Taivaan temppeli
Taivaan temppeli eli Tiantan (yksink.: 天坛; perint.: 天壇; pinyin: Tiāntán) on Pekingissä sijaitseva temppelikompleksi, jossa Ming- ja Qing-dynastioiden aikana (1368–1911) keisari kävi uhraamassa taivaan jumalalle joka vuosi talvipäivänseisauksen aikana. Temppelissä rukoiltiin muun muassa menestystä sadonkorjuulle, ja yleisestikin kiitettiin taivaan jumalaa ja pyydettiin menestystä tulevaisuudelle. Temppeli valmistui vuonna 1420 samaan aikaan Kielletyn kaupungin kanssa Ming-dynastian keisari Yonglen valtakauden aikana.[1] Taivaan temppeli on alueeltaan suurempi kuin Kielletty kaupunki, koska keisari, jota pidettiin taivaan poikana, ei uskaltanut rakentaa itselleen suurempaa asumusta kuin taivaan jumalalle. Taivaan temppelin alueen koko on noin 2,7 neliökilometriä.[2]
| Taivaan temppeli | |
|---|---|
 Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Peking, Kiina |
| Tyyppi | kulttuuri |
| Kriteerit | I, II, III |
| Tunnusnumero | 881 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1998 |
  Taivaan temppeli |
|
Taivaan temppelin tärkein rakennus on Hyvän sadon puolesta rukoilemisen halli. Se on 38 metriä korkea pyöreä rakennus, jonka kattotiilet ovat siniset ja huipulla kultapallo. Se rakennettiin jo Ming-dynastian aikana, mutta se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1889 salamaniskun jälkeen.[2]
Temppelin ja sen rakennusten sijainti kuvaavat taivaan ja maan suhdetta – taivaallisen maailman ja ihmisen maailman – jotka ovat kiinalaisen kosmologian keskipisteenä.
Taivaan temppeli valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1998.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Temple of Heaven: an Imperial Sacrificial Altar in Beijing UNESCO. Viitattu 1.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Booz Morejohn, Ingrid: Matkailijan Kiina, s. 31–32. Suomentanut Päivi Kivelä. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20576-5
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taivaan temppeli Wikimedia Commonsissa
- Infoa turisteille (englanniksi)
- Chengden kesäpalatsi ja ympärillä olevat temppelit
- Chengjiangin fossiilialue
- Dazun kalliokaiverrukset
- Dengfengin historialliset monumentit "Taivaan ja maan keskellä"
- Emeivuori ja Leshanin jättiläisbuddha
- Ensimmäisen Qin-keisarin mausoleumi
- Etelä-Kiinan karstialueet
- Fanjingvuori
- Fujianin tulout
- Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut
- Hangzhoun Xihujärven kulttuurimaisema
- Honghen hanien riisipenkereiden kulttuurimaisema
- Huanglongin maisema-alue
- Huangshanvuoristo
- Hubein Shennongjia
- Jiuzhaigoun maisema-alue
- Kaipingin diaolout ja kylät
- Keisarinkanava
- Kesäpalatsi, keisarillinen puutarha Pekingissä
- Kiinan danxia
- Kiinan muuri (Badaling, Shanhai-sola ja Jiayu-sola)
- Kulangsu: historiallinen kansainvälinen siirtokunta
- Kungfutsen temppeli ja hautausmaa sekä Kongin sukukartano Qufussa
- Lijiangin vanhakaupunki
- Longmenin luolat
- Lushanin kansallispuisto
- Macaon historiallinen keskusta
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset haudat
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset palatsit Pekingissä ja Shenyangissa (Kielletty kaupunki ja Mukdenin palatsi)
- Mogao-luolat
- Muinaiset kylät Etelä-Anhuissa - Xidi ja Hongcun
- Pingyaon vanhakaupunki
- Potala-palatsin historiallinen kokonaisuus Lhasassa
- Qingchengvuori ja Dujiangyanin kastelujärjestelmä
- Qinghain Hoh Xil
- Sanqingshanin kansallispuisto
- Sichuanin isopandan rauhoitusalueet
- Silkkitie: Chang’anin–Tianshanin käytävän reittiverkosto (jaettu Kazakstanin ja Kirgisian kanssa)
- Suzhoun klassiset puutarhat
- Taivaan temppeli, keisarillinen uhrialttari Pekingissä
- Taivuori
- Tienšan Sinkiangissa
- Tusi-kohteet
- Wudangvuorten muinainen rakennusryhmä
- Wulingyuanin maisema-alue
- Wutaivuori
- Wuyivuoristo
- Xanadun rauniot
- Yinxu
- Yungangin luolat
- Yunnanin kolmen rinnakkaisen joen suojelualueet
- Zhoukoudianin pekinginihmisen löytöpaikka
- Zuojiang Huashanin kalliomaalausten kulttuurimaisema
{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä