Vaala

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. kesäkuuta 2024 kello 11.43 käyttäjän Kotivalo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 15. kesäkuuta 2024, perustui tähän versioon.
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Vaala.
Vaala

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°33′35″N, 026°50′25″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 785
Hallinnollinen keskus Säräisniemi (–1954)
Vaalan kirkonkylä (1954–)
Perustettu 1865 (Säräisniemi)
1954 (Vaala)
Kuntaliitokset Osa Puolankaan (1921)
Kokonaispinta-ala 1 763,57 km²
56:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 302,38 km²
– sisävesi 461,19 km²
Väkiluku 2 582
233:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 1,98 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,1 %
– 15–64-v. 51,4 %
– yli 64-v. 37,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,5 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 18,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Minna Kärkkäinen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • Kok.
8
4
3
2
www.vaala.fi

Vaala (vuoteen 1954 Säräisniemi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 2 582 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 763,57 km², josta 461,19 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,98 asukasta/km². Vaalan naapurikunnat ovat Kajaani, Liminka, Muhos, Paltamo, Puolanka, Siikalatva ja Utajärvi. Kunnan suurimpia työnantajia on Pelson vankila, jossa on vajaa sata työpaikkaa[8].

Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan viidenneksi suurimmasta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa. Entisestä kuntakeskuksesta Säräisniemeltä löytyvät vanha Säräisniemen kirkko ja Säräisniemen kotiseutumuseo.lähde?

Historia

Säräisniemen kunta Suomen suuriruhtinaanmaan kartassa vuodelta 1908.

Vaalan seutu on Kainuun vanhimpia asuinalueita. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Järvikylän ja Nimisjärven alueelta. Säräisniemen Sillankorvan asuinpaikan löydöt ovat antaneet nimen eräälle kampakeramiikan ryhmälle, Säräisniemen keramiikalle.[9]

Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvun puolimaissa. Asutuksen etenemistä hidastivat 1500-luvun lopun sodat ja kylät alkoivat kasvaa vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Maanviljelys edistyi 1600-luvulla nopeasti ja vähitellen myös tervanpoltto alkoi yleistyä. 1700- ja 1800-luvulla taloudellinen kehitys oli vakaata. Uutta viljelyalaa saatiin mm. soita kuivaamalla. Karjatalouden kehitystä nopeutti 1904 perustettu Veneheiton osuusmeijeri.[9]

Seutu kuului aluksi Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1779 Säräisniemi perustettiin Paltamon kappeliksi ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1864. Säräisniemen puukirkon rakensi Jaakko Suonperä 1779–1781. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen yhteydessä perustettiin seurakunnan alueen kattanut Säräisniemen kunta. Säräisniemeen kuuluneet Saaresmäki ja Vuolijoki muodostivat yhdessä Vuottolahden kylän kanssa Vuolijoen seurakunnan vuonna 1907. Vuolijoen kunta perustettiin vuonna 1915. Samana vuonna osa Yli-Oterman kylästä liitettiin Säräisniemestä Puolankaan.[10]

Vuonna 1954 Säräisniemeen liitettiin Niskan kylä Utajärveltä. Samana vuonna Vaalan kylä tuli uuden kunnan keskukseksi, jolloin myös kunnan ja seurakunnan viralliseksi nimeksi tuli Vaala. Seurakunnan pääkirkko valmistui kunnan keskustaan 1961.[9]

Vaalan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 3 495 ja 1960 jo 7 493. 1960-luvulla väestönkehitys kääntyi laskuun, ja se pysähtyi hetkeksi vasta 1980-luvulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 4 725. Kunnan asukasluku kääntyi laskusuuntaan uudelleen 1990-luvulla ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 360.[9]

Aiemmin Kainuun maakuntaan kuulunut Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta lukien kunnan hakemuksesta 5. helmikuuta 2015 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä.[11]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Vaalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 846
1985
  
 4 667
1990
  
 4 498
1995
  
 4 420
2000
  
 4 041
2005
  
 3 718
2010
  
 3 370
2015
  
 3 074
2020
  
 2 791
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Vaalassa oli 2 941 asukasta, joista 1 233 asui taajamassa, 1 687 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaalan taajama-aste on 42,2 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Vaalan kirkonkylä.[14]

Luonto

Vaala on maisemiltaan loivasti kumpuilevaa metsää ja suomaata, jolle antavat vaihtelua Oulujärvi ja Oulujoki.[9]

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja graniittigneissiä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja hiekka, jotka ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Kunnan länsiosaa hallitsee Rokua, joka jäätikköjokien, aallokon ja tuulen toiminnan tuloksena syntynyt muodostumakompleksi. Oulujoen eteläpuolelta saapuva harjujakso kaartuu Rokuan kautta Säräisniemelle ja edelleen Manamansalon saarelle. Korkeuserot ovat Vaalan alueella vähäiset, sillä maanpinnan keskimääräinen korkeus on vain 100–150 metriä. Rokuan korkeimmat kohoumat kunnan puolella yltävät runsaaseen 180 metriin. Suot peittävät noin puolet kunnan maa-alasta. Soista on laajin naapurikuntienkin alueelle ulottuva Pelsonsuo. Rumalan ja Kuvajan suoalue kuuluu Siikalatvan puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen.[9]

