vientiyritys (noin 40, 2019)
  • Suomen Tekojää Oy, jäähdytys-, ilmanvaihto ja lämpöpumppuratkaisujen vientiyritys (22, 2018)
  • Sähkösuomilammi Oy, sähköasennusyritys (36, 2017)
  • Siparila Oy, puuvalmisteet (?, 2023)

Kaupunginosat

muokkaa

Vuoden 2010 suoritetun Parkanon rakennetun ympäristön inventoinnin mukaisesti Parkanon kaupunginosat jakautuvat kahdeksaan osaan. Keskustan kaupunginosa on kaupungin keskellä sijaitsevan harjanteen alue ja muut kaupunginosat sijoittuvat sen ympärille.[10]

  • Ensimmäinen kaupunginosa, keskustaajama, keskusta
    • Satakunnankadun ja Keskuskadun ympäristö
  • Toinen kaupunginosa, Kairokoski
    • Käenmäentien ympäristö
  • Kolmas kaupunginosa, Viinikka
    • Aureentien ympäristö, Viinikkajoen itäpuoli
  • Neljäs kaupunginosa, Kallio
    • Parkanontien ympäristö Pappilankosken eteläpuolella, Heinosentien ja Niementien ympäristö
  • Viides kaupunginosa, Pahkala
    • Kirkkojärven eteläpuoli Vatusentien ja valtatie 3 Vaasantie välissä, Tehtaantien ympäristö
  • Kuudes kaupunginosa, Vatunen
    • Kirkkojärven länsipuoli, Vatusentien ja Vanhantalontien ympäristö
  • Seitsemäs kaupunginosa, Pentti
    • Kirkkojärven pohjoispuoli, Pentintien, Riihihalmeentien, ja Kiveläntien ympäristö
  • Kahdeksas kaupunginosa, Kissakivi
    • Valtatien 23 Porintie ja Valtatie 3 Tampereentie välissä, Kissakivenkadun ja Tampereenkadun ympäristö
Nimi Kaupunginosat
Keskusta 1. kaupunginosa
Kairokoski / Haapanen 2. kaupunginosa
Viinikka 3. kaupunginosa
Kallio 4. kaupunginosa
Pahkala 5. kaupunginosa
Vatunen 6. kaupunginosa
Pentti 7. kaupunginosa
Kissakivi 8. kaupunginosa
Haukkala 9. kaupunginosa (ei luetteloitu 2010 inventoinnissa)

Taajamarakenteen ulkopuolella olevat kohteet, Vuorijoki (Vuorijoen alue Karviantien ympäristössä), Riuttasjärvi (Uudenasemantien ja Riuttasjärven ympäristö) ja Parkanon asema (Uudenasemantien ja Parkanon rautatieaseman ympäristö)

Kylät

muokkaa

Alaskylä, Aurejärvi (Aure), Jaakkolankylä, Jokiharju, Kairokoski, Kirjaskylä, Kovesjoki, Kuivasjärvi, Lamminkoski, Lapinneva, Linnankylä, Pihlajankylä, Raivala, Sydänmaa, Vahojärvi, Viitalankylä, Vuorijärvi ja Yliskylä. [41]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Parkanossa oli 6 562 asukasta, joista 4 369 asui taajamassa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 65:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Parkanon taajama-aste on 67,2 %.[42] Kunnassa on vain yksi taajama, Parkanon keskustaajama.[43][44]

Oppilaitokset

muokkaa

Kaupunki sulki viimeisen kyläkoulunsa Pohjois-Parkanossa vuonna 2017[45]. Keskustaan valmistunut koulu- ja kulttuurikeskus Kaarna avasi ovensa 8. elokuuta 2019. Siellä aloitti koulunkäynnin noin 700 oppilasta ja lähes 100 henkilökunnan jäsentä.[46] Parkanossa on peruskoulutuksen lisäksi musiikkiteatterilinjan sisältävä lukio sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluvat ammattioppilaitos Iisakki, Ylä-Satakunnan Musiikkiopisto, Petäjä-opisto (ent. Parkanon kansalaisopisto) sekä Pirkanmaan aikuislukio. Kansalaisopisto ja aikuislukio ovat voittaneet niin opetusministeriön kuin Suomen laatupalkintoja vuosina 2003 ja 2006.[47][48]

Nähtävyydet, luontoretkeilykohteet ja tapahtumat

muokkaa

Parkanossa on vakituisille ja kesäasukkaille sekä vieraille erilaisia vierailukohteita, luontoelämyksiä ja tapahtumia.

Kulttuurikohteet

muokkaa
  • Parkanon kirkko on puurakenteinen ristikirkko. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1805. Kirkon punagraniittista muurattu kellotapuli valmistui 1889. Kirkko ja kellotapuli ovat rakennusperintölailla suojeltuja.[49]
  • Parkanon keskustan hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1805 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Kirkkomaan laidalla sijaitseva puinen läpikäytävärakennus.[50] Sankarihautausmaahan on haudattu 201 sankarivainajaa. Hautausmaan läheisyyteen on pystytetty kuvanveistäjä Vilho Aallon tekemä 1939-44 kaatuneiden muistomerkki ’Vartiosotilas’.[51]
  • Parkanon kotiseutumuseo toimii 1890 valmistuneessa entisessä viljamakasiinissa kirkon vieressä. Yleisölle museo avautui vuonna 1958. Museorakennuksessa on muun muassa ’Parkanon paroonin’ ja kirkkomuseon osastot sekä paikallisia esineitä.[52]
  • Parkanon metsämuseo avattiin yleisölle vuonna 1991. Se sijaitsee noin 12 kilometrin päässä keskustasta pohjoisen suuntaan. Museoalueella on näyttelyhalli, metsäkämppä, sauna, hevostalli, tukkiponttoo ja metsätyökoneita. Museon läheisyydestä löytyvät luontopolku, Messukallio, uimaranta, laavuja ja nuotiopaikkoja.[53]
  • Parkanon Seudun Automuseo avautui vuonna 2009. Museon toiminnasta vastasi Parkanon seudun Mobilistit r.y. Automuseotoiminta loppui tilojen vuokrasopimuksen päätyttyä 2018.[54]
  • Koulu- ja kulttuurikampus Kaarnasta on tulossa Parkanon uusi nähtävyys. Sen suunnittelussa on huomioitu tavoite julkisten tilojen tehokkaammasta käytöstä. Monitoimitalo soveltuu päiväaikana opiskeluun ja iltaisin ja viikonloppuisin harrastustoimintaan. Koulukampukseen sijoitetaan peruskoulu ja lukio. Sisätilat ovat muunneltavia ja kalusteet siirrettäviä. Auditorio toimii oppimistiloina, mutta myös teatteri- ja musiikkitiloina. Liikuntasalissa on salibandykenttä ja kiipeilyseinä. Koulukampus valmistuu vuonna 2019.[55]
  • Parkanon kaupunginkirjasto avattiin peruskorjattuna 2017. Suunnittelussa huomioitiin tilojen tehokas käyttömahdollisuus. Kirjastotilojen muunneltavuus mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen: kirjallisuusaiheisia tapahtumia, peli-iltoja, livekonsertteja ja muita tapahtumia. Kirjasto toimii yhteistyössä oppimisympäristönä koulujen kanssa. Siellä järjestetään myös taidenäyttelyitä.[56]
  • Parkanon maamerkkinä toimiva vesitorni pystytettiin 1.4.1970. Kaikkiaan 40 metriä korkea, 600 kuution teräksinen vesitorni on yksi erikoisimmista Parkano Oy:n valmistamista tuotteista [57]
  • Käenkoskikeskus on parkanolainen juhla- ja elämyspaikka noin kolmen kilometrin päässä Parkanon keskustasta. Sen tanssilava valmistui vuonna 1958 Parkanon Urheilijoiden ja Sotainvalidien Veljesliiton yhteistyönä.[58]

Luontoretkeilykohteet

muokkaa
  • Kaidatvedet kuuluvat Natura 2000 -alueeseen. Järviketjun rannat ovat kallioisia ja jylhiä. Kaidatvedet on retkeily- ja kalastusalue 10 kilometrin päässä Parkanon kaupungin keskustasta. Maisemalautta Vesipääsky risteilee Kaidoillavesillä.[59]
  • Alkkianvuori nousee 201 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Erikoisuutena ovat jääkauden jälkeisistä meri- ja järvivaiheista kertovat rantakivikot. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja Järvi-Suomen Luontopalvelut. Alkkianvuori sijaitsee Kuivasjärvellä valtatie 3 länsipuolella; Parkanon keskustasta Alkkianvuorelle on matkaa noin 28 km,[60]
  • Häädetkeidas muodostuu rämesoista sekä luonnonmetsistä, josta noin kolmasosa on jo suojeltu luonnonpuistona. Häädetkeidas sijaitsee Parkano-Karviantien 274 varrella Parkanon ja Karvian rajalla, Parkanon keskustasta sinne on matkaa vajaa 24 km.[61]
  • Seitsemisen kansallispuisto on luonnonsuojelualue Ylöjärven Länsi-Aureessa ja Ikaalisten rajamailla. Siellä on merkittyjä reittejä ja luontopolkuja. Seitsemisen luontokeskus tarjoaa majoitusta kansallispuiston ulkoilu- ja retkeilymaastojen välittömässä läheisyydessä. Seitsemisen kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sitä hoitaa Metsähallitus. Parkanon keskustasta sinne on matkaa vajaa 33 km Parkano-Kurutien 332 kautta. Paroonin taival -niminen vaellusreitti kulkee Parkanosta Aurejärven kautta Seitsemisen kansallispuistoon.[62]

Tapahtumat

muokkaa
  • Toripäivä on perinteinen tapahtuma perjantaisin Parkanossa. Parkanon tori sijaitsee pääkadun varrella vanhassa keskustassa.[63]
  • Art Festivo – musiikki- ja kulttuuritapahtumaa on vietetty vuodesta 1994 lähtien Parkanossa ja Kihniössä. Tarjolla on monipuolisia elämyksiä kaikenikäisille kulttuurista kiinnostuneille.[64]
  • Pirkanmaan Erämessut on koko perheen tapahtuma Parkanossa.[65]
  • Kesäisin Parkanon kaupungin keskustan puistoihin ja katujen varsille levittäytyy ITE-taidetta.[66]
  • Käenkoskikeskuksen pihapiirissä sijaitsee kesäteatteri Parkka järvimaisemien lähettyvillä. Se on esittänyt vuosien saatossa lukuisia näytelmiä.[67]

Parkanon liikuntapaikkoja

muokkaa
  • Parkanon jäähallissa toimii Parkanon Kiekko ry, joka on perustettu 1983. Toiminta-ajatuksena oli tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa sekä auttaa jokaista lasta ja nuorta kehittymään toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla.[68]
  • Parkanon Urheilutalo rakennettiin vuonna 1978 ja peruskorjattiin 2000. Se sijaitsee Pahkalan kaupunginosassa vesitornin vieressä. Urheilutalo on liikuntapaikka, tanssipaikka, konserttipaikka ja erilaisten tapahtumien järjestyspaikka. Urheiluhallissa voi pelata erilaisia palloilulajeja tai treenata kunto- ja painonnostosalissa.[69]
  • Parkanossa on 3 urheilukenttää: Pahkalanniemi, Koulukeskus ja Viinikka.[70]
  • Parkanossa on yksityisiä hevosharrastajia ja talleja. Parkanon Ratsastajat ry on aktiivinen parkanolainen vuonna 1984 alkanut ratsastusurheiluseura.[71]
  • Ikaalisten Golfin maalaiskenttä sijaitsee Ikaalisten Riitialassa, noin 14 kilometrin päässä Parkanon keskustasta.[72]

Koskikalastus

muokkaa
  • Kalaisa Viinikanjoki virtaa Parkanon keskustaajaman ääressä. Joen pituus on 4 km, joista ylimmät 3 km kuuluvat Viinikanjoen erityiskalastusalueeseen. Parkanon Urheilukalastajat ry ylläpitää sen kalanhoitoa. Joen luontaiseen kalastoon kuuluvat taimenen ja kivisimpun lisäksi ahven, hauki, kuha, särkikalat, made ja kuore. Tietoa kalastusluvista ja säännöistä löytyy Parkanon Urheilukalastajien kotisivuilta.[73]
  • Vahojärven osakaskunnan alueella luvan edellyttämät kosket ovat: Vesakoski, Lierunkoski, Riihikoski ja Lehtiniemenkoski. Koskien välinen jokialueen pituus on 2 km. Tärkein saaliskala on taimen. Tietoa Vahojärven osakaskunnan alueen koskikalastusluvista Vahojärven kotisivuilta.[74]

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Parkanon alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Parkanon murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen pohjoisryhmään, joka on lähellä eteläpohjalaisia murteita.[75]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Parkanon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianlihakeitto, lipeäkalakeitto, paistinjuusto ja Parkanon pernakakkoselvennä.[76]

Tunnettuja Parkanossa syntyneitä tai asuneita henkilöitä

muokkaa

Metsäjohtajat

muokkaa

Valtiomiehet ja poliitikot

muokkaa

Designerit

muokkaa

Kulttuurihenkilöt

muokkaa

Urheilijat

muokkaa

Kauneuden ammattilaiset

muokkaa

Muut

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Parkano Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  7. ↑ Jokiesittely Viinikanjoki. 2019. Parkanon Urheilukalastajat.
  8. ↑ Alkkianvuori Metsähallitus. Viitattu 23.4.2019.
  9. ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 89–95. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  10. ↑ a b Jari Heiskanen: Parkanon vesitorni Parkanon rakennetun ympäristön selvitys. 10.10.2010. Viitattu 23.4.2019.
  11. ↑ Martti Vatunen: Rytilän sukuseuran esittely rytilan.sivut.net. Viitattu 23.4.2019.
  12. ↑ Gustaf Retzius: Finska kranier, s. 149–150.
  13. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  14. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 55. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12765-9.
  15. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 42. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14838-9.
  16. ↑ Rantatupa Heikki: Parkanon ja Kihniön kirja. Parkanon kunta ja seurakunta, 1971.
  17. ↑ Parkanon kunnanjohtaja Väinö Toivanen pitää puhetta Satapohjan tavaratalon harjannostajaisissa Arjenhistoria. 23.8.1963. Työväenmuseo Werstas. Viitattu 22.4.2019.
  18. ↑ Suuri juhlapäivä 27 vuotta sitten Ylä-Satakunta. 16.5.2017. Viitattu 22.4.2019.
  19. ↑ Jorma Ylönen: Aki Viitasaari palaa kuntajohtajaksi - Parkanon valtuusto valitsi yksimielisesti kaupunginjohtajaksi Kuntalehti. 20.3.2023. Viitattu 8.2.2024.
  20. ↑ Mikko Kesä, Etta Partanen: Kankaanpää, Parkano, Jämijärvi Kuntaliitosselvitys parkano.fi. 1.12.2011. Viitattu 23.4.2019.
  21. ↑ Länsi-Suomen vaakunat, s. 44. Nousiainen: Helvi Blomqvist, Väriteos Henna, 2011.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  23. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta, toimialue Parkano 2019. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.4.2019.
  24. ↑ Parkanon helluntaiseurakunta parkano.helluntaisrk.net. Viitattu 23.4.2019.
  25. ↑ Parkanon Vapaaseurakunta parkano.svk.fi. Viitattu 23.4.2019.
  26. ↑ Parkanon osasto Pelastusarmeijan päämaja. Arkistoitu 23.4.2019. Viitattu 23.4.2019.
  27. ↑ TEM: Kaupunkien työttömyysasteet laskussa - Pirkanmaan työttömyysaste laski alle valtakunnallisen tason Kuntalehti. 24.10.2018. Viitattu 23.4.2019.
  28. ↑ Jari Heiniluoma: Parkanon kaupungin tilinpäätös 2018 parkano.fi. 9.4.2019. Arkistoitu 23.4.2019. Viitattu 23.4.2019.
  29. ↑ Antti Laakso: Vuosikymmeniä sitten suljettu junarata halutaan avata kaasuvetureille Yle Uutiset. 10.2.2017. Viitattu 24.4.2019.
  30. ↑ Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessä 2017. Ramboll Finland/Satakuntaliitto.fi. Viitattu 24.4.2019.
  31. ↑ Marja Tuomisaari: Parkanon rautatieasema koetaan erittäin tärkeäksi Radio Sun. 23.2.2017. Viitattu 24.4.2019.
  32. ↑ Kuntien tehtävät ja toiminta Valtiovarainministeriö. Viitattu 3.5.2019.
  33. ↑ Parkano palvelee parkano.fi. Viitattu 3.5.2019.
  34. ↑ Kolmostien terveys kolmostienterveys.fi. Viitattu 3.5.2019.
  35. ↑ Asiointipiste Parkano-Kihniö Parkano. Viitattu 3.5.2019.
  36. ↑ Poliisiasemat ja yhteispalvelupisteet poliisi.fi. Viitattu 3.5.2019.
  37. ↑ Julia Jaskari: Case Parkanon Kolmoskeskus Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 2017. Viitattu 3.5.2019.
  38. ↑ Anne Heino, Mauri Tikkamäki: Kirjastoverkko harvenee vauhdilla Yle Uutiset. 20.3.2017. Viitattu 25.4.2019.
  39. ↑ Elämyksiä parkanolaisille! Yleisten Kirjastojen Hankerekisteri.. 19.10.2016. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 28.4.2019.
  40. ↑ Parkanon Yrittäjät PirkanmaanYrittäjät. Arkistoitu 21.4.2019.
  41. ↑ Parkanon kylät Parkanon kaupunki. Viitattu 24.11.2022.
  42. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  43. ↑ Luoto, Kalle: Esihistoriallisten kohteiden arkeologinen selvitys Parkanon keskustan osayleiskaava. 15.8.2011. Parkanon kaupunki. Viitattu 27.4.2019.
  44. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  45. ↑ Parkanon viimeinen kyläkoulu kiinni Aamulehti. 25.3.2017. Arkistoitu 21.4.2019.
  46. ↑ Aino Tuohiluoma: 700 oppilasta aloitti Kaarnassa. Ylä-Stakunta, 13.8.2019.
  47. ↑ Kansalaisopistojen laatupalkinto Oppaat ja käsikirjat, sivu 85. 2011. Aikuislukio. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 25.4.2019.
  48. ↑ Eeva Löfström ja Martti Markkanen: Aikuislukiosta monimuotokouluksi Kehityslinjoja ja kokemuksia 2002–2017 Opetushallitus. Viitattu 25.4.2019.
  49. ↑ Museovirasto: Rakennusperintö kyppi.fi. Viitattu 27.4.2019.
  50. ↑ Parkanon kirkko parkanonseurakunta.fi. Viitattu 27.4.2019.
  51. ↑ Parkano, keskustan hautausmaa sotasampo.fi. Viitattu 27.4.2019.
  52. ↑ Pirkanmaan maakuntamuseo: Museokompassi museokompassi.fi. 2018. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  53. ↑ Parkanon metsämuseo Pirkanmaan maakuntamuseo. 2011. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  54. ↑ Parkanon Seudun Mobilistit r.y psmry.fi. Viitattu 27.4.2019.
  55. ↑ koulu- ja kulttuurikampus Parkanon kaupunki. Viitattu 27.4.2019.
  56. ↑ Elämyksiä parkanolaisille! Yleisten Kirjastojen Hankerekisteri. 19.10.2016. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 27.4.2019.
  57. ↑ Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2
  58. ↑ Käenkoskikeskus kaenkoskikeskus.fi/. Viitattu 27.4.2019.
  59. ↑ Kaidatvedet Parkanon Matkailu ry. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  60. ↑ Alkkianvuori Luontoon.fi. 2019. Viitattu 27.4.2019.
  61. ↑ Häädetkeidas Ympäristö.fi. 8.8.2013.
  62. ↑ Seitsemisen kansallispuisto Luontoon.fi. 2019. Viitattu 27.4.2019.
  63. ↑ Tori ja markkinapaikat Parkano.fi. 19.3.2009. Viitattu 27.4.2019.
  64. ↑ ArtFestivo Parkano. 7.4.2009. Viitattu 27.4.2019.
  65. ↑ Elina Keinänen: Tuhannet ihmiset suuntaavat tänä viikonloppuna Parkanoon Aamulehti. 3.8.2018. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  66. ↑ ITE! -kesänäyttely Parkanossa Maaseudun sivistysliitto. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 30.4.209.
  67. ↑ Käenkosken kesäteatteri Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 30.4.2019.
  68. ↑ 2019: Parkanon Kiekko ry:n seurainfo parkanonkiekko.fi. Viitattu 27.4.2017.
  69. ↑ Urheilutalo Parkano.fi. Viitattu 27.4.2019.
  70. ↑ Urheilukentät Parkano.fi. Viitattu 27.4.2019.
  71. ↑ Parkanon ratsastajat parkanonratsastajat.com. Viitattu 30.4.2019.
  72. ↑ Ikaalisten Golf ikg.fi. Viitattu 2.5.2019.
  73. ↑ Parkanon Urheilukalastajat ry viinikanjoki.com. Viitattu 27.4.2019.
  74. ↑ Tervetuloa kalastamaan Vahojärven kalaisalle ja kauniille koskialueelle! 1.1.2019. vahojarvi.net. Viitattu 27.4.2017.
  75. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 237. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  76. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 43. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  77. ↑ FT Hannu Raitio nimitetty Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajaksi Metlan tiedote. Arkistoitu 20.10.2021. Viitattu 8.5.2019.
  78. ↑ Jari Saarinen: Parkanon paroni Parkanon historiaa. 2003. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 8.5.2019.
  79. ↑ Tuulikki Tuomainen: Parkanon paroni, Gustaf Wrede af Elimä, kirjan osa Parkanon ja Kihniön kirja, s. 579-590. 1971. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 8.5.2019.
  80. ↑ Ivar Alanen/CV Kansanedustajat. 2019. Eduskunta. Viitattu 8.5.2019.
  81. ↑ Aulis Juvela/CV Kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.5.2019.
  82. ↑ Kati Myöhänen: Kari Kärkkäinen muuttaa Parkanoon Uutiset. 1.3.2011. Yle. Viitattu 14.5.2019.
  83. ↑ Yrjö Pulkkinen/CV Kansanedustajat. Viitattu 8.5.2019.
  84. ↑ Tero Rönni/CV Eduskunta. Viitattu 12.5.2019.
  85. ↑ Walto Tuomioja/CV Kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.5.2019.
  86. ↑ Lotta Salmi: Minun sukuni tarina – Eino Yliruusin elämä Opiskelijatyö. Olarin lukio. Viitattu 12.5.2019.
  87. ↑ Kuka kumman Eino Yliruusi. Aamulehti, 27.10.1985
  88. ↑ Kari Asikainen täyttää 70 vuotta Martela. 2019. Viitattu 11.5.2019.
  89. ↑ Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
  90. ↑ Kuka kukin on 1950, s. 533. Helsinki 1949.
  91. ↑ Maarit Malmberg: Taiteilija Germund Paaerin elämäntyö finna.fi. 2007. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 8.5.2019.
  92. ↑ Riitta Konttinen: Brander, Signe (1869 - 1942) Kansallisbiografia. 17.2.2003. Viitattu 11.5.2019.
  93. ↑ Muistot: Martti Katajisto Helsingin Sanomat. 26.1.2000. Viitattu 8.5.2019.
  94. ↑ Tarja Tiilimäki: Piste vähättelylle ja sitku-elämälle Uusi Aika. 28.11.2018. Arkistoitu 12.5.2019. Viitattu 12.5.2019.
  95. ↑ Järvenpää-Summanen, Anelma Kirjasampo. Viitattu 8.5.2019.
  96. ↑ Pauli Pentti Elonet. 2013. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 12.5.2019.
  97. ↑ Dagmar Õunap: Erkki Rajamäki, laulaja ja laulupedagogi Opinnäytetyö. 2016. Taideyliopisto. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 12.5.2019.
  98. ↑ Muusikko Raimo Roiha Helsingin Sanomat. 0.6.1991. Viitattu 8.5.2019.
  99. ↑ Kuvanveistäjä Sinikka Ylitörmä Kuka kukin on. 1978. Projekt Runeberg. Viitattu 12.5.2019.
  100. ↑ Satu Salonen satusalonen.fi. Arkistoitu 12.5.2019. Viitattu 12.5.2019.
  101. ↑ Laura Henriksson: Saija Varjus Populaarimusiikin museo. Viitattu 8.5.2019.
  102. ↑ Teemu Kuusijoensuu: Järvenpää ei heitä ennen kuin on täysin terve, sivu 14 Ylä-Satakunta. 19.7.2012. Viitattu 14.5.2019.
  103. ↑ Ari Pusa: Johanna Risku Helsingin Sanomat. 28.6.2003. Viitattu 11.5.2019.
  104. ↑ Heikki Pettinen: Heikki Leppänen tietää Ylä-Satakunta, sivu 11. 9.8.2012. Viitattu 8.5.2019.
  105. ↑ Antti Seppänen: Tässä on Sveitsin liigan suomalaistykki! Suomen Jääkiekkoliitto ry. 7.11.2016. Viitattu 11.5.2019.
  106. ↑ Tällainen mies on mestarivalmentaja Suikkanen Iltalehti. 30.4.2010. Viitattu 8.5.2019.
  107. ↑ Mikä mies?/ Sivu 7 Hyvä asukas. 1/2008. Nokian kaupungin tiedotuslehti. Viitattu 12.5.2018.
  108. ↑ Juho-Veikko Hytönen: Hiihtäjä Annmari Viljanmaa harjoitteli Kestävyysurheilu.fi. 25.10.2017. Arkistoitu 8.5.2019. Viitattu 8.5.2019.
  109. ↑ Tiina Jylhä Helsingin Sanomat. 26.10.2012. Viitattu 12.5.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Viitasalo, Väinö (toim.): Parkanon keskusalueiden kyläkirja: Parkano käsittäen Kanan, Kivelän, Raiskionrannan, Käenmäken ja Rantalan eli Pappilan. Omakustanne, 2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parkano&oldid=22752660”