Location via proxy:   [ UP ]  
[Report a bug]   [Manage cookies]                

Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys

Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys (engl. Second Amendment tai Amendment II) on Yhdysvaltain perustuslaissa taattu oikeus omistaa ja kantaa ampuma-asetta. Laki hyväksyttiin yhdessä muiden Bill of Rights -lisäyksien kanssa 15. joulukuuta 1791. Lisäyksen tarkoituksena oli taata jokaiselle kansalaiselle mahdollisuus puolustaa itseään ja maataan ulkoisia tai sisäisiä hyökkääjiä vastaan. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 2010 tekemän tulkinnan mukaan (tapaus McDonald v. Chicago) perustuslain toinen lisäys koskee liittovaltion lisäksi myös osavaltioita ja paikallishallintoa.

Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys
Alkuperäiset Bill of Rights -lisäykset
Alkuperäiset Bill of Rights -lisäykset
Status ratifioitu
Keskeinen sisältö oikeus kantaa asetta
Hyväksytty kongressissa 25. syyskuuta 1789
Ratifioitu 15. joulukuuta 1791
Osa sarjaa Bill of Rights
← ensimmäinen lisäys Yhdysvaltain perustuslain lisäykset kolmas lisäys →

Oikeus pitää ja kantaa ampuma-asetta pohjautuu englantilaiseen tapaoikeuteen. Englantilainen juristi ja tuomari Sir William Blackstone totesi, että kyseessä on oikeus, joka turvaa yksilön luonnollisen oikeuden puolustaa itseään ja kyseessä on myös kansalaisvelvollisuus puolustaa omaa maataan.[1]

Amerikan siirtokunnissa asuneet pitivät oikeutta omistaa ja kantaa asetta tärkeänä muun muassa seuraaviin tarkoituksiin (ei tärkeysjärjestyksessä):[2]

  • mahdollisuus järjestää puolisotilaallinen joukko (militia), joka vastaa yleisestä turvallisuudesta
  • luonnollinen oikeus itsepuolustukseen
  • tyrannimaisen hallinnon kaataminen

Yhdysvaltain korkein oikeus on tehnyt 2000-luvulla kaksi merkittävää päätöstä perustuslain toisen lisäyksen suhteen. Tapauksen District of Columbia v. Heller (2008, äänet 5–4) nojalla jokaisella kansalaisella on oikeus kantaa asetta kotinsa puolustamiseksi riippumatta siitä, kuuluuko henkilö asevoimiin. Tapauksessa McDonald v. Chicago (2010, äänet 5–4) korkein oikeus taas linjasi, että osavaltioita ja paikallishallintoja koskevat samat rajoitukset aseiden kieltämisessä kuin liittovaltion hallitusta. Tapauksessa Caetano v. Massachusetts (2016, yksimielinen) korkein oikeus linjasi, että perustuslain toinen lisäys koskettaa myös ampuma-aseita, joita ei ollut olemassa säädöksen säätämisajankohtana[3].

Teksti

muokkaa

Perustuslain toisesta tekstistä on olemassa useita erilaisia versioita isojen alkukirjainten ja välimerkkien suhteen. Alla oleva teksti on Yhdysvaltain kongressin hyväksymä versio:

»A well regulated Militia, being necessary to the security of a free State, the right of the people to keep and bear Arms, shall not be infringed.»

Suomennos:[4][5]

»Koska hyvin valvottu kansalliskaarti on tarpeellinen vapaan valtion turvallisuudelle, kansalaisten oikeutta omistaa ja kantaa aseita älköön loukattako.»

Vaihtoehtoinen suomennos:[6]

»Asianmukaisesti organisoitu kansalliskaarti on välttämätön vapaan valtion suojelemiseksi, eikä kansan oikeutta säilyttää ja kantaa aseita tulla rajoittamaan.»

Lähteet

muokkaa
  1. Blackstone's Commentaries on the Laws of England Book the First - Chapter the First : Of the Absolute Rights of Individuals (s. 139) avalon.law.yale.edu.
  2. Hardy, John: A Well-Regulated Militia: The Founding Fathers and the Origins of Gun Control in America, s. 1237. ("Early Americans wrote of the right in light of three considerations: (1) as auxiliary to a natural right of self-defense; (2) as enabling an armed people to deter undemocratic government; and (3) as enabling the people to organize a militia system.") William & Mary Bill of Rights Journal, Vol. 15.
  3. Supreme Court Declines to Hear Challenge to Colorado’s Marijuana Laws NY Times.
  4. http://photos.state.gov/libraries/finland/788/pdfs/Sketchbook_Fin.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Maunula, Marko et al.: NRA:n pr-katastrofi http://suomenkuvalehti.fi. 22.12.2012. Suomen Kuvalehti. Arkistoitu 27.7.2013. Viitattu 23.12.2012.
  6. Helo, Ari: Yhdysvaltain demokratian synty: unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys, s. 255. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-322-1

Aiheesta muualla

muokkaa