Kilikia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Hakusana ”Cilicia” ohjaa tänne. Cilicia oli myös Kilikian alueella sijainnut roomalainen provinssi.
Kilikia ja Vähän-Aasian muut antiikin aikaiset alueet kartalla.

Kilikia (m.kreik. Κιλικία, lat. Cilicia) oli antiikin aikainen alue Vähän-Aasian kaakkoisosassa. Se sijaitsi samalla alueella kuin muinainen Kizzuwatnan valtakunta.[1]

Historia

Antiikin aikana Kilikia joutui Persian vallan alle. Aleksanteri Suuri valtasi alueen ja löi siellä Dareios III:n Issoksen taistelussa vuonna 333 eaa.[2] Vuonna 67 eaa. Pompeius kukisti alueella toimineet merirosvot ja Kilikiasta tuli osa Rooman valtakuntaa vuonna 64 eaa.[3] Rooman osana Cilicia kuului alun perin omaan Cilician provinssiinsa ja välillä Cilicia et Cypruksen provinssiin. Cicero toimi eräässä vaiheessa Cilician provinssin maaherrana.

Myöhäisroomalaisella kaudella Kilikian alue jaettiin kahteen provinssiin, jotka olivat Cilicia Prima ja Cilicia Secunda. Kilikia pysyi Rooman ja valtakunnan jakauduttua Itä-Rooman vallan alla aina arabien valloituksiin saakka 600-luvulle. Bysantin keisari Nikeforos II Fokas valtasi sen takaisin vuonna 965. Ristiretkien aikana alue kuului Kilikian armenialaiskuningaskuntaan eli niin sanottuun Vähä-Armeniaan. Se oli vahva kristillisyyden keskus piispanistuimineen ja linnoineen.[4]

Osmanit valtasivat alueen 1350-luvulla ja se liitettiin Osmanien valtakuntaan. Silloinkin alue pysyi omaleimaisena ja sen uskonnollinen vapaus säilyi.[5] Vielä 1900-luvun alussa alueella asui suuri määrä armenialaisia,[6] mutta suuri osa heistä surmattiin tai karkotettiin armenialaisten kansanmurhassa vuonna 1915. Turkin tappio ensimmäisessä maailmansodassa merkitsi sitä, että Kilikia oli ranskalaisjoukkojen valvonnassa joulukuusta 1918 lokakuuhun 1921. Tänä aikana armenialaisten sallittiin palata alueelle. Lausannen sopimus palautti alueen hallinnan Turkille.

Lähteet

  1. Roaf, Michael: Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, s. 137. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6 (englanniksi)
  2. Cultural Atlas of Mesopotamia and the ancient Near East
  3. Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Vähä-Aasia, kuningas Attaloksen perintömaa”, Historialliset kulttuurit, Rooma, s. 240. Suomentanut Eija Kämäräinen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7
  4. Sis Castle. Castles.nl. Viitattu 15.11.2016.
  5. Vilayet of Adana. Houshamadyan. Viitattu 15.11.2016.(englanniksi)
  6. Sis. Encyclopædia Britannica 1911. Wikisource. Viitattu 15.11.2016.

Aiheesta muualla