Aida

Aida
Alkuperäinen nimi	Aida
Säveltäjä	Giