1910
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 15. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit pidettiin ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni.
- 1. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
- 7. helmikuuta – Belgia, Iso-Britannia ja Saksa vahvistivat Belgian Kongon, Saksan Itä-Afrikan ja Brittiläisen Ugandan väliset rajat.
- 20. helmikuuta – Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin.[1]
- 26. helmikuuta - Koiviston joukkomurha 1910: inkeriläinen kauppiaan renki Feodor Mihailov teki Koivistolla ryöstömurhan, jossa viisi ihmistä sai surmansa.
- 28. helmikuuta – Suomen ensimmäinen virallinen autokilpailu järjestettiin Viipurissa Papulanlahden jäällä. Pienten autojen sarjan voitti Sergei Nikolajeff Adler-autolla ja isojen autojen sarjan Nikolai Garoff Stoewer-autolla. Kilpailumatka oli noin 10 kilometriä.[2]
- 5. maaliskuuta – Helsingissä avattiin Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-aiheisten maalausten näyttely.[3]
- 10. maaliskuuta – Kiinassa Shang-dynastian ajoilta asti sallitusta orjuudesta tehtiin laitonta.[4]
- 18. maaliskuuta – Mary Shelleyn Frankenstein sai ensi-iltansa elokuvana. Elokuvaa pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä kauhuelokuvana. Hirviötä esitti Charles Ogle.
- 19. maaliskuuta – Suomen kirjastoseura perustettiin.
- 27. maaliskuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II antoi manifestin, jonka nojalla Suomi asetettiin Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen alaiseksi.[5]
- 21. huhtikuuta – Selim Palmgrenin kuusikuvaelmainen ooppera Daniel Hjort sai ensiesityksensä Turussa. Oopperan libretto perustui Josef Julius Wecksellin samannimiseen murhenäytelmään.[6]
- 27. huhtikuuta – Belgian parlamentti hylkäsi sosialistien esityksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta äänin 72–58.[6]
- 6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edvard VII:n kuoleman jälkeen.
- 18. toukokuuta – Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.[7][8]
- 26. toukokuuta – Eduskunta lähetti keisari Nikolai II:lle anomuksen Suomen perustuslakien pysyttämiseksi voimassa.[9][10]
- 31. toukokuuta – Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (Oranje Vrystaat).
- 10. kesäkuuta – Toinen sortokausi: Venäjän duuma hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisen Suomeen. Kiihkovenäläinen poliitikko Vladimir Puriškevitš huudahti istunnossa: ”Finis Finlandiae!” (”Suomen loppu!”)[11]
- 13. kesäkuuta – Ilmailun uranuurtaja Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento.[12]
- 25. kesäkuuta – Igor Stravinskyn Tulilintu esitettiin ensi kerran Pariisin oopperassa. Tuolloin vielä 28-vuotias säveltäjä kutsuttiin useita kertoja näyttämölle.[13]
- 2. heinäkuuta – Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan.
- 4. heinäkuuta – Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa.[14][15]
- 12. heinäkuuta – Meteoriitti putosi Mikkelin seudulle[16][17][18][19]
- 20. elokuuta – Yhdysvaltain luoteisosassa syttyi maan historian laajimmalle levinnyt metsäpalo.
- 29. elokuuta – Korean Joseon-dynastian viimeinen keisari Sunjong luopuu vallasta ja maa liitetään Japaniin.
- 1. syyskuuta – Vatikaani määräsi kaikkien vihittävien pappien vannovan pappisvalan yhteydessä valan modernismia vastaan.
- 11. syyskuuta – Toimen Pojat – Unga Fribyggare -partiolippukunta perustettiin.
- 11. syyskuuta – Joensuun ja Lieksan välinen rataosa avattiin liikenteelle.[20][21]
- 5. lokakuuta – Portugalin vallankumous: Portugalista tuli tasavalta, kuningas Emanuel II pakeni Isoon-Britanniaan.
- 7. lokakuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan[22][23] sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut 23. syyskuuta, että ”Suomen eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen”.[24]
- 17. marraskuuta – Oskar Merikannon viisinäytöksinen ooppera Elinan surma sai ensiesityksensä Helsingissä. Oopperan libreton oli kirjoittanut Jalmari Finne Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän pohjalta.[25]
- 20. marraskuuta – Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen.
- 23. marraskuuta – Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla (teloitettiin murhaaja Alfred Ander).[26]
tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- tammikuu – Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia.
- huhtikuu – Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan.
- lokakuu – Professori Robert Williams Wood julkaisi ensimmäiset infrapunakuvat.
- Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.
- Tehtiin ensimmäinen maatalouslaskenta.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. tammikuuta – Leo Tujunen, suomalainen lehtimies, Suomen Kuvalehden päätoimittaja (k. 1988)
- 5. tammikuuta – Hannu Leminen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997)
- 8. tammikuuta – Galina Ulanova, venäläinen balettitanssija (k. 1998)
- 9. tammikuuta – Michel Aflaq, syyrialainen filosofi, sosiologi ja nationalisti (k. 1989)
- 12. tammikuuta – Luise Rainer, saksalainen näyttelijätär (k. 2014)
- 16. tammikuuta – Kaarlo Hiltunen, suomalainen koreografi ja näyttelijä (k. 2006)
- 18. tammikuuta – B. V. Bowden, brittiläinen tieteilijä, tietokonepioneeri, pedagogi ja ministeri (k. 1989)
- 21. tammikuuta – Albert Rosellini, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2011)
- 22. tammikuuta – Petter Mørch Koren, norjalainen poliitikko (k. 2004)
- 25. tammikuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (k. 1964)
- 28. tammikuuta – Göran Widmark, ruotsalainen pappi ja virsirunoilija (k. 1982)
- 30. tammikuuta – Victor Gram, tanskalainen poliitikko (k. 1969)
- 3. helmikuuta – Aulis Oja, suomalainen historiantutkija (k. 1976)
- 9. helmikuuta – Eero Böök, suomalainen shakkimestari (k. 1990)
- 9. helmikuuta – Jacques Monod, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen biokemisti (k. 1976)
- 10. helmikuuta – Maria Cebotari, romanialainen sopraano (k. 1949)
- 10. helmikuuta – Georges Pire (”Dominique Pire”), vuoden 1958 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen dominikaanimunkki (k. 1969)
- 12. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1940)
- 13. helmikuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1989)
- 14. helmikuuta – Leif Juster, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1995)
- 15. helmikuuta – Irena Sendler, puolalainen sosiaalityöntekijä, toisen maailmansodan aikainen juutalaislasten pelastaja (k. 2008)
- 16. helmikuuta – Börje Larsson, ruotsalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja laulujen sanoittaja (k. 1982)
- 17. helmikuuta – Arthur Hunnicutt, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979)
- 17. helmikuuta – Marc Lawrence, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
- 19. helmikuuta – Dorothy Janis, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
- 20. helmikuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (k. 1939)
- 21. helmikuuta – Douglas Bader, englantilainen sotilaslentäjä (k. 1982)
- 25. helmikuuta – Erling Dinesen, tanskalainen poliitikko (k. 1986)
- 27. helmikuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko (k. 1988)
- 1. maaliskuuta – Archer John Porter Martin, vuoden 1952 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (k. 2002)
- 1. maaliskuuta – David Niven, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Maailman ympäri 80 päivässä) (k. 1983)
- 2. maaliskuuta – Martti Ruutu, suomalainen historiantutkija, koulutuspoliitikko, musiikkimies ja rehtori (k. 2005)
- 5. maaliskuuta – Momofuku Ando, taiwanilais-japanilainen liikemies (k. 2007)
- 8. maaliskuuta – Gabriel París Gordillo, Kolumbian presidentti 1957–1968 (k. 2008)
- 9. maaliskuuta – Samuel Barber, yhdysvaltalainen säveltäjä (Adagio jousille) (k. 1981)
- 20. maaliskuuta – Mauno Laisaari, suomalainen juristi ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1994)
- 23. maaliskuuta – Akira Kurosawa, japanilainen elokuvaohjaaja (Seitsemän samuraita) (k. 1998)
- 23. maaliskuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä (k. 1972)
- 28. maaliskuuta – Ingrid, ruotsalainen prinsessa ja Tanskan kuningatar, kuningas Fredrik IX:n puoliso (k. 2000)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Harry Carney, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja klarinetisti (k. 1974)
- 2. huhtikuuta – Chico Xavier, brasilialainen meedio (k. 2002)
- 4. huhtikuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä, -pianisti ja kapellimestari (k. 1989)
- 4. huhtikuuta – Barthélemy Boganda, keskiafrikkalainen katolinen pappi ja poliitikko (k. 1959)
- 4. huhtikuuta – Juri German, venäläinen kirjailija (k. 1967)
- 8. huhtikuuta – Hans Larsen-Bjerre, tanskalainen poliitikko (k. 1999)