Kunnan kaakkois- ja itäosien maisemaa hallitsee Oulujärvi, jonka suurimpia Vaalan alueelle jääviä selkiä ovat Niskanselkä, Haiskinselkä, Ykspistonselkä ja Laiskanselkä. Suurimpia saaria Manamansalo ja Kuostonsaari. Tärkein joki Vaalankurkusta alkava Oulujoki. Oulujokeen yhtyy koillisesta Kutujoki, jonka suurimpia latvajärviä ovat Otermanjärvi ja Paatinjärvi. Rokuanjärven vedet virtaavat Rokuanojaa myöten Siikajoen sivujokeen Neittävänjokeen.[9]

Ilmasto

Vaalan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,8 −5,4 −0,3 6,1 13,5 18,4 21,2 18,8 13,0 5,2 −0,2 −3,4 ka. 6,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,5 −14,0 −10,1 −3,6 1,8 6,8 9,9 8,0 3,8 −0,6 −5,2 −9,8 ka. −2,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,2 −9,4 −5,1 1,2 7,8 13,0 15,7 13,5 8,3 2,4 −2,3 −6,1 ka. 2,5
Sademäärä (mm) 36 30 30 27 51 69 89 69 60 59 51 44 Σ 615
Sadepäivät (d) 10 8 8 7 9 11 12 10 10 12 12 11 Σ 120
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−5,8
−13,5
−5,4
−14,0
−0,3
−10,1
6,1
−3,6
13,5
1,8
18,4
6,8
21,2
9,9
18,8
8,0
13,0
3,8
5,2
−0,6
−0,2
−5,2
−3,4
−9,8
S
a
d
a
n
t
a 		36
30
30
27
51
69
89
69
60
59
51
44


Liikenneyhteydet

Vaalan keskustaa etelään päin nähtynä.

Vaalan kirkonkylä sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella ja valtatien 22 välittömässä läheisyydessä. Puolangalle ja Kestilään johtava seututie 800 risteää valtatien kanssa keskustaajaman koillispuolella, ja jatkuu luoteeseen ja lounaaseen aluksi pitkin Oulujärven länsirantaa. Toisin kuin muissa valtatien 22 varrella sijaitsevissa kuntakeskuksissa, valtatien liikenne ei kulje Vaalassa keskustaajaman lävitse.lähde?

Valtatietä 22 kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät valtatien varressa Matkahuolto-pisteenä toimivalla ABC-huoltoasemalla sekä keskustaajamassa linja-autoasemalla. Pikavuoroyhteyksiä on Ouluun, Kajaanin kautta Joensuuhun ja Kajaanin sekä Kuopion kautta Helsinkiin.lähde?

Vaalan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Iisalmi–Oulu-reittiä kulkevat VR:n henkilöjunat. Junat kulkevat Oulun kautta Rovaniemelle sekä Kajaanin ja Pieksämäen kautta Kouvolaan, josta on yhteys Helsinkiin.lähde?

Aiemmin myös Oulujärvi sekä Oulujoki olivat merkittäviä liikenneväyliä. Koskenlaskijasuvun omistaman Lamminahon talon pihapiiri 1800-luvun alkupuolen päärakennuksineen, monine muine rakennuksineen ja irtaimistoineen kuvastaa Oulujokea tervaveneiden ja matkailijoidenkin reittinä.lähde?

Palvelut

Koulutus

Vaalassa toimii kaksi koulua, Vaalan yhtenäiskoulu ala- ja yläasteineen sekä Vaalan lukio. Monet vaalalaiset opiskelevat Oulujärven kansallisopistossa.lähde?

Terveys ja -sosiaalipalvelut

Vaalan terveydenhuollosta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.lähde?

Turvallisuus

Vaala saa Oulusta poliiseja. Vaalassa on oma paloasema, samassa rakennuksessa päivystävät ambulanssit.lähde?

Vapaa-ajan palvelut

Vaalassa toimii nuortentila Vanu, koulujen tiloissa toimivat urheilupaikat, urheilutalo ja kirjasto.lähde?

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Vaalan rauhanyhdistys.[16][17] Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Vaalan helluntaiseurakunta.[18] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaalan alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta.[19]

Tunnettuja vaalalaisia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Vaala Oikeusministeriö. Viitattu 1.12.2021.
  8. ↑ Pelson vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 15.6.2024.
  9. ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  10. ↑ Päivi Tervonen, Marko Karvonen: Vaarojen kätköistä, s. 143. Kainuun ympäristökeskus, 2005.
  11. ↑ Vaala siirtyy Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta. 5.2.2015. Valtiovarainministeriö. Viitattu 12.4.2015.
  12. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  15. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.6.2011.
  17. ↑ Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  18. ↑ Vaalan helluntaiseurakunta Netmission, helluntaiherätyksen evankelioiva portaali. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 24.6.2011.
  19. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  20. ↑ a b Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

Vaala
Kylät ja alueet
Muuta Vaalaan liittyvää
Järvet ja joet
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaala&oldid=22453444”