Paholaisen kirjeopisto
Paholaisen kirjeopisto | |
---|---|
The Screwtape Letters | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | C. S. Lewis |
Kieli | englanti |
Kustantaja | Geoffrey Bles |
Julkaistu | 1942 |
Sivumäärä | 175 |
Suomennos | |
Suomentaja | Tyyni Tuulio |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1950 |
Sivumäärä | 157 s. |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Suomennos | |
---|---|
Suomentaja | Taneli Junttila (2007) |
Kustantaja | Kirjapaja |
Julkaistu | 2007 |
Sivumäärä | 213 s. |
ISBN | 978-951-607-297-8 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Paholaisen kirjeopisto (The Screwtape Letters) on brittiläisen kirjailijan C. S. Lewisin kaunokirjallinen läpimurtoteos, joka ilmestyi 1942. Se on ilmestynyt kahtena suomennoksena. Tyyni Tuulion suomennos ilmestyi 1950, Taneli Junttilan 2007.
Teos on kirjekokoelma, jossa demonien hallinto-osaston kansliapäällikkö Pora (engl. Screwtape) luennoi harhaanjohtamisen taidosta nuorelle veljenpojalleen Koiruoholle (Tuulion käännöksessä Mali). Suomennoksen loppuun on liitetty Lewisin The Saturday Evening Post -lehdessä julkaisema Poran poliittisesti värittynyt tervehdyspuhe Nuorten pirujen korkeakoulussa Screwtape Proposes a Toast.[1]
Ateistista kristityksi kääntyneen Lewisin toi laajemman yleisön tuntemaksi toisen maailmansodan aikana juuri Paholaisen kirjeopisto, jossa paholaisen kiusaama romaanihenkilö menee Englannin kodinturvajoukkoihin ja pommitusten raivaajaksi. Tuonaikaisten lukijoiden oli helppo samastua häneen ja pelkuruuteen, joka on yksi teoksen avaimia moraalisen maailman löytämiseen.[1]
Teoksessa käydään sotaa kahdella tasolla, toisaalta konkreettista sotaa Saksaa vastaan, toisaalta sotaa käyvät keskenään jumalalliset ja demoniset henkivallat.[1]
Lewis kirjoittaa teoksen myöhempien painosten alkusanoissa, kuinka hän ahdistui äärimmilleen kirjoitusvaiheessa Poran ja Koiruohon maailmasta ja ajatuksista eikä siksi voinut silloin ajatella jatko-osan kirjoittamista. Teoksen lyhyt jatko, Screwtape Proposes a Toast, ilmestyi kuitenkin Saturday Evening Postissa vuonna 1959.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c J. O. Hiltunen, Klassikko: Paholaisen oppipoika Kiiltomato.net
- ↑ Sylvaniachristian.com (Arkistoitu – Internet Archive)