- 10. huhtikuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies (k. 1984)
- 11. huhtikuuta – António de Spínola, Portugalin presidentti (1974) (k. 1996)
- 15. huhtikuuta – Miguel Najdorf, puolalais-argentiinalainen shakin suurmestari (k. 1997)
- 16. huhtikuuta – Jens Haugland, norjalainen poliitikko (k. 1991)
- 18. huhtikuuta – Rudolf Lange, saksalainen SD:n ja Sicherheitspolizein päällikkö (k. 1945)
- 7. toukokuuta – Arne Geijer, ruotsalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1979)
- 8. toukokuuta – Mary Lou Williams, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1981)
- 9. toukokuuta – Martta Vilenius, suomalainen kirjailija (k. 1999)
- 12. toukokuuta – Dorothy Crowfoot Hodgkin, vuoden 1964 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1994)
- 12. toukokuuta – Giulietta Simionato, italialainen mezzosopraano (k. 2010)
- 19. toukokuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti (Porthania) (k. 1977)
- 19. toukokuuta – Kajsa Krook, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 1977)
- 23. toukokuuta – Scatman Crothers, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, muusikko ja tanssija (k. 1986)
- 24. toukokuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1961)
- 24. toukokuuta – Akseli Rodén, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos (k. 1998)
- 28. toukokuuta – Leonid Leontinevitsh Schavikin (”Laatokan piispa Markus”), Valamon luostarin munkki ja Yhdysvalloissa toiminut ortodoksinen piispa (k. 1989)
- 2. kesäkuuta – Per Hurum, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1989)
- 3. kesäkuuta – Paulette Goddard, juutalainen näyttelijä (k. 1990)
- 5. kesäkuuta – Arvid Broms, suomalainen taidemaalari (k. 1968)
- 10. kesäkuuta – Chester Arthur Burnett (”Howlin' Wolf”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja lauluntekijä (k. 1976)
- 11. kesäkuuta – Jacques-Yves Cousteau, ranskalainen Oscar-palkittu tutkimusmatkailija, keksijä ja tieteilijä (Meren salaisuudet) (k. 1997)
- 13. kesäkuuta – Erkki Klemola, suomalainen ylilääkäri ja professori (k. 2006)
- 14. kesäkuuta – Jean Leduc, ranskalainen pianisti ja urkuri (k. 2008)
- 14. kesäkuuta – Jutta Rüdiger, saksalainen psykologi, Bund Deutscher Mädelin johtaja (k. 2001)
- 15. kesäkuuta – Viljo Niskanen, suomalainen juristi ja tekniikan lisensiaatti, Maanmittaushallituksen pääjohtaja 1960–1972 (k. 1986)
- 16. kesäkuuta – Käte Bosse-Griffiths, saksalais-brittiläinen egyptologi (k. 1998)
- 19. kesäkuuta – Paul J. Flory, vuoden 1974 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 1985)
- 22. kesäkuuta – Konrad Zuse, saksalainen arkkitehti (tietokonealan uranuurtaja: Z3-laskukone) (k. 1995)
- 23. kesäkuuta – Jean Anouilh, ranskalainen näytelmäkirjailija (k. 1987)
- 24. kesäkuuta – Oiva Saloila, suomalainen hallintomies, Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja 1962–1977 (k. 1998)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. heinäkuuta – Jorma Jalava, suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (k. 1991)
- 4. heinäkuuta – Gloria Frances Stewart (”Gloria Stuart”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
- 6. heinäkuuta – Dorothy Kirsten, yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1992)
- 13. heinäkuuta – Martta Vornanen, suomalainen runoilija (k. 1989)
- 14. heinäkuuta – William Hanna, yhdysvaltalainen animaatiofilmien tekijä ja sarjakuvataiteilija (k. 2001)
- 18. heinäkuuta – Antti Hannikainen, suomalainen lakimies ja ministeri (k. 1976)
- 18. heinäkuuta – Ester Ristimäki, suomalainen runoilija (k. 1991)
- 23. heinäkuuta – Klaus Holvisola, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1979)
- 23. heinäkuuta – Olga Terho, suomalainen ompelija ja vasemmistopoliitikko (k. 2003)
- 24. heinäkuuta – Tuure Junnila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1999)
- 27. heinäkuuta – Martta Tynni, suomalainen yliopiston lehtori ja kääntäjä (k. 1989)
- 29. heinäkuuta – Ingeborg Maattola (”Inke Mikkola”), suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 29. heinäkuuta – Helend Peep, virolainen näyttelijä ja laulaja (k. 2007)
- 1. elokuuta – Gerda Taro, saksalainen sotavalokuvaaja (k. 1937)
- 4. elokuuta – William Schuman, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1992)
- 8. elokuuta – Sylvia Sidney, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1999)
- 12. elokuuta – Gustav Lantschner, saksalainen alppihiihtäjä (k. 2011)
- 14. elokuuta – Konsta Jylhä, suomalainen mestaripelimanni ja kansanmusiikin säveltäjä (Vaiennut viulu) (k. 1984)
- 16. elokuuta – Violet Ådahl, suomenruotsalainen runoilija (k. 1989)
- 20. elokuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (k. 1961)
- 22. elokuuta – Hans Lidman, ruotsalainen kirjailija, valokuvaaja ja kalastaja (k. 1976)
- 26. elokuuta – Agnes Gonxha Bojaxhiu (”Äiti Teresa”), vuoden 1979 Nobelin rauhanpalkinnon saanut albanialainen nunna (k. 1997)
- 28. elokuuta – Tjalling Koopmans, vuoden 1975 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut alankomaalaissyntyinen taloustieteilijä (s. 1985)
- 2. syyskuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija (Tirlittan) (k. 1973)
- 8. syyskuuta – Jean-Louis Barrault, ranskalainen ohjaaja, näyttelijä ja miimikko (k. 1994)
- 10. syyskuuta – Jussi Kekkonen, suomalainen majuri ja toimitusjohtaja, presidentti Urho Kekkosen veli (k. 1962)
- 11. syyskuuta – Mikko Mäkelä, suomalainen kirjastonjohtaja ja kulttuurihenkilö, Mäkelän piirin perustaja (k. 1985)
- 11. syyskuuta – Gerhard Schröder, länsisaksalainen kristillisdemokraattinen poliitikko (k. 1989)
- 13. syyskuuta – Chu Berry, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (k. 1941)
- 14. syyskuuta – Lasse Dahlquist, ruotsalainen säveltäjä, laulaja ja ohjaaja (s. 1979)
- 14. syyskuuta – Jack Hawkins, brittiläinen näyttelijä (k. 1973)
- 16. syyskuuta – Else Alfelt, tanskalainen taidemaalari (k. 1974)
- 17. syyskuuta – Otto Varhia, suomalainen lehtimies, mainostoimittaja, kääntäjä ja kirjailija (k. 1956)
- 18. syyskuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunouden tutkija (k. 1964)
- 18. syyskuuta – Aarne Paananen, suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko (k. 2000)
- 20. syyskuuta – Lauri Paunu, suomalainen rovasti ja kuurojenpappi (k. 2006)
- 22. syyskuuta – György Faludy, unkarilainen runoilija (k. 2006)
- 22. syyskuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (k. 1964)
- 22. syyskuuta – Klement Slavický, tšekkiläinen säveltäjä (k. 1999)
- 28. syyskuuta – Diosdado Macapagal, Filippiinien presidentti (1961–1965) (k. 1997)
- 28. syyskuuta – Hans Gustaf Snellman, suomalainen asianajaja ja elinkeinoelämän vaikuttaja (k. 1997)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen lainsuojaton (k. 1934)
- 4. lokakuuta – Axel Ax:son Johnson, ruotsalainen kaivosinsinööri ja teollisuusmies (k. 1988)
- 8. lokakuuta – Gus Hall, yhdysvaltalainen kommunistipoliitikko (k. 2000)
- 10. lokakuuta – Albert Margai, Sierra Leonen pääministeri (1964–1967) (k. 1980)
- 13. lokakuuta – Art Tatum, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1956)
- 15. lokakuuta – Onar Onarheim, norjalainen poliitikko (k. 1988)
- 19. lokakuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialainen fyysikko (k. 1995)
- 19. lokakuuta – Oiva Kaivola, suomalainen kaupunginjohtaja (k. 1971)
- 21. lokakuuta – Rikhard Sotamaa, suomalainen lääkäri ja lääkintöneuvos (k. 2000)
- 23. lokakuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija (k. 1995)
- 2. marraskuuta – Lis Groes, tanskalainen poliitikko (k. 1974)
- 6. marraskuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 1977)
- 6. marraskuuta – Erik Ode, saksalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1983)
- 13. marraskuuta – Eero Tenhosaari, suomalainen kääntäjä (k. 1983)
- 20. marraskuuta – George Devine, englantilainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1966)
- 29. marraskuuta – Osmo Kivilinna, suomalainen kapteeniluutnantti (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1943)
- 2. joulukuuta – Taisto Mäki (”Rekolan paimenpoika”), suomalainen juoksija (k. 1979)
- 4. joulukuuta – Helvi Jokinen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1994)
- 4. joulukuuta – Martti O. Kölli, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (k. 1985)
- 4. joulukuuta – Alex North, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1991)
- 5. joulukuuta – Abraham Polonsky, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja, elokuvakouluttaja ja kirjailija (k. 1999)
- 7. joulukuuta – Jekaterina Furtseva, neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1974)
- 10. joulukuuta – Per Laurén, suomalainen poliitikko, varatuomari ja säästöpankinjohtaja (k. 1974)
- 18. joulukuuta – Pauli Lehtosalo, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (k. 1989)
- 18. joulukuuta – Allan Soiniemi, suomalainen diplomi-insinööri ja koneenrakentaja (k. 1993)
- 19. joulukuuta – Jean Genet, ranskalainen kirjailija (Querelle) (k. 1986)
- 19. joulukuuta – Ruthild Hahne, saksalainen kuvanveistäjä (k. 2001)
- 19. joulukuuta – José Lezama Lima, kuubalainen kirjailija ja toisinajattelija (k. 1976)
- 29. joulukuuta – Ronald Coase, vuoden 1991 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2013)
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1910 kuolleista henkilöistä
- 5. tammikuuta – Léon Walras, ranskalainen kansantaloustieteilijä (s. 1834)
- 9. tammikuuta – Christian Fürst, norjalainen arkkitehti (s. 1860)
- 9. tammikuuta – Nathaniel Moore, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1884)
- 10. tammikuuta – Joaquim Nabuco, brasilialainen kirjailija, poliitikko ja orjuuden vastustaja (s. 1849)
- 13. tammikuuta – Edvard Wilhelm Borg, suomalainen kirkkoherra ja kansakouluntarkastaja (s. 1830)
- 23. tammikuuta – Oskar Hainari, suomalainen koulumies ja poliitikko (s. 1856)[27]
- 24. tammikuuta – Olga Aspelin, suomalainen kaunokirjallisuuden ruotsintaja (s. 1846)
- 27. tammikuuta – Thomas Crapper, brittiläinen keksijä
- 29. tammikuuta – John Börjeson, ruotsalainen kuvanveistäjä (s. 1835)
- 29. tammikuuta – Hjalmar Lagerborg, suomalainen insinööri, Suomen pääpostijohtaja (s. 1842)
- 1. helmikuuta – Otto Julius Bierbaum, saksalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1865)
- 11. helmikuuta – Luó Yīxiù, Mao Zedongin ensimmäinen puoliso (s. 1889)
- 25. helmikuuta – Anton Konkola, suomalainen talonpoika, liikemies ja patruuna (s. 1872)
- 9. maaliskuuta – Fredrik von Otter, ruotsalainen meriupseeri ja poliitikko, Ruotsin pääministeri (1900–1902) (s. 1833)
- 10. maaliskuuta – Karl Lueger, itävaltalainen poliitikko ja Wienin pormestari (s. 1844)
- 10. maaliskuuta – Carl Reinecke, saksalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (s. 1824)
- 12. maaliskuuta – Ivan Obolenski, venäläinen ruhtinas ja kenraaliluutnantti, Suomen kenraalikuvernööri (1904–1905) (s. 1853)
- 15. maaliskuuta – Atte Mantere, suomalainen kirjapainon johtaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1878)
- 20. maaliskuuta – Frans Rapola, suomalainen oppikoulun lehtori ja kansanedustaja (s. 1862)
- 21. maaliskuuta – Gaspard-Félix Tournachon (”Nadar”), ranskalainen valokuvaaja, karikatyristi, toimittaja, kirjailija ja kuumailmapalloilija (s. 1820)
- 26. maaliskuuta – An Jung-geun, korealainen aktivisti ja poliittinen murhaaja (s. 1879)
- 26. maaliskuuta – Theodor Tigerstedt, suomalainen piirilääkäri, päätoimittaja ja valtiopäivämies (s. 1829)
- 29. maaliskuuta – George Turner, englantilainen taidemaalari (s. 1841)
Huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Andreas Achenbach, saksalainen taidemaalari (s. 1815)
- 2. huhtikuuta – Boyd Alexander, englantilainen tutkimusmatkailija ja lintutieteilijä (s. 1873)
- 2. huhtikuuta – Friedrich von Bodelschwingh, saksalainen diakonian kehittäjä (s. 1831)
- 8. huhtikuuta – Georges de la Falaise, ranskalainen kalpa- ja säilämiekkailija (s. 1866)
- 9. huhtikuuta – K. A. Puhdaskoski, suomalainen kirjailija (s. 1890)
- 10. huhtikuuta – Ferdinand Alexander Kumlin, suomalainen juristi, valtiopäivämies ja senaattori (s. 1845)
- 14. huhtikuuta – Mihail Vrubel, venäläinen taidemaalari (s. 1856)
- 15. huhtikuuta – Julius Blüthner, saksalainen pianotehtailija (s. 1824)
- 21. huhtikuuta – Samuel Langhorne Clemens (”Mark Twain”), yhdysvaltalainen kirjailija ja humoristi (Huckleberry Finnin seikkailut)[28] (s. 1835)
- 21. huhtikuuta – Vihtori Niemi, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1870)
- 24. huhtikuuta – Carl Johan Moberg, suomalainen pappi, rehtori ja lehdenkustantaja (s. 1820)
- 26. huhtikuuta – Bjørnstjerne Bjørnson, vuoden 1903 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut norjalainen kirjailija[29] (s. 1832)
- 26. huhtikuuta – Garretson W. Gibson, Liberian presidentti (1900–1904) (s. 1832)
- 28. huhtikuuta – Edward Porter Alexander, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1835)
- 28. huhtikuuta – Julius Rudolf Osberg, suomalainen valtioneuvos, protokollasihteeri ja konepajan omistaja (s. 1842)
- 30. huhtikuuta – Jean Moréas, kreikkalais-ranskalainen kirjailija (s. 1856)
- 6. toukokuuta – Edvard VII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (1901–1910) (s. 1841)
- 10. toukokuuta – Stanislao Cannizzaro, italialainen kemisti ja poliitikko (s. 1826)
- 12. toukokuuta – William Huggins, englantilainen tähtitieteilijä (s. 1824)
- 13. toukokuuta – Axel Johnson, ruotsalainen liikemies ja telakoitsija (s. 1844)
- 17. toukokuuta – Anders Gustaf Ramsay, suomenruotsalainen ruukinpatruuna, liikemies ja kirjailija (s. 1832)
- 18. toukokuuta – Eliza Orzeszkowa, puolalainen kirjailija (s. 1841)
- 18. toukokuuta – Pauline Viardot-García, ranskalainen oopperalaulaja, laulupedagogi ja säveltäjä (s. 1821)
- 19. toukokuuta – Antti Siltala, suomalainen eläintieteilijä (s. 1878)
- 20. toukokuuta – Oscar Wergeland, norjalainen taidemaalari (s. 1844)
- 27. toukokuuta – Robert Koch, vuoden 1905 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri (s. 1843)
- 28. toukokuuta – Beda Stjernschantz, suomalainen taidemaalari (s. 1867)
- 29. toukokuuta – Mili Balakirev, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1837)
- 31. toukokuuta – Elizabeth Blackwell, englantilainen fyysikko ja lääkäri (s. 1821)
- 1. kesäkuuta – Pekka Mömmö, suomalainen kirjansitoja ja kansanedustaja (s. 1878)
- 5. kesäkuuta – Elias Niemelä, suomalainen merimies, laivapuuseppä, majakanvartija ja kansanrunoilija (s. 1847)
- 5. kesäkuuta – William Sydney Porter, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1862)
- 9. kesäkuuta – Jan Tshokke, latvialainen bolševikki ja pankinryöstäjä (s. 1878)
- 13. kesäkuuta – Gustav Albert Petrelius, suomalainen kunnallisneuvos, teollisuusmies ja hyväntekeväisyyden harrastaja (s. 1836)
- 14. kesäkuuta – Ossian Grotenfelt, suomalainen lyseon lehtori (s. 1848)
- 16. kesäkuuta – Enrico Mosconi, italialais-argentiinalainen insinööri ja rautateiden rakentaja (s. 1843)
Heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. heinäkuuta – Frederick Furnivall, brittiläinen kielitieteilijä (s. 1825)
- 2. heinäkuuta – Elias Sunde, norjalainen poliitikko (s. 1851)
- 4. heinäkuuta – Giovanni Schiaparelli, italialainen tähtitieteilijä (s. 1835)
- 8. heinäkuuta – Emilio Usiglio, italialainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1841)
- 10. heinäkuuta – Johann Gottfried Galle, saksalainen tähtitieteilijä, Neptunuksen löytäjä (s. 1812)
- 14. huhtikuuta – Marius Petipa, ranskalainen balettimestari ja koreografi (s. 1818)
- 16. heinäkuuta – Albert Anker, sveitsiläinen taidemaalari (s. 1831)
- 16. heinäkuuta – Elis Furuhjelm, suomalainen senaatin protokollasihteeri ja valtiopäivämies (s. 1850)
- 24. heinäkuuta – Arhip Kuindži, venäläinen taidemaalari (s. 1841)
- 31. heinäkuuta – John Griffin Carlisle, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1834)
- 3. elokuuta – Georg August Forstén, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1857)
- 13. elokuuta – Florence Nightingale, englantilainen sairaanhoitaja (sairaanhoidon uudistaja) (s. 1820)
- 26. elokuuta – Carl Alfred Carlström, suomalainen kauppaneuvos, laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies (s. 1851)
- 26. elokuuta – William James, yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi, pragmatismin perustaja (s. 1842)
- 26. elokuuta – Friedrich Daniel von Recklinghausen, saksalainen patologi (s. 1833)
- 28. elokuuta – Carl Gustaf Estlander, suomalainen kirjallisuudentutkija ja valtioneuvos (s. 1834)
- 28. elokuuta – Frans Petter Krank, suomalainen lestadiolainen pappi ja virsisäveltäjä (s. 1844)
- 30. elokuuta – Emīls Dārziņš, latvialainen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1875)
- 30. elokuuta – Albert Vandal, ranskalainen kreivi ja historioitsija (s. 1853)
- 2. syyskuuta – Henri Rousseau (”Tullimies Rousseau”), ranskalainen taidemaalari (s. 1844)
- 3. syyskuuta – Alexander von Collan, suomalainen lääkäri ja keisarillinen kunniahenkikirurgi (s. 1819)
- 7. syyskuuta – William Holman Hunt, englantilainen taidemaalari (s. 1827)
- 9. syyskuuta – William C. Oates, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1833)
- 19. syyskuuta – Paul Lotsij, alankomaalainen soutaja ja olympiamitalisti (s. 1880)
- 20. syyskuuta – Josef Kainz, itävaltalainen näyttelijä (s. 1858)
- 26. syyskuuta – Thorvald Thiele, tanskalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1838)
- 29. syyskuuta – Winslow Homer, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1836)
- 30. syyskuuta – Julius von Verdy du Vernois, saksalainen kenraali (s. 1832)
Lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. lokakuuta – Yrjö Paananen, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
- 3. lokakuuta – Lucy Hobbs Taylor, yhdysvaltalainen maailman ensimmäinen naispuolinen hammaslääkäri (s. 1833)
- 8. lokakuuta – Maria Konopnicka, puolalainen runoilija ja kirjailija (s. 1842)
- 10. lokakuuta – Joseph Ravannack, yhdysvaltalainen soutaja (s. 1878)
- 12. lokakuuta – William Hunt Painter, englantilainen kasvitieteilijä (s. 1835)
- 17. lokakuuta – Julia Ward Howe, yhdysvaltalainen yhteiskunta-aktivisti ja runoilija (s. 1819)
- 19. lokakuuta – Luigi Lucheni, italialainen anarkisti ja poliittinen murhaaja (s. 1873)
- 23. lokakuuta – Rama V (Chulalongkorn), Thaimaan kuningas (1873–1910) (s. 1835)
- 24. lokakuuta – Toini Topelius, suomalainen toimittaja ja nuortenkirjailija, Zacharias Topeliuksen tytär (s. 1854)
- 25. lokakuuta – Willie Anderson, skotlantilais-yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1879)
- 28. lokakuuta – Onni W. Arima, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1865)
- 29. lokakuuta – Ernst Edvard Qvist, suomalainen kemisti, insinööri, rehtori ja valtioneuvos (s. 1839)
- 30. lokakuuta – Charles Ahnger, suomalainen kruununvouti ja kirjailija (s. 1844)
- 30. lokakuuta – Henri Dunant, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut sveitsiläinen liikemies, filantrooppi ja humanitääri (Punaisen Ristin perustaja) (s. 1862)
- 31. lokakuuta – Theodor Höijer, suomalainen arkkitehti[30] (s. 1843)
- 2. marraskuuta – Alexander Gustaf Walle, suomalainen kirkkoherra, lääninrovasti ja valtiopäivämies (s. 1843)
- 11. marraskuuta – Harald Olsen, norjalainen arkkitehti (s. 1851)
- 20. marraskuuta – Leo Tolstoi, venäläinen kirjailija (s. 1828)
- 21. marraskuuta – Albert Nasse, yhdysvaltalainen soutaja (s. 1878)
- 27. marraskuuta – Jegor Sozonov, venäläinen sosialistivallankumouksellinen (s. 1879)
- 29. marraskuuta – George Ernest Shelley, englantilainen geologi ja ornitologi (s. 1840)
- 3. joulukuuta – Mary Baker Eddy, yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja, Kristillisen tieteen perustaja (s. 1821)
- 4. joulukuuta – Johannes Elmblad, ruotsalainen oopperalaulaja (s. 1853)
- 6. joulukuuta – Charles Otis Whitman, yhdysvaltalainen eläintieteilijä (s. 1842)
- 7. joulukuuta – Cecilia Blomqvist, suomalainen diakonissa (s. 1845)
- 7. joulukuuta – George E. Goodfellow, yhdysvaltalainen lääkäri ja luonnontutkija (s. 1855)
- 10. joulukuuta – Fritz Hirn, suomalainen kuurojen opettaja ja viittomakielen kehittäjä (s. 1834)
- 11. joulukuuta – Matteos II, Armenian katolikos (s. 1845)
- 11. joulukuuta – Carl Schirren, baltiansaksalainen historioitsija (s. 1826)
- 27. joulukuuta – Axel Bosin, ruotsalainen teatteriohjaaja (s. 1840)
- 28. joulukuuta – Benn Pitman, englantilais-yhdysvaltalainen pikakirjoittaja (s. 1822)
- 29. joulukuuta – Reginald Doherty, englantilainen tennispelaaja ja olympiamitalisti (s. 1872)
tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rocco Anselmini, italialainen katolinen piispa (s. 1837)
- Abraham Pietikäinen, suomalainen lastenkirjailija (s. 1848)
