Riihimäki–Pietari-rata

Riihimäki–Pietari
Perustiedot
Reitti	Riihimäki–Pietari
Rakennettu	1867–1870
Avattu	11. syyskuuta 1870
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä Karelian Trains (2010)
Tekniset tiedot
Pituus	370 km
Raideleveys	1524 mm
Riihimäki–Pietari 1870 Km   Lyh. Liikennepaikat  Helsinkiin 0,0  (67) Ri Riihimäki 8,3  (75) Hikiä (IV) 15,4  (85) Oitti (III) 26,3  (91) Lappila (IV) 32,2  (97) Järvelä (III) 44,4 (108) Herrala (IV) 58,~            Vesijärvelle 58,8 (122) Lahti (III) 79,4 (141) Uusikylä 98,1 (158) Kausala 114,1 (173) Kymi (Koria) 115,4           Kymijoki (silta) 120,2           Kv Kouvola asema 132,8 (190) Utti 143,1 (200) Kaipiainen (II) 167,3 (223) Taavetti (Luumäki) 190,~ (245) Pulsa (III) 201,~ (255) Simola (III) 209,5           Vainikkala-raja (nyk.) 223,3 (276) Nurmi (Lužaika) (III) 242,2 (293) Viipuri (Vyborg)(II) 251,7 (302) Säiniö (Tšerkasovo) (IV) 270,~ (319) Galitzina (Leipäsuo) 282,7 (330) Perkjärvi (Kirillovskoje) (III) 296,5 (343) Uusikirkko (Poljany) (III) 312,3 (358) Raivola (Roštšino) (III) 321,0 (367) Terijoki (Zelenogorsk) (IV) 339,0           Rajajoki 339,7 (383) Valkeasaari (Beloostrov) (III) 351,7 (395) Levassova (Levašovo) (III) 355,4 (398) Parkala (Pargolovo) (III) 359,8 (402) Suvala (Šuvalovo) (III) 363,2 (405) Udelnaja (III) 365,8 (409) Lanskaja (IV) 370,6 (413) Pietari (Peterburg)(I) Merkkien selitykset
Infobox OK

Riihimäki–Pietari-rataa Säiniön rautatieaseman kohdalla ennen talvisotaa.

Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rata. Sen pituus oli alunperin 370 km ja nykyään 385 km.

1850-luvulla suunniteltua, mutta toteuttamatta jäänyttä Riihimäki-Lahti-rataa päästiin rakentamaan Venäjän valtion rahoittamana Pietariin asti vuonna 1867 ja se valmistui kokonaisuudessaan 1870. Rata oli Helsinki–Hämeenlinna-radan jälkeen järjestyksessä toinen Suomeen rakennettu leveäraiteinen rata. Suurten nälkävuosien aikana hätäaputyönä rakennettu rata sai lisänimekseen "nälkärata".

Historia

Ensimmäinen suunnitteluvaihe

Suomen ensimmäisen rautatien, Helsinki–Hämeenlinna-radan suunnitteluvaiheessa 1850-luvulla pohdittiin jo Päijänteen vesireitin liittämistä eteläiseen Suomeen. Kaksi mielekkäintä ratalinjaus vaihtoehtoa olivat Hämeenlinnasta Anianpeltoon ja Riihimäeltä Lahteen, joista Anianpellon vaihtoehto hylättiin vaikean maastonsa vuoksi, sekä huonosti toteutettavien jatkoyhteyksien vuoksi sieltä edelleen Pietariin.

Toinen suunnitteluvaihe

Hämeenlinnaan päättyvän rautatien jatkosuunnitelmia ratkottiin vuosien 1863–1864 valtiopäivillä, jossa Riihimäki-Lahti-radan kilpailijaksi tuli vielä Hämeenlinnasta Tampereelle johtava rata. Valtiopäivillä päätettiin rakentamaan molemmat radat, vaikkakin niiden toteutus kariutui 1860-luvulla olleiden useiden perättäisten pulavuosien heikentämän valtiontalouden vuoksi. Hallitus teki vielä uuden päätöksen toteuttaa ainoastaan radan Riihimäeltä Lahteen, joka sekin jäi varojen puutteessa odottamaan talouden kohenemista.

Lopullinen päätös

Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä.

Vuoden 1867 valtiopäivillä tehtiin uusi päätös rakentaa rata Riihimäeltä Pietariin, jonka rahoittamiseen lupasi osallistua Venäjän valtio. Ratayhteys Venäjälle ja sieltä kautta ulkomaille nähtiin tärkeänä. Suomen talous oli edelleen niin huono, ettei ratalinjauksista tai muista linjauksista tullut siinä vaiheessa kinaa. Lisäksi ratayhteys Hämeenlinnasta Tampereelle jätettiin jälleen kerran odottamaan talouden kohenemista.

Radan rakennuksen laskettiin olevan huomattavasti edullisempaa jos se toteutettaisiin kapearaiteisena, mutta raideleveydeksi valittiin kuitenkin rakennusta rahoittaneella Venäjällä sillä hetkellä käytössä ollut leveäraiteinen 1 524 mm.

Rakennusvaihe ja käyttöönotto

Rakentaminen alkoi vuonna 1867 yhtä aikaa radan molemmista päistä. Ensin valmistui rataosuus Riihimäki–Lahti, joka avattiin liikenteelle marraskuun 1. 1869 ja toisena rataosuus Pietari-Viipuri, joka avattiin liikenteelle helmikuun 1. 1870. Rata rakentuikin sekä nopeasti, että edullisesti ja se valmistui kokonaisuudessaan Pietariin asti 11. syyskuuta 1870. Kilometrikohtaiset rakennuskustannukset jäivät puoleen Helsinki-Hämeenlinna-radan kustannuksista.

Radan vaikutukset

Riihimäki–Pietari-rata oli heti valmistuttuaan merkittävä liikenneväylä, joka yhdisti toisiinsa Suomen ja Venäjän silloisen pääkaupungin Pietarin. Sen aikainen pituus oli 372 kilometriä. Radalla oli aluksi vain yksi ensimmäisen luokan rautatieasema, Suomen asema Pietarissa, kolme toisen luokan rautatieasemaa ja 16 kolmannen luokan rautatieasemaa sekä 12 neljännen luokan rautatieasemaa. Asemien kokonaisluku kasvoi 31:stä 43:een vuoteen 1910 mennessä. Joitain nimiä suomalaistettiin Suomen itsenäistyttyä ja puolestaan vuonna 1948 joidenkin asemien nimiä venäläistettiin luovutettujen nimien neuvostoliittolaistamisen yhteydessä. Nimiä ei pelkästään venäläistetty, vaan niille annettiin myös Neuvostoliiton historiaan liittyviä sisältöjä. Esimerkiksi Perkjärvestä tuli Kirillovskoje (selo) sankari V. P. Kirillovin kunniaksi.^lähde?

Vaikutukset Riihimäkeen

Riihimäki–Pietari-radan alkupäässä oleva Riihimäen rautatieasema.

Riihimäki oli vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-radan varrelle rakennettu alkuperäinen asema, joka sijaitsi harvaan asutussa kolkassa Hausjärvellä. Itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäisen osuuden Riihimäki-Lahti avautuessa liikenteelle vuonna 1869, Riihimäestä muodostui Valtionrautateiden ensimmäinen risteysasema. Asutus alkoi kasvamaan ja Riihimäelle perustettiin mm. ratsuväkivaruskunta, sekä lasitehdas. Kasvua seurasi eroaminen Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi vuonna 1922, sekä itsenäistyminen kaupungiksi vuonna 1960, jonka jälkeen Riihimäki on säilyttänyt paikkansa vilkkaana rautatiekaupunkina nykypäiviin asti. Vuonna 2006 valmistunut Kerava-Lahti-oikorata hiljensi hieman Riihimäen kautta kulkevaa kaukojunaliikennettä, koska Helsingistä Pietariin kulkevat junat eivät pääsääntöisesti enää poikkea paikkakunnalla.

