Agis III

Agis III
Spartan kuningas
Valtakausi	338 eaa.–331 eaa.
Edeltäjä	Arkhidamos III
Seuraaja	Eudamidas I
Kuollut	331 eaa. lähellä Megalopolista, Kreikka
Suku	Eurypontidit
Isä	Arkhidamos III

Agis III (k. 331 eaa. Megalopolisin lähellä Kreikassa) oli Spartan kuningas vuosina 338 eaa.–331 eaa.. Hän johti lyhyen hallintokautensa aikana kapinaa Aleksanteri Suurta vastaan.

Elämä

Agis oli Spartan kuninkaan Arkhidamos III:n poika ja seurasi isäänsä valtaistuimelle vuonna 338 eaa. Hän kuului Eurypontidien sukuun, joka oli toinen Spartaa hallitsevista kuningassuvuista.. Samoihin aikoihin Makedonian kuningas Filippos II kukisti liittoutuneet Kreikan kaupunkivaltiot Khaironeian taistelussa ja muodosti niistä Korintin liiton. Sen tarkoituksena oli hyökätä Akhaimenidien johtamaan Persiaan, jossa kuningas Artakserkses III oli kuollut ja kokematon Arses noussut valtaistuimelle. Filippos kuitenkin murhattiin ennen sotaretken alkamista. Hänen poikansa ja seuraajansa Aleksanteri Suuri kuitenkin toteutti suunnitelman ja lähti sotaan Persiaa vastaan ja jätti Antipatroksen vastaamaan Euroopan-puoleisesta osasta valtakuntaansa.

Agis päätti hyödyntää Aleksanterin poissaoloa ja ryhtyä vastustamaan Makedonian valtaa. Vuoden 333 eaa. keväällä hän sai rahaa Aigeianmerellä toimineelta persialaiselta amiraalilta Farnabazokselta. Aluksi Agis ei saanut paljoakaan aikaan, mutta vuosien 333-332 eaa. välisenä talvena hän sai joukkoihinsa 8000. kreikkalaista palkkasotilasta, Jotka olivat taistelleet Persian kuningas Dareios III:n joukoissa, selvinneet Issoksen taistelusta ja etsivät nyt uutta työnantajaa. Tämän ansiosta Agis valloitti välittömästi Kreetan, jossa hän värväsi itselleen lisää joukkoja. Kreetan valloitus pakotti Aleksanterin lähettämään laivoja vahvistukseksi Aigeianmerelle.

Agis kokosi makedonialais-vastaisen liittouman, johon kuului Spartan lisäksi Elis ja lähes kaikki Akhaian ja Arkadian kaupungit paitsi Akhaian Pellene ja Arkadian Megalopolis, joka oli kuuluisa spartalaisvastaisesta politiikastaan. Agis voitti taistelussa makedonialaisen komentajan Korragoksen ja alkoi piirittää Megalopolista. Hän arveli spartalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet valloittaa kaupunki ennen makedonialaisten väliintuloa, sillä Antipatros kävi juuri sotaa Traakian heimoja vastaan.

Antipatros onnistui kuitenkin lopettamaan sodan traakialaisia vastaan ja marssi etelään suuren armeijansa kanssa, mikä johti Megalopoliin taisteluun. Diodoros Sisilialaisen mukaan Antipatroksen joukoissa olisi ollut 40 000 miestä. Diodoros kertoo spartalaisten taistelleen raivokkaasti ja pitäneen asemansa pitkään. Kaatuneita olisi ollut yli 5 300 spartalaista ja heidän liittolaistaan ja 3 500 Antipatroksen sotilasta. Mikäli luvut pitäisivät paikkansa olisi taistelu ollut yksi Kreikan historian suurimpia.

Diodoros kertoo myös Agiksen kuolemasta. Agis oli taistellut kunniakkaasti ja sortunut monien etupuolelle saatujen haavojen vuoksi. Hänen sotilaidensa kantaessa häntä takaisin Spartaan olivat he joutuneet vihollisen saartamiksi. Agis määräsi sotilaitaan pakenemaan niin lujaa kuin pystyivät ja pelastamaan itsensä palvellakseen maataan, mutta Agis itse aseistautui ja nousi polvilleen puolustaakseen itseään. Surmattuaan useita vihollisia hän sai surmansa heittokeihään iskusta. Diodoroksen mukaan hänen hallintokautensa olisi kestänyt yhdeksän vuotta. Seuraavaan seitsemään vuoteen ei makedonialaisilla ollut mitään vaaraa kreikkalaisten taholta.

Ajoitusongelma

Agiksen kapinan kronologia on osin ongelmallinen. On selvää että se oli yhä käynnissä kesällä 331 eaa., jolloin Aleksanteri vapautti joitain ateenalaisia vankeja varmistaakseen Ateenan pysymisen kapinan ulkopuolella. Tieto Agiksen kuolemasta ei myöskään ole saavuttanut Aleksanteria joulukuussa 331 eaa., jolloin hän lähetti rahaa Susasta Antipaterille. Megalopoliin taistelun ajoitus vaihtelee vuoden 331 eaa. syksystä vuoden 330 eaa. kesään.