- Josep Vilaseca i Casanovas, katalonialainen arkkitehti (s. 1848)
- Stephen Wäkevä, suomalais-venäläinen hopeaseppä (s. 1833)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes van der Waals
- Nobelin kemianpalkinto: Otto Wallach
- Nobelin lääketieteen palkinto: Albrecht Kossel
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Paul Heyse
- Nobelin rauhanpalkinto: Bureau International Permanent de la Paix
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Terrorismi Egyptissä. Työmies, 03.03.1910, nro 50, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 120. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 121.
- ↑ Orjuus lakkautettu Kiinassa. Helsingin Sanomat, 11.03.1910, nro 57, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus lakiehdotuksen johdosta niiden Suomen Suuriruhtinaanmaata koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys. Suomalainen Wirallinen Lehti, 30.03.1910, nro 71, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ a b Vuosisatamme Kronikka, s. 124.
- ↑ Pyrstötähden hännän läpi. Mikkelin Sanomat, 19.05.1910, nro 53, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Eilispäiwän ilma. Helsingin Sanomat, 19.05.1910, nro 111, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Suomen perustuslakien woimassa pitäminen. Perustuslakiwaliokunnan mietintö. Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Anomus laittomuuksien oikaisemisesta (pääkirjoitus). Helsingin Sanomat, 26.05.1910, nro 117, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Duuma hywäksynyt Suomea koskewan lain kokonaisuudessaan. Aamulehti, 11.06.1910, nro 132, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Ilmalaiwaonnettomuus Leichlingenin luona. Helsingin Sanomat, 17.07.1910, nro 161, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ http://www.emol.com/noticias/magazine/detalle/detallenoticias.asp?idnoticia=420648
- ↑ Jim Jeffriesin ja Jack Johnsonin nyrkkikamppailu. Ottelu aiheuttanut hurjan metelin. Helsingin Sanomat, 10.07.1910, nro 155, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Nyrkkitaistelu maailmanmestaruudesta. Werisiä mellakoita synnyttänyt woitto. Raahen Sanomat, 14.07.1910, nro 76, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Meteori. Suur-Savo, 13.07.1910, nro 78, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Meteoorin kuuluu eräs mikkeliläinen herrasmies ostaneen. Suur-Savo, 15.07.1910, nro 79, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Mikkelistä löydetty meteoriitti Suomen Geologisen toimiston kokoelmiin. Suur-Savo, 18.07.1910, nro 80, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Meteori pudonnyt Mikkelin lähelle. Kansalainen, 18.07.1910, nro 77, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Joensuu-Lieksa. Helsingin Sanomat, 11.09.1910, nro 209, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Joensuu - Lieksa. Wiipuri, 11.09.1910, nro 105, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Avoin Kirje ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta... Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Armollinen Asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 08.10.1910, nro 233, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Eduskunnan päätös. Puhemies ilmoittaa eduskunnalle, ettei hän woi sille esittää lainwastaisessa järjestyksessä saapuneita lakiehdotuksia. Helsingin Sanomat, 24.09.1910, nro 220, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 130.
- ↑ Ryöstömurhaaja Anderin mestaus. Suomalainen, 28.11.1910, nro 136, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Oskar Adolf Hainari (muistokirjoitus). Suomalainen Kansa, 24.01.1910, nro 18, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Mark Twain kuollut. Helsingin Sanomat, 23.04.1910, nro 91, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Björnstejerne Björnson kuollut. Suur-Savo, 27.04.1910, nro 47, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
- ↑ Arkkitehti Carl Theodor Höijer kuollut. Helsingin Sanomat, 01.11.1910, nro 252, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.06.2014.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1910.