Morisyen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. kesäkuuta 2024 kello 18.52 käyttäjän Anr (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 27. kesäkuuta 2024, perustui tähän versioon.
Morisyen
Oma nimi Kreol morisien, kreole,
Tiedot
Alue  Mauritius
 Madagaskar
 Etelä-Afrikka
Puhujia 1 090 000 (2012)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademi Kreol Morisien
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikielet
Kieliryhmä Ranskan kreolit
Bourbon-kreolit
ISO 639-3 mfe

Morisyen[1] on Mauritiuksella puhuttu ranskaan pohjautuva kreolikieli. Se on Mauritiuksen de facto kansalliskieli sillä Mauritiuksen perustuslaki ei määrittele mitään kieltä viralliseksi. Kieltä puhuu äidinkielenään 1 090 000 ihmistä[2]. Mauritiuksen lisäksi puhujia on myös Madagaskarilla (noin 204 000 puhujaa) ja Etelä-Afrikassa (noin 39 000). Kieli on monelle ensisijaisesti kotikieli ja sen sijaan virallisissa yhteyksissä suositaan ranskaa ja englantia.[3]

Morisyen on lähempänä Karibialla puhuttuja ranskaan pohjautuvia kreolikieliä kuin läheisellä Réunionin saarella puhuttua réunionnais’ta.[2] Läheisin morisyenin sukukieli on kuitenkin Seychellien kreoli.[4]

Vuonna 2011 morisyenin kielenhuoltoa tekevä Akademi Kreol Morisien julkaisi sekä oikeinkirjoitusohjeen että kieliopin.

Fonologia

Morisyenin ääntäminen perustuu ranskaan niin kuin sen oikeinkirjoituskin, mutta varsinkin oikeinkirjoituksessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja välttämään päällekkäisyyksiä [5].

Jotkin ranskan äänteet ovat sulautuneet yhteen muiden äänteiden kanssa morisyenissa. Vokaalien kohdalla [y] ja [ø] ovat muuttuneet äänteiksi [i] ja [e]. Konsonanteista [ʃ] sekä [ʒ] ovat sulautuneet äänteisiin [s] ja [z], koska ne eivät ole perinteisesti kuuluneet morisyeniin [6].

Konsonantit

Konsonantteja on 22. Soinnilliset ja soinnittomat vokaalit on erotettu toisistaan | -viivalla: soinnittomat ovat vasemmalla ja soinnilliset oikealla.

Labiaali Dentaali/

alveolaari

Postalveolaari/

palataali

Velaari/

uvulaari

Glottaali
Nasaali m n ɲ ŋ h
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta ʧ | ʤ
Frikatiivi f | v s | z ʃ*
Approksimantti Tavallinen l j ʁ
Labialisoitunut w

Äänne [ʃ] on tullut lähinnä englantilaisten lainasanojen mukana ja on vakiintumassa yleiskieleen. Toisinaan myös kirjainyhdistelmä ⟨si⟩ tuottaa kyseisen äänteen. Esim. morisien /moʁiʃen/.

Vokaalit

Vokaaleja on yhteensä 9: niistä 3 on nasaalisia ja 6 oraalisia. Vokaalin pituus ei muuta merkityksiä.

Oraaliset
Etu Keski Taka
Suppea i u
Suolisuppea e o
Puoliavoin ʌ
Avoin a
Nasaaliset
Etu Taka
Välinen ẽ ɔ̃
Avoin ɑ̃

Nasaalisuutta merkitään n-kirjaimella, joten ⟨an⟩, ⟨on⟩ ja ⟨in⟩ ovat nasaalisia. Kuitenkin kaksi peräkkäistä n-kirjainta kumoaa nasaalisuuden, joten esim. bonbonn (= karkki) äännetään [ˈbɔ̃.bon].

Kielioppi

Ranska kielioppi muodostaa pohjan morisyenin kieliopille, mutta kreolikielille ominaiseen tapaan suurin osa kieliopillisista kategorioista (esim. verbin aikamuodot) ranskalle ominaiset taivutusmuodot ovat korvautuneet erilaisilla partikkeleilla. Esim. partikkeli ti ilmaisee mennyttä aikaa: mo ti koze (minä puhuin).[7]

Substantiivien määräisyyden kategoriat ovat säilyneet eniten ranskan mallin mukaisena, sillä lukusanan enn käyttö epämääräisenä artikkelina on edelleen tavallista (esim. enn lakaz: talo). Määräinen artikkeli on pääte -la (lakaz-la).[8]

Sanasto

Morisyenin sanasto pohjautuu ranskaan, mutta sanoja on myös tullut muun muassa englannista ja tamilista.

Morisyeninkielinen kyltti Le Morne Brabant'n maailmanperintökohteen luona.

Englantilaisia lainoja ovat esim. 'ostokset' (engl. shopping) tai 'kartta' (engl. map). Tamilista tulleita lainoja ovat esim. kali (kaktus: tamiliksi கள்ளி, kalli), kotomili (korianteri: tamiliksi கொத்துமல்லி, kottumalli) ja ayo! (oi voi!: tamiliksi ஐயோ!, ayyo!).

Lukusanat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
enn dé trwa kat sink sis set wit nef dis

Lähde:[9]

Persoonapronominit

Yksikkö Monikko
I pers. mo nou
II pers. to / ou zot
III pers. li zot / bann-la

Yksikön 2. persoonista to on tuttavallisempi kun taas pronominia ou käytetään muodollisissa tilanteissa ja teitittelyssä.

Monikon 3. persoonan pronomia bann-la käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun zot aiheuttaisi sekaannuksen mon. 2. ja 3. persoonien välillä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kielten nimiä suomeksi – kielikoodin mukaan Kotoistus. 2023. Viitattu 21.8.2023.
  2. ↑ a b Lewis, M. Paul, Simons & Charles D. Fennig (eds.): Morisyen Ethnologue: Languages of the World, 19th edition.. 2016. Dallas, Teksas: SIL International. Viitattu 6.1.2019.
  3. ↑ Mauritian Creole language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 20.12.2020.
  4. ↑ Glottolog 4.8 - Morisyen glottolog.org. Viitattu 21.8.2023.
  5. ↑ Carpooran, Arnaud (toim.): Lortograf Kreol Morisien, s. 36-39. Akademi Kreol Morisien, 2011. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Baker, Philip: Kreol. A description of Mauritian creole. Hurst, 1972.
  7. ↑ Choy (2014): s. 87
  8. ↑ Police-Michel et al. (2011): s. 52–54
  9. ↑ Mauritian Creole numbers Of Languages and Numbers. Viitattu 21.8.2023. (englanniksi)
Kreolikielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Morisyen&oldid=22478007”