Aarni Penttilä
| Aarni Penttilä | |
|---|---|
 Aarni Penttilä perheineen. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. elokuuta 1899 Raahe |
| Kuollut | 25. elokuuta 1971 (72 vuotta) Helsinki |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto |
| Tutkimusalue | suomen kieli |
| Tunnetut työt | Suomen kielioppi |
|
Professori ja rehtori Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa. |
|
Aarni Emanuel Penttilä (vuoteen 1919 Hildén; 5. elokuuta 1899 Raahe – 25. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä (fennisti), joka palveli 30 vuotta suomen kielen professorina Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.
Aarni Penttilän vanhemmat olivat kansakoulujen ylitarkastaja Konrad Hildén ja Anna Maria Elisabet Fagergren. Hän syntyi Raahessa ja tuli ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1918. Hän suoritti maisterintutkintonsa Helsingin yliopistossa (1922), jatkoi opintojaan Turun yliopistossa ja väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1927. Väitöskirjassaan Suomen ja sen lähimpien sukukielten painotusoppia hän sovelsi uraauurtavalla tavalla hahmopsykologian ajatuksia, joihin hän oli tutustunut Eino Kailan kautta. Väitös avasi psykolingvistisiä ja sosiolingvistisiä näköaloja suomen kielen tutkimukseen. Penttilä tutki myös varhaisen kirjakielen historiaa.
Penttilä hoiti Helsingin yliopistossa suomen kielen dosentuuria vuosina 1931–1945 ja osallistui Nykysuomen sanakirjan toimitustyöhön. Hän otti Jyväskylästä vastaan suomen kielen professuurin ja hoiti sitä vuodet 1936–1966; hän toimi myös Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun vararehtorina ja rehtorina (1940–1962). Hänen tunnetuin teoksensa lienee Suomen kielioppi (1957).
Aarni Penttilä avioitui vuonna 1924 opettaja Kyllikki Islea Kielon (1901–1982) kanssa; perheeseen syntyi kaksi lasta. Aarni Penttilän veli oli Helsingin kauppakorkeakoulun englannin kielen apulaisprofessori Erkki Penttilä (1908–2003).
Penttilän kuoleman jälkeen hänen laaja kirjastonsa myytiin Uumajan yliopiston kirjastolle, jossa se on tutkijoiden käytössä.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen ja sen lähimpien sukukielten painotusoppia: Kielipsykologinen tutkimuskoe (1926)
- Oikeakielisyyden periaatteista (1930)
- Upsalan suomenkielisen (1500-luvulta polveutuvan) evankeliumikirjan fragmentin kielestä (1931)
- Aapiskukko: Alakoulun ensimmäinen lukukirja (1938)
- Hyvästi, Aapiskukko: Alakansakoulun toinen lukukirja (1939)
- Unkarin kirjallisuuden historia (1939)
- Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi (1948)
- Suomen kielioppi (1957)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit – Finlands Professorer 1640–2007, s. 542. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- Palomäki, Jari: ”Penttilä, Aarni (1899–1971)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 633–634. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
- Pekkola, Seppo (toim.): Sadanmiehet: Aarni Penttilän ja Ahti Rytkösen juhlakirja. (Suomen kielen laitoksen julkaisuja, 41) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1999. ISSN 1238-6898 ISBN 951-39-0571-3
- Penttilä, Aarni: Aarni Penttilä: Juhlakirja 5. VIII 1959. (Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun julkaisuja, 17) Jyväskylä: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, 1959.
- Penttilä, Kyllikki – Penttilä, Marikki (toim.): Aarni Penttilän kirjallinen toiminta. Helsinki: K. Penttilä, 1980. ISBN 951-99256-9-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
