point

Englanti

Substantiivi

point (monikko points)

1. paikka, kohta
2. kärki, pää, huippu
3. ajankohta, vaihe
4. näkökohta, pointti
5. asian ydin
6. (kielitiede) piste, .-merkki
7. piste (kilpailussa)

Ääntäminen

• IPA: /pɔɪ̯nt/

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

counterpoint, flashpoint, inflection point, point of inflection, point of view, standpoint, talking point, viewpoint

Idiomit

• drive a point home
• make a point of
• on point – (amerikanenglantia) asianmukainen, relevantti; viimeisen päälle

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	points
part. prees.	pointing
imp. & part. perf.	pointed

point

1. ~ to näyttää jtk (eleillä), osoittaa jtk/jhk
2. ~ to viitata jhk, antaa vihiä jstk
3. saumata

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• pinpoint

Ranska

Substantiivi

point m. (monikko points[luo])

1. (kielitiede) piste, .-merkki
2. piste (kilpailussa)
3. kohta, paikka
4. seikka

   Je voudrais attirer votre attention sur un point –

5. prosenttiyksikkö

   Sarkozy va annoncer une hausse de la TVA de 1,6 point. (TV5)

   Sarkozy aikoo ilmoittaa liikevaihtoveron 1,6 prosenttiyksikön nostosta.

Ääntäminen

• IPA: /pwɛ̃/

Etymologia

• keskiranskan sanasta poinct, muinaisranskan sanasta point, latinan sanasta punctum ’pisto’

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: pointer

Aiheesta muualla

• point Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

point

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä poindre

Verbi

point m., pointe f. (monikko points m., pointes f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä poindre