Vaikutukset Lahteen

Lahden kylä (nyk. Lahden kaupunki) hyötyi merkittävästi Riihimäki–Pietari-radasta, rautatieasemasta, sekä samassa yhteydessä Vesijärven satamaan rakennetun satamaradan tuomasta liikenteestä. Kasvavalle ja kehittyvälle Lahdelle osoittautui hyödylliseksi myös vuonna 1871 valmistunut Vääksyn kanava, joka avasi vesiliikenteen Keski-Suomesta Päijänteen ja Vesijärven kautta etelään. Keski-Suomen, Helsingin ja Pietarin yhteyksien kasvattama liikenne vaikutti omalta osaltaan Lahden kasvamiseen ensin kauppalaksi vuonna 1878 ja myöhemmin vuonna 1905 itsenäiseksi kaupungiksi. Lahti on myös edelleen vilkas rautatiekaupunki, jota vahvisti osaltaan vuonna 2006 valmistunut Kerava-Lahti-oikorata.

Nälkärata

Osittainen syy Riihimäki–Pietari-radan rakennustöiden aloittamiselle oli lievittää maassa jo useina vuosina jatkunutta pulaa ja nälänhätää. Tieto radanrakennuspäätöksestä vaikutti valtavan määrän työtä vailla olevien ihmisten saapumista radanvarsipaikkakunnille, joista monilla oli perhe mukanaan. Ahtaissa asunnoissa eri puolilta maata saapuneen väestön mukana tuomat kulkutaudit alkoivat levitä, joista erityisesti lavantauti hyvinkin nopeasti. Paikkakunnille perustetut tilapäiset sairaalatkaan eivät kyenneet lievittämään tilannetta. Radan rakentamisen alkaessa tilanne vain paheni, kun työläisten ostettua ruokaa ensimmäisillä palkkarahoillaan ja syötyään liikaa useat heistä sairastuivat tai jopa menehtyivät.

Ahdinko vaikutti myös paikkakuntien omiin asukkaisiin. Esimerkiksi Hollolan noin 7000:sta asukkaasta kuoli yksistään vuonna 1868 yli tuhat, joka osaltaan vaikutti ulkopaikkakuntalaisten hautaamisen kieltämiseen Hollolan seurakunnan hautausmaahan. Nälkävuosien ja kulkuteutien seurauksena Hollolan kuntaan perustettuun neljään lastenkotiin jäi noin 400 orpolasta.

Suurten nälkävuosien aikana hätäaputyönä rakennettu rata sai lisänimitykset "nälkärata" ja "luurata". Arvioiden mukaan pahimmillaan yhden vuoden aikana työväestä menehtyi noin 20%. Pulan, nälän ja tautien aiheuttamien ongelmien lisäksi radanvarrelle saapunut ulkopaikkakuntalainen työväki toi toisinaan mukanaan epäjärjestystä, tappeluita, juopottelua, sekä muuta epäsivistystä.

Katso myös

Rajajoen ylittävä Riihimäki-Pietari-radan rautatiesilta 1920-luvulla. Suomi on kuvassa vasemmalla ja Venäjä oikealla.

Riihimäki-Pietari-radan varrella sijaitseva Viipurin rautatieasema syyskuussa 1980.

Riihimäki–Pietari-radan rataosuudet

• Riihimäki–Lahti-rata
• Lahti–Kouvola-rata
• Karjalan rata (osittain Riihimäki–Pietari-rataa)
• Vainikkalan rata
• Vainikkala–Viipuri-rata
• Viipuri–Pietari-rata

Radan varrella olevat suuremmat asemat

• Riihimäki
• Lahti
• Kouvola
• Viipuri
• Pietari (Suomen asema)

Muuta

• Anianpelto
• Hämeenlinna-Anianpelto-rata
• Loviisan–Vesijärven_rautatie
• Rajajoki
• Vainikkalan raja-asema

Viitteet

Lähteet

Lahden kaupungin historialliset arkistot

Aiheesta muualla

• Valtionrautatiet Suomessa (kuva) - "Aikataulu rautatienjunille toukokuun 13 (1) p:stä 1878 toistaiseksi".