@450

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
@450-laajakaistaverkon logo.

@450 on Digitan rakentama langaton laajakaistaverkko, joka ensimmäisessä vaiheessa perustui Flarionin kehittämään Flash-OFDM-tekniikkaan. Qualcommin ostettua Flarionin vuonna 2005 siirtyi teknologia Qualcommin haltuun. Verkko käyttää NMT-450 -verkon entistä taajuusaluetta, joka on suhteellisen matala taajuusalue ja soveltuu sen myötä suuren alueen kattavan verkon rakentamiseen. Flash-OFDM -tekniikkaa ei ole standardoitu. Vuonna 2010 99 prosenttia suomalaisista asui @450-verkon peittoalueella.[1] 1. kesäkuuta 2010 Digita ilmoitti, ettei se aio jatkaa @450-liiketoimintaa.[2] 9. maaliskuuta 2011 @450-laajakaistaverkko myytiin Datame Oy:lle, josta tuli kaupan myötä @450-laajakaistaverkon uusi verkko-operaattori.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneministeriö järjesti vuoden 2005 keväällä 450 MHz-alueelle tarjotusta 2 × 1,25 MHz taajuusalueista julkisen hakukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää operaattori, joka tätä taajuuslisenssiä hyödyntäen rakentaisi laajakaistapalvelut langattomina sinne mihin valtakunnalliset ADSL-palvelut eivät vielä yltäneet. Tarkoituksena oli nostaa Suomen laajakaistapeitto ensimmäisten joukossa sataan prosenttiin maan asukkaista. Lisenssille ilmoittautui seitsemän hakijaa: Cubio, Digita, Elisa, Finnet, Lynxnet, Nordic Mobile Telephone ja Saunalahti. Näistä Saunalahti, Elisa ja Lynxnet ilmoittivat sitoutuvansa Flash-OFDM-tekniikan käyttäjiksi, NMT ja Cubio olivat sitoutuneet Qualcommin CDMA2000 EV-DO-tekniikkaan. Digita ja Finnet halusivat pitää molemmat optiot avoimina, mutta valitsemaan pakotettuina nostivat vaihtoehdokseen Flash-OFDM:n.

Ministeriö valitsi voittajaksi Digitan, joka sen mielestä parhaiten sopi verkko-operaattoriksi toimintamallissa, jossa verkko-operaattori ei toimita palveluita suoraan loppuasiakkaille. NMT ja Cubio sekä Suomen Sähköyliherkät ry valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset ja vahvisti Digitan toimiluvan seitsemän kuukautta myöhemmin helmikuussa 2006. Huhtikuussa 2007 Digita lanseerasi verkon nimellä @450 – Maamme laajakaista. Käytännössä välittömästi Digitan verkkobrändi suppeni muotoon "@450".

Suomen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa on keskusteltu 450 MHz:n taajuuden uudesta käyttöönotosta. Vuonna 2011 tuolloinen viestintäministeri Suvi Lindén kertoi mahdollisuudesta siirtyä Suomen 450-verkossa CDMA-teknologiaan, joka on käytössä myös Venäjällä.[4] Tämä lausunto, 450-verkon siirtyminen Datamelle ja tieto siitä ettei Flash-ODFM -tekniikkaa enää valmisteta, eikä ole Suomen lisäksi käytössä kuin Slovakiassa, tarkoitti Flash-ODFM -tekniikalle pohjautuvan @450-verkon tekniikan täydellistä vaihtumista johonkin toiseen tekniikkaan. Helmikuussa 2011 Valtioneuvosto hyväksyi @450-verkossa käytettäväksi tekniikaksi muunkin kuin Flash-OFDM:n.[5] @450-verkon toiminta jatkui, mutta sen käyttämä Flash-OFDM -tekniikka vaihtui CDMA-tekniikkaan loppuvuodesta 2012.

