Geneve (kantoni)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Geneven kantoni
République et Canton de Genève
Kantonin pääkaupunki Geneve sijaitsee Genevenjärven rannalla.
Kantonin pääkaupunki Geneve sijaitsee Genevenjärven rannalla.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kantoni sijaitsee Lounais-Sveitsissä.
Kantoni sijaitsee Lounais-Sveitsissä.

Koordinaatit: 46°12′N, 6°4′E

Valtio  Sveitsi
Kuntia 45
Valaliiton jäseneksi 1815
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Geneve
Pinta-ala 282,31[1] km² (21.)
 – maa 245,74[1] km²
 – sisävesi Genevenjärvi: 36,57[1] km² 
Väkiluku (31.12.2019)  (vakinaiset asukkaat) 504 128[2] (6.)
 – väestötiheys 1 788[2][1] as./km²
Kielet ranska 81 %
englanti 12 % (2017)[3]
Uskonnot katolisuus 32 %
reformoitu kirkko 9 % (2017)[3]
BKT (2015, alustava) 47 mrd. Sfr (4.)[4]
 – asukasta kohti 98 000 Sfr (3.)[5]
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus GE
Kantonin internetsivut

Geneven tasavalta ja kantoni (ransk. République et Canton de Genève) on yksi Sveitsin 26 kantonista. Geneven kantoni, erityisesti Geneven kaupunki ja sen lähikunnat, on tunnettu monien kansainvälisten järjestöjen päämajoista. Kantoni on Sveitsin kantoneista pinta-alaltaan kuudenneksi pienin[1] ja väestömäärältään kuudenneksi suurin[2].

Geneve oli kalvinistisen uskonpuhdistuksen keskus, ja alue on perinteisesti ollut protestanttista seutua. 1950-luvulta katolisten määrä on kasvanut ja nykyisin he ovat kantonissa suurin uskonnollinen ryhmä.[6]

Geneve oli Sveitsin valtioliiton liittolainen vuodesta 1584. Helvetian tasavallan aikana (1798–1803) ja sen jälkeen aina vuoteen 1815, Geneve ei kuulunut Sveitsiin vaan Ranskaan. Kantoni liittyi Sveitsiin 1815.[6]

Geneven alueen muutoksia 1800-luvulla.

Nykyisen laajuinen alue Genevestä muodostui 1810-luvulla, kun Geneve sai Pariisin rauhassa vuonna 1815 muun muassa Versoix’n ja Meyrinin alueet. Vuonna 1816 tehdyn Torinon sopimuksen mukaan Sveitsi – ja Geneven kantoni – laajeni Rhônejoen eteläpuolella ja Genevenjärven itäpuolella aiemmin Sardinian kuningaskuntaan kuuluneilla alueilla.[6]

Geneven kantoni on maan läntisin kantoni, joka sijaitsee Genevejärven länsipään ympärillä ja sen laskujoen, Rhônen sekä Rhônen sivujoen Arven varrella. Ranskan ympäröi kantonia kaikilla muilla suunnilla paitsi pohjoisessa, jossa se rajoittuu Vaud’n kantoniin.

Kantonin hallitus, Conseil d'Etat (suom. valtioneuvosto), on seitsenjäseninen. Parlamentissa, ranskaksi Grand Conseilissa (suom. suuri neuvosto), on sata jäsentä.

Geneven kantonin kunnat.

Kantoni koostuu 45 kunnasta (vuodesta 1960 alkaen). Kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat ovat:[2]

Kunta asukasluku
31.12.2019
Geneve 203 951
Vernier 34 958
Lancy 33 377
Meyrin 25 745
Carouge 22 621
Onex 19 058
Thônex 14 182
Kunta asukasluku
31.12.2019
Versoix 13 411
Chêne-Bougeries 12 504
Le Grand-Saconnex 12 275
Veyrier 11 887
Plan-les-Ouates 10 620
Bernex 10 244

Kantoni on ranskankielinen: 81 prosenttia asukkaista käyttää ranskaa pääkielenään (vuonna 2017). Kantonin suurin uskontokunta on katoliset, joita oli 32 prosenttia asukkaista vuonna 2017.[3]

Vuoden 2019 lopussa kantonin vakinaisista asukkaista 40 prosenttia oli ulkomaalaisia. Osuus on maan suurin.[2]

Kantonin työpaikoista 86 prosenttia oli vuonna 2017 palvelusektorilla. Teollisuudessa oli 13 prosenttia ja alkutuotannossa (maataloudessa) noin 0,5 prosenttia työpaikoista.[3]

Matkailu on merkittävä elinkeino: matkailijoiden yöpymisten määrä hotelleissa ja muissa matkailuyrityksissä oli vuonna 2017 noin 3,1 miljoonaa.[3]

Geneve on lounaisen Sveitsin liikenteen solmupiste. Geneven kansainvälinen lentoasema palvelee koko lounaista Sveitsiä sekä lähialueita Ranskan puolella.

Sveitsin moottoritie A1 alkaa Sveitsin ja Ranskan rajalta ja kulkee Genevenjärven pohjoisrantaa kantonin halki Vaud’hon. Moottoritie A1 jatkuu Ranskassa moottoritienä A41 etelään. Ranskan moottoritie A40 kulkee kantonin etelärajalla.

Lounaisen Sveitsin päärata alkaa Genevestä kulkien kantonin halki Lausanneen ja haarautuen edelleen Brigiin, Berniin ja Yverdon-les-Bainsiin. Lisäksi Geneve on Ranskan valtiollisen rautatieyhtiön SNCF:n rataverkon asema ja TGV-junaliikenteen pääasemia.

Genevenjärvellä on ympäri vuoden reittilaivaliikennettä.[7]

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Köniz, Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  1. a b c d e Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 30.3.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
  2. a b c d e Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 29.8.2020. (saksaksi)
  3. a b c d e Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Genf (Tilastotietoja kantoneista) 2019. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 1.1.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  4. Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  5. Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  6. a b c Piguet, Martine et al.: Genf (Kanton) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 20.7.2015. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 6.11.2016. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  7. Offizielles Kursbuch (Genevenjärven laivaliikenteen aikataulut 3150-3163) fahrplanfelder.ch. Viitattu 30.3.2018. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]