Lifeline Ventures

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. tammikuuta 2024 kello 01.49 käyttäjän Weisself (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lifeline Ventures on suomalainen aikaisen vaiheen pääomasijoittaja, jonka ensimmäinen rahasto syntyi 20 miljoonan euron koossa vuonna 2012.[1] Vuonna 2014 Lifeline Ventures kokosi seuraavan noin 15 miljoonan euron rahastonsa, joka ensimmäisen rahaston tavoin sijoitti alkuvaiheen teknologiayhtiöihin.[2] Vuonna 2016 yhtiö julkisti 57 miljoonan euron rahaston, joka yhtiön osakkaiden mukaan on Euroopassa todennäköisesti ”suurin näin aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittava rahasto”.[3] Neljäs rahasto Lifeline Ventures Fund IV Ky syntyi vuoden 2019 marraskuussa 130 miljoonaan euron koossa.[4] Rahasto sijoittaa aikaisempien Lifeline Venturesin rahastojen tavoin hyvin aikaisen vaiheen startup-yrityksiin.[5] Vuonna 2023 yhtiö julkaisi viidennen rahastonsa.[6] [7] Tällöin Lifeline Ventures oli sijoittanut 122 yhtiöön, joiden joukossa oli seitsemän yli miljardin arvoista "yksisarvista" kasvuyhtiötä. [8]

Lifeline Ventures listasi Helsingin päälistalle SPAC-yhtiön lokakuussa 2021. Kyseinen SPAC on yhtiön itsensä mukaan ensimmäinen teknologiapohjaisiin yhtiöihin kohdentuva SPAC Pohjoismaissa.[9]

Yrittäjä Timo Ahopellon ja Petteri Koposen perustama Lifeline Ventures tunnetaan erityisesti peliyhtiö Supercellin ensimmäisenä sijoittajana.[10] Muita Lifeline Venturesin tunnettuja sijoituskohteita ovat esimerkiksi ruokavälitysyhtiö Wolt[11], virtuaalitodellisuusyhtiö Varjo[12], käytettyjen puhelimien markkinapaikka Swappie[13], älykkäitä jäterobotteja kehittävä ZenRobotics [14] ja terveyssormus Oura[15] [16].

  1. Elina Lappalainen: Suomeen syntyi uusi riskirahasto - Lifeline Ventures keräsi 20 miljoonaa sijoitettavaa Talouselämä. 19.3.2012. Alma Media. Viitattu 24.10.2019.
  2. Juhani Saarinen: Supercell-miljonäärit ryhtyivät sijoittajiksi Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Sanoma. Viitattu 24.10.2019.
  3. Elina Lappalainen: Kultasormille lisää rahaa sijoitettavaksi: Lifeline Ventures keräsi 57 miljoonan rahaston Talouselämä. 19.2.2016. Alma Media. Viitattu 24.10.2019.
  4. Juha-Pekka Raeste: Yrittäjä­kaksikko sijoitti ensimmäisten joukossa Supercelliin, jonka arvon­nousulle vetävät vertoja lähinnä Google ja Alibaba – nyt heillä on uusi 130 miljoonan euron rahasto Helsingin Sanomat. 15.11.2019. Viitattu 16.3.2020.
  5. Elina Lappalainen: Suomen kovin startup-sijoittaja sai jättimuskelit – Kultasormien Lifeline Ventures keräsi 130 miljoonaa uutta sijoitettavaa Talouselämä. 15.11.2019. Viitattu 16.3.2020.
  6. Stefano De Marzo: Finnish early-stage investor Lifeline Ventures closes a €150 million fund to back next-generation success stories EU-Startups. 17.5.2023. Viitattu 10.8.2023. (englanti)
  7. Paul Sawers: Finnish VC firm Lifeline Ventures closes $163M fund for early-stage startups TechCrunch. 17.5.2023. Viitattu 10.8.2023. (englanti)
  8. Pääomasijoittaminen | Seitsemän yksisarvisen taustalla olevat suomalaiset pääomasijoittajat kertovat, miten miljardikone toimii Helsingin Sanomat. 27.5.2023. Viitattu 10.8.2023.
  9. Pörssi | Lifelinen pörssiin listautuva spac-yhtiö sai jo ankkurisijoittajilta poikkeuksellisen tuen. ”Haluamme että startupeista syntyy tukijalka Suomen taloudelle.” Helsingin Sanomat. 28.9.2021. Viitattu 4.11.2021.
  10. Juhani Saarinen: Peliyhtiö Supercellin tarina Helsingin Sanomat. 24.12.2013. Sanoma. Viitattu 24.10.2019.
  11. Noora Penttinen: Sovellusfirma Wolt sai kahden miljoonan rahoituksen Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 3.9.2020.
  12. Varjo Secures $54 Million Series C Funding Varjo.com. 12.8.2020. Viitattu 17.2.2021. (englanti)[vanhentunut linkki]
  13. Charlotte Tucker: Helsinki-based Swappie raises €35.8 million to bring the circular smartphone economy to the masses EU-Startups. 16.6.2020. Viitattu 17.2.2021. (englanti)
  14. Kehitti roskarobotin, sai 13 miljoonaa euroa Ilta-Sanomat. 18.9.2012. Viitattu 3.9.2020.
  15. Joanna Palmén: Oura sai 26 miljoonan potin juuri ennen koronapandemiaa – Ahopelto: Nyt rakennetaan älysormukselle kunnon myynti ja markkinointi Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 18.1.2021.
  16. Teknologia | Ensimmäinen suomalainen kuluttajalaitteiden menestystarina Nokian jälkeen. Sijoittajat uskovat jättirahoituksen saaneen Ouran olevan jo isompi kuin Rovio. Helsingin Sanomat. 4.5.2021. Viitattu 6.5.2021.