Seppo Kononen
Seppo Kononen on suomalainen toimittaja. Hän asuu Kaavilla Pohjois-Savossa. Kononen on työskennellyt uransa aikana pääasiassa Savon Sanomissa, mutta myös Pohjolan Sanomissa ja Etelä-Saimaassa. Kononen jäi eläkkeelle vuonna 2014.[2]
| Seppo Kononen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1945[1] Kiuruvesi, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | toimittaja |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Kono |
Seppo Konosta on luonnehdittu ”vanhan ajan sivistysjournalistiksi”. Vuonna 2011 Kononen sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon.[3] Vuonna 1983 Konoselle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.
Tie toimittajaksi
muokkaaSeppo Kononen syntyi Kiuruvedellä Luupuveden kylässä vuonna 1945. Konosen kotitilalla viljeliin maata ja pidettiin lypsykarjaa. Maatilan työt tulivat tutuksi jo pienestä pitäen. Kononen kertoo tehneensä ensimmäisen savottansa 14-vuotiaana.
Kansakoulussa Seppo Konosen opettajana oli mm. kirjailija Lauri Leskinen. Tuolloin koulussa luettiin paljon kirjoja. Kononen on todennut lehtihaastattelussa, että Leskinen on ollut keskeinen henkilö hänen matkallaan toimittajaksi.
Kansakoulun ja yhteiskoulun jälkeen Seppo Kononen lähti opiskelemaan lukioon. Hän opiskeli kielipainotteisella linjalla. Kononen kertoo latinan olleen kaikkein mieluisin kieli lukiovuosina. Seppo Kononen kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta vuonna 1961.
Kuopion kesäyliopistossa opiskelun jälkeen Kononen opiskeli Jyväskylän yliopistossa mm. historiaa, yhteiskuntatieteitä ja suomen kieltä. Kononen haki toimittajaksi Savon Sanomiin vuonna 1966, koska opettajan töitä ei ollut näköpiirissä.
Kononen työskenteli Pohjolan Sanomissa vuosina 1972–1980. Vuonna 1980 hän siirtyi toimittajaksi Etelä-Saimaa -lehteen, jossa Kononen työskenteli pari vuotta. Tämän jälkeen Seppo Kononen palasi Savon Sanomiin, jossa hän työskenteli vuoteen 2014 saakka. Eläkkeelle jäämisen jälkeen Kononen on edelleen kirjoittanut juttuja Savon Sanomiin ja Koillis-Savoon.[1]
Kotiseutuneuvos
muokkaaSeppo Kononen on toiminut aktiivisesti kotiseututyössä. Kaavin pitäjäseuran puheenjohtajana ollessaan hän on ollut vetämässä Juutilan valimomuseon kunnostustyötä. Telkkämäen kaskiperinnetilan kehittämisessä Konosella on ollut merkittävä rooli.
Seppo Kononen tunnetaan Savon murteen taitajana. Hän on ollut Savon kielen seuran puheenjohtajana. Kononen on kuulunut Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton hallitukseen. Tasavallan presidentti on myöntänyt toimittaja Seppo Konoselle kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Seppo Kononen on toiminut juontajana monissa perinnetapahtumissa ja pelimanniyhtyeiden esiintymisissä Pohjois-Savossa ja Kaustisella. Kononen soittaa yhtyekokoonpanoissa mandoliinia ja viulua. Kononen soittaa myös huuliharppua.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Erika Suominen: Kono on ollut aina näköalapaikalla. Koillis-Savo, 13.8.2015, 52. vsk, nro 32, s. 10.
- ↑ a b Seppo Konoselle kotiseutuneuvoksen arvonimi Savon kielen seura. 1.12.2014. Viitattu 1.9.2015.
- ↑ Suomen Kuvalehden journalistipalkinto Seppo Konoselle Savon Sanomiin Suomen Kuvalehti. 7.12.2011. Viitattu 1.9.2015.