Sublimoituminen

Sublimoituminen (lat. sub 'alla' + limen 'kynnys' > sublimis 'leijaileva') on fysiikassa olomuodonmuutos suoraan kiinteästä kaasuksi ilman nestemäistä välitilaa. Sitä tapahtuu, kun lämpötila ja kaasun osapaine ovat kolmoispisteen alapuolella. Sublimoitumisen vastakohta on härmistyminen, muutos kaasusta kiinteään.

Yksinkertainen sublimointilaite. Vesi, yleensä kylmä, liikkuu putkessa sen kammion sisällä, jossa sublimoitava aine on.
1 Jäähdytysvesi sisään. 2 Jäähdytysvesi ulos. 3 Venttiili. 4 Sublimaatiokammio. 5 Härmistynyt aine (kaasutilassa). 6 Sublimoituva aine. kiinteässä muodossa. 7 Ulkoinen lämmitys.

Kaaviokuva olomuotojen muutoksista ja niiden nimityksistä.

Tunnetuin ”normaaleissa” olosuhteissa sublimoituva aine on hiilidioksidi, joka sublimoituu suoraan ”kuivajäästä” höyryksi.

Myös lumi sublimoituu usein aurinkoisina kevättalven päivinä, kun lämpötila on pakkasen puolella. Samaa tapahtuu pyykille, joka ripustetaan pakkasella ulos kuivumaan: vesi jäätyy, jää sublimoituu vesihöyryksi, ja jäisestä pyykistä tulee suoraan kuivaa.

Pikakahvin ja muutamien muiden elintarvikkeiden pakastekuivaus perustuu sublimoitumiseen.

Nykyisin myös esimerkiksi kangastulosteita tehdään sublimaatiotekniikalla. Tulostettu paperi prässätään (sublimoidaan) kankaaseen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sublimoituminen Wikimedia Commonsissa

Aineen olomuodot

kiinteä • neste • kaasu • plasma

jähmettyminen ↔ sulaminen • höyrystyminen ↔ tiivistyminen • härmistyminen ↔ sublimoituminen

(Bosen–Einsteinin kondensaatti • fermioninen kondensaatti • supralasi • supraneste)