Datame Oy:n ajauduttua konkurssiin marraskuussa 2013 uudeksi verkko-operaattoriksi ryhtyi Ukko Mobile Oy (vuodesta 2020 alkaen Edzcom). Huhtikuussa 2014 verkko-operaattori Ukko Mobile Oy ilmoitti päivittävänsä verkon 4G LTE450 tekniikkaan 2014 kesän aikana.

Ensimmäisen vaiheen tekniikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannettavan tietokoneen käyttäjä tarvitsi vain PCMCIA-kortin ja sen mukana tulevan PC:lle ladattavan ajurin. Alkuvaiheessa toinen vaihtoehto käyttäjälle oli Qualcommin ulkoinen Desktop-modeemi, joka liittyi tietokoneelle Ethernet-kaapelilla ilman tarvetta asentaa ajureita. PCMCIA-korttipaikkojen poistuessa uusista kannettavista tietokoneista tarjolle tuli @450:een myös Express-datakortti ja sen lisäksi USB-liitäntäinen korttimodeemi.

Yhteys toimi vain yhdessä @450-laitteessa kerrallaan. Yhteys oli jaettavissa sisäverkkoon WLAN-reitittimellä johon @450 OFDM yhteys liitettiin PCMCIA kortilla tai @450-USB-datakortilla. Esimerkiksi TeleWell TW-3G 3G/@450 WLAN-reititin.

Digitan ilmoitti verkkoa ylläpitäessään käyttäjän kykenevän saavuttamaan 1 Mbit/s siirtonopeus vastaanottosuunnassa ja 512 kbit/s lähetyssuunnassa tukiaseman lähimaastossa. Maastoesteet, rakennukset ja etäisyys heikensivät signaalia ja siirtonopeutta. Käytännössä suurimmat saavutetut tukiasemaetäisyydet kiinteillä suunta-antenneilla olivat 60 kilometrin luokkaa. Suurimman vastaanottonopeuden arvioitiin nousevan tasolle 2 Mbit/s vuonna 2008.[6]

Lähes kaikilla palveluntarjoajilla @450-laajakaistan tiedonsiirto (liikenne yhteensä sisään ja ulos) oli rajoitettu viiteen gigatavuun kuukaudessa, jonka jälkeen kyseisen rajan ylittäneen liittymän prioriteetti aleni. Tukiaseman mahdollisesti ruuhkautuessa muut liittymät sai käyttöönsä enemmän kaistaa kuin rajan ylittänyt liittymä. Palveluntarjoajalla oli mahdollisuus sulkea liittymä jos tiedonsiirto oli kohtuutonta ja toistuvasti ylitti 5 Gt/kk. Rajaa oli yleensä mahdollista nostaa valitsemalla nopeamman yhteyden. Suosittujen palvelujen, kuten YouTube-sivuston ja nettitelevision aikakaudella viiden gigatavun raja ylittyy todella helposti. Erilaisista ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäpäivityksistä aiheutui myös huomattavia liikennemääriä.

Lisäantenneja on eri käyttötarkoituksiin periaatteessa kolmea päälajia: kannettavan tietokoneen näyttöön kiinnittyvä malli, magneettijalalla varustetut piiska-antennit ja yagi-tyyppiset TV-antenniputkeen kiinnitettävät suunta-antennit. Paras antennivahvistus, n. 11 dB, saavutetaan suunta-antenneilla, mutta parhailla piiska-antenneilla (joilla etuna suuntausongelman puuttuminen) saavutetaan myös luokkaa 9 dB antennivahvistus. Lisäantenneina 450 MHz:n alueella voi käyttää mainiosti myös vanhoja NMT450-antenneja. Kuten tavallista radiotiellä, paras signaali löytyy usein liikuttelemalla antennia lyhyitäkin etäisyyksiä, jolloin antenni voi poimia jonkin edullisen heijasteen. OFDM-tekniikan vahvuuksia oli, että se voi käyttää hyväkseen heijasteita tehokkaasti. Lähetettävä signaali ristipolarisoitu, joten on käytännössä yhdentekevää mihin asentoon (vaaka/pysty) esimerkiksi yagi-antennin asentaa. Huomioi antennia ostaessasi että antenniliittimet eivät välttämättä sovi käyttämääsi laiteeseen ilman erillistä adapteria. Liittimiä on useita erilaisia: SMA, SMAf, SSMBs ja SSMB.

Aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkon ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2007 huhtikuussa. Tässä vaiheessa verkko kattoi osan Lappia, etelärannikkoa sekä Tampereen ja Oulun seudut. Posion kunnan alueella on mahdollista käyttää langatonta laajakaistaa tehdyn Posio-liittymä-sopimuksen mukaisesti. Verkon toinen vaihe valmistui vuoden 2008 kesäkuussa. Tässä vaiheessa verkon on tarkoitus kattaa länsirannikko ja suuri osa Itä-Suomea. Verkon kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa tarkoitus on kattaa lähes koko Suomi. Kolmannen vaiheen oli tarkoitus valmistua vuoden 2009 joulukuussa.[7][8] Ukko Mobile ilmoitti päivittävänsä @450-verkon 4G LTE-tekniikkaan vuonna 2014. Verkko oli toiminnassa saman vuoden syksyllä.

Muut Flash-OFDM- verkot maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaavia Flash-OFDM-tekniikalla toteutettuja verkkoja on rakennettu Slovakiaan (väestopohja 5,5 miljoonaa), missä on T-Mobilen rakentama verkko, jonka käyttäjämäärä ylitti 50 000 alkuvuodesta 2007. T-Mobile rakentaa myös Saksan rautateitä varten matkustajakäyttöön Flash-OFDM-verkkoa jonka käyttäjärajapinnaksi junan matkustamoissa tullaan tarjoamaan WLAN-radiorajapintaa. Myös muissa pohjoismaissa on myönnetty taajuuslisenssejä Flash-OFDM-tekniikalle, mutta yli 700 MHz taajuusalueella.

Suomen naapurimaissa Venäjällä, Virossa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 450-taajuudelle on rakennettu (tai rakennetaan) verkkoa kilpailevalla CDMA2000 EV-DO-tekniikalla, jonka päätoimittaja maailmalla on Huawei. Flash-OFDM-verkkotoimittajana toimi Nokia Networks, aiemmin Siemens.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Missä toimii? web.archive.org. 10.6.2010. Viitattu 11.3.2019.
  2. ↑ Digita selvittää 450-laajakaistaliiketoiminnan jatkomahdollisuuksia digita.fi. 1.6.2010. Arkistoitu 6.6.2010. Viitattu 15.12.2013.
  3. ↑ Datame Oy:stä @450-laajakaistaverkon uusi verkko-operaattori digita.fi. 9.3.2011.
  4. ↑ Suomi ja Venäjä innokkaita alentamaan verkkovierailujen hintaa Yle Uutiset. 4.2.2011.
  5. ↑ Eri tekniikat mahdollisia 450-verkossa - kuluttajille ei kustannuksia muutoksesta valtioneuvosto.fi. 24.2.2011. Arkistoitu 2.3.2011. Viitattu 24.2.2011.
  6. ↑ Lukkari, Jukka: Sonera kytkee piuhoja irti Tekniikka & Talous. 16.6.2008. Arkistoitu 3.8.2008. Viitattu 8.8.2008.
  7. ↑ Karkimo, Ari: Langaton Flash-OFDM-verkko saa viivästyä Prosessori. 1.11.2006. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 2.11.2006.
  8. ↑ Hakemus 450 megahertsin taajuusalueen digitaalisen matkaviestinverkon rakentamisvelvoitteen täsmentämiselle (PDF) (Digitan hakemus liikenne- ja viestintäministeriölle) 80.248.162.134. 16.10.2006. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 15.12.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=@450&oldid=22712011”