Shannon
Shannon (iiriksi Sionainn ja Sionna) on Irlannin pisin joki,[1] joka erottaa läntisen Irlannin saaren etelä- ja itäosasta. Shannon on ollut tärkeä vesiväylä antiikin ajoista lähtien. Sen kartoitti ensimmäisenä ensimmäisenä Klaudios Ptolemaios. 380 kilometriä pitkä joki[1] on koko Britteinsaarten pisin. Joki virtaa pääosin etelään Lag na Sionnasta Cavanin kreivikunnassa ennen kuin kääntyy länteen ja laskee Atlanttiin 113-kilometrisen estuaarin läpi. Limerickin kaupunki sijaitsee paikalla, jossa jokivesi kohtaa estuaariveden.[2] Ainoastaan Limerickin itäpuolella vuorovesi ei vaikuta jokeen.
| Shannon Abhainn na Sionainne |
|
|---|---|
 Shannon Limerickin edustalla. |
|
| Alkulähde | Shannon Pot, Cuilcagh |
| Laskupaikka | Shannonin estuaari, Limerick |
| Maat | Irlanti |
| Pituus | 386 km |
| Alkulähteen korkeus | 100 m |
| Valuma-alue | 15 695 km² |
Sijainti
muokkaaShannonin lähde on Cuilcaghvuorella Cavanin ja Fermanaghin kreivikuntien rajalla Pohjois-Irlannissa, josta se virtaa Shannon Caven läpi ja nousee Lag na Sionnaan Cavanin kreivikunnassa. Joki virtaa yhdentoista Irlannin kreivikunnan läpi, kun kaikkiaan Irlannissa on 32 kreivikuntaa. Shannonin varrella olevia järviä on muun muassa Lough Allen, Lough Ree ja Lough Derg.[3] Shannonin sivujokiin lukeutuvat Inny, Suck ja Brosna.
Shannonista on kanavayhteys Dubliniin.[1] Se on myös yhdistetty Ernejokeen laivaväylän kautta.
Asutus
muokkaaShannonin varrella ovat muun muassa Dowra, Carrick-on-Shannon, Roosky, Tarmonbarry, Athlone, Shannonbridge, Banagher, Meelick, Portumna, Mountshannon, Dromineer, Killaloe/Ballina, O'Briensbridge/Montpelier, Castleconnell ja Limerick. Shannonin estuaarin alueella sijaitsee myös Shannon, Ballynacally, Killadysert, Foynes, Loghill, Labasheeda, Glin, Knock, Tarbert, Killimer, Kilrush, Moyasta, Carrigaholt ja Beal.
Historia
muokkaaJoki syntyi viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Viikingit asuttivat aluetta 900-luvulla ja käyttivät jokea ryöstääkseen rikkaita luostareita sisämaassa. Vuonna 937 Limerickin viikingit ottivat yhteen dublinilaisten viikinkien kanssa ja hävisivät.lähde?
1600-luvulla Irlannin sotaretken aikana Shannonilla oli tärkeä asema sotilaallisesti, koska se muodosti rajan idän ja lännen välille. Yhdentoista vuoden sodan aikana 1641-1653 irlantilaiset perääntyivät Shannonin taakse vuonna 1650 ja taistelivat sieltä käsin vielä kaksi vuotta Englannin parlamentaarista armeijaa vastaan. Suunnitellessaan maan asuttamista ja viljelemistä Irlannin valloittamisen jälkeen Oliver Cromwell käski jäljellä olevia irlantilaisia maanomistajia "painumaan joko helvettiin tai Connaughtiin" ("Hell or Connaught") pakottaen heidät muuttamaan tai kuolemaan.[4]
Jakobiittikapinan aikana (1689-1691) jakobiitit perääntyivät Shannonin taakse Boynen tappionsa jälkeen 1690. Athlonen ja Limerickin kaupungit, jotka hallitsivat siltoja joen yli, joutuivat kokemaan monia verisiä piirityksiä.lähde?
Vuonna 1916 Pääsiäiskapinan johtajat suunnittelivat joukkojensa sijoittamista länteen pitämään "Shannonin-linjan". Kapinalliset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi hyvin varustautuneita tai valmistautuneita toteuttamaan niin kunnianhimoista suunnitelmaa.lähde?
Talous
muokkaaShannonin alkulähde on joen pituudesta huolimatta vain 76 metriä merenpinnan yläpuolella, joten joki on helposti purjehduskelpoinen eikä siinä ole kuin muutama sulku. Yksi suluista on ESB:n (irlantilainen sähköyhtiö) omistuksessa oleva vesivoimala Ardnacrushassa.lähde?
Kuljetustoimintaa kehitettiin laajamittaisesti 1980-luvulla yli 2,5 miljardilla eurolla. Sillä rahalla rakennettiin muun muassa tankkeriterminaali Foynesin ja öljylaituri Shannonin lentokentälle. Vuonna 1982 suuri alumiinin erottelulaitos rakennettiin Aughinishiin. Nykyään kauppalaivat tuovat 60 000 tonnia bauksiittia Länsi-Afrikan kaivoksilta erottelulaitokseen, jossa bauksiitista erotellaan alumiini. Erottelun jälkeen se kuljetetaan Kanadaan, jossa se jalostetaan lopulliseen muotoonsa. Vuonna 1985 Moneypointiin avattiin valtava hiilivoimala.lähde?
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), s. 3780, art. Shannon. Otava, 1973. ISBN 951-01236-600
- ↑ Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), s. 2309, art. Limerick. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
- ↑ Shannon Guide (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Cromwell, Oliver: To Hell or to Connaught Irish Cltural Society of the Garden City Area
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shannon Wikimedia Commonsissa