Tavast
Tavast tai Tawast on ainakin kolmen suomalaisen suvun nimi. Niillä ei ole yhteyttä toisiinsa. Nimi tulee Hämeen maakunnan ruotsinkielisestä nimestä.
Keskiaikaisen suomalaisen Tavast-suvun ensimmäinen tunnettu henkilö on rälssimies Olavi Tavast (maininta 1386).[1]
Toinen suku on todennäköisesti peräisin Tanskasta, jonka ensimmäinen suomalainen edustaja on Jeppe Kaas vuonna 1508 Hauholla. Pojanpoika Arvid Henrikinpoika Tavast sai rälssikirjeen vuonna 1582. Suku aateloitiin Ruotsissa vuonna 1625 ja sammui mieskannalta vuonna 1731.[1]
Kolmas suku, Tawast/Tavast, kirjattiin noin vuonna 1750 Ruotsin ja myöhemmin Suomen ritarihuoneeseen virheellisten tietojen pohjalta. Tawaststjernan suku haarautuu tästä suvusta.[1]
Sukuja ja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tavast, keskiaikainen suomalainen suku
- Maunu Tavast (1357–1452), piispa, Olavi Tavastin poika
- Olavi Niilonpoika Tavast (k. 1460), valtaneuvos, Maunu Tavastin veljenpoika
- Olavi Maununpoika (n. 1405–1460), piispa, mahdollisesti sukua Maunu Tavastille, mutta sukulaisuussuhteen laadusta ei selvyyttä
- Tavast/Tawast, sammunut Ruotsin vallan aikainen aatelissuku
- Arvid Henrikinpoika Tavast (k. 1599), Viipurin linnanpäällikkö, mestattiin Viipurin verilöylyssä
- Iivar Tavast (k. 1599), Arvid Tavastin poika, mestattiin isänsä kanssa
- Tawast/Tavast, elossa oleva suomalainen aatelissuku
- Torsten Tawast (1685–1750), sotilas ja pietisti
- Magnus Fredrik Tawast (1728–1789), sotilas
- Torsten Tawast (1752–1823), muonituskomissariaatin intendentti, Johan Henrik Tawastin veli
- Johan Henrik Tawast (1763–1841), kenraali
- Hjalmar Edvard Tawast (1880–1952), apteekkari ja valtiopäivämies
- Saima Tawast-Rancken (1900–1983), lääkäri, fysioterapian kehittäjä ja professori.