mitta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jokin suureen arvo tai mittauksen tulos
- jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikön
- Onko sinulla metrin mittaa?
- Kyynärästä mittayksikkönä on luovuttu, mutta kyynäräkeppiä käytetään yhä.
- Sanonta ”Porvoon mitalla” johtuu siitä, että porvoolainen kruununvouti keräsi aikoinaan verot käyttämällä liian isoa mittaa.
- (matematiikka) joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoon
- Diracin mitta on mitta, joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.
- (kirjallisuustiede) tietty mitallisessa runoudessa käytettävä säännönmukainen muoto, metrumi
- Heksametri eli kuusimitta on runomittaopissa antiikkisten sankarirunojen mitta.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmit̪ːɑ/, [ˈmit̪ːɑ]
- tavutus: mit‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mitta | mitat |
genetiivi | mitan | mittojen (mittain) |
partitiivi | mittaa | mittoja |
akkusatiivi | mitta; mitan |
mitat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mitassa | mitoissa |
elatiivi | mitasta | mitoista |
illatiivi | mittaan | mittoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mitalla | mitoilla |
ablatiivi | mitalta | mitoilta |
allatiivi | mitalle | mitoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mittana | mittoina |
translatiivi | mitaksi | mitoiksi |
abessiivi | mitatta | mitoitta |
instruktiivi | – | mitoin |
komitatiivi | – | mittoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mita- | |
vahva vartalo | mitta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaindoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: mittainen, mitallinen, mitaton, mittava
- substantiivit: mittaaminen, mittaus, mitoitus, mittari
- verbit: mitata, mitoittaa, mittailla, mittautua
Yhdyssanat
muokkaaaikamitta, alamitta, askelmitta, hevosenmitta, kaapelinmitta, kalevalamitta, keskimitta, kiintomitta, kukkuramitta, kuusimitta, kuutiomitta, latvamitta, litramitta, litranmitta, läpimitta, metrimitta, metrinmitta, miehenmitta, millimetrimitta, mitanpitävä, mitta-analyysi, mitta-asteikko, mitta-astia, mittabosoni mittahävikki, mittajärjestelmä, mittakaava, mittakaulain, mittakello, mittakeppi, mittakiila, mittakirja, mittalaite, mittalasi, mittaliuos, mittaliuska, mittaluku, mittalusikka, mittamies, mittamuuntaja, mittanauha, mittapuku, mittapullo, mittapuu, mittapää, mittapöytä, mittasauva, mittasuhde, mittatappio, mittatarkka, mittatarkkuus, mittatikku, mittatulkki, mittatyö, mittavajaus, mittavirhe, mittayksikkö, määrämitta, neliömitta, painomitta, paperimitta, pinta-alamitta, pintamitta, pituusmitta, pystymitta, päänmitta, rinnanmitta, rinnanympärysmitta, ristimitta, rullamitta, runomitta, silmämitta, sisämitta, stadionmitta, taittomitta, tasamitta, tilavuusmitta, työntömitta, ulkomitta, vakiomitta, vakomitta, vetomitta, välysmitta, ympärysmitta
Idiomit
muokkaa- mitta on täysi – (henkilö) ei enää siedä jotain (ärsyttävää toimintaa tms.)
- Pentillä tuli mitta täyteen — otti loparit aamulla!
- Mittani on täyttymässä!
- Porvoon mitalla
- pysyä mitoissa(an) — olla lihoamatta
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).