Ahaus
| Ahaus | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Ahaus |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Borkenin piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 151,2 km² |
| Korkeus | 50 m |
| Väkiluku (2021) | 39 651[1] |
| – Väestötiheys | 262 as./km² |
| Postinumero | 48683 |
| Suuntanumero(t) | 02561, 02567 |
Ahaus on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Se rajoittuu luoteessa Alankomaihin. Ahausin historiallisen keskustan ilmeeseen vaikutti suuresti vuoden 1863 kaupunginpalo.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahaus sijaitsee Westfalenin alangolla Nordrhein-Westfalenin luoteisosassa noin 95 kilometriä Düsseldorfista pohjoiseen, 45 kilometriä Münsteristä länsiluoteeseen ja 150 kilometriä Amsterdamista kaakkoon. Etäisyys Hampurista on noin 260 kilometriä lounaaseen, maanteitse noin 320 kilometriä.[2]
Nykyinen Ahaus syntyi 1975, jolloin siihen liitettiin Alstätte, Graes, Ottenstein ja Wessum. Kaupungin eteläosan muodostava Wüllen oli liitetty Ahausiin jo 1969. Noin puolet Ahausin asukkaista asuu kanta-Ahausin alueella, joka sijaitsee kaupungin kaakkoisosassa ja on muita alueita tiheämmin asuttu. Ahausin alueita kutsutaan termillä Ortschaft.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen asiakirjamaininta Ahausista on vuodelta 1030 muodossa Haus an der Aa. Bernhard von Diepenheim rakennutti Ahausin linnan, Burg Ahausin, noin 1120. Hänen poikansa Lifhard alkoi käyttää itsestään nimeä von Ahaus. Paikkakunta sai kaupunkioikeudet 1391 ja Münsterin ruhtinaspiispa Otto IV. von Hoya osti sen 1406. Monista takaiskuista huolimatta kaupunki linnan ympärillä kasvoi keskiajan loppua kohden. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ahausissa majaili alituiseen sotajoukkoja. Ahausin vanha linna purettiin 1688 ja Ambrosius von Oelden suunnittelema barokkityylinen vesilinna valmistui 1690. Ahaus liittyi Preussiin 1813, sitä ennen kaupungissa oli koettu lyhyitä ranskalaisvallan kausia. Kaupunginpalo tuhosi Ahausin lähes täysin syksyllä 1863. Vuosisadan lopulla kaupunkiin alkoi kehittyä teollisuutta. Ahausin vesilinna tuhottiin pommituksessa 1945, linna jälleenrakennettiin muutama vuosi sodan jälkeen. Ahaus oli piirikuntansa hallintokaupunki vuoteen 1975, jolloin Borkenista tehtiin uusi hallintokaupunki.[3][4]
Ahausin historiallinen keskusta sai nykyilmeensä pitkälti vuoden 1863 palon vaikutuksesta. Tuolloin katuja levennettiin, jotta palonsammutuskalusto kykeni liikkumaan niillä sujuvasti. Uusista kaduista ja rakennuksista huolimatta Ahausin keskuksena pysyi vanha vesilinna[3]. Sen ohella kaupungin tunnusmerkkinä on kirkko St. Marien.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahausin talous nojaa keskisuuriin yrityksiin, jotka edustavat useita tuotannonaloja. Ahausin rautatieasema sijaitsee rataosuudella Dortmund–Enschede. Moottoritie BAB 31 kulkee kaupungin itäpuolitse.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Ahaus nach_ Luftlinie.org. Viitattu 14.6.2022. (saksaksi)
- ↑ a b Chronologische Übersicht über die Geschichte der Stadt Ahaus Stadt-ahaus.de. Stadt Ahaus. Arkistoitu 28.5.2022. Viitattu 14.6.2022. (saksaksi)
- ↑ Zeittafel der Stadt Ahaus Tenhumbergreinhard.de. Tenhumbergreinhard.de (Düsseldorf). Viitattu 14.6.2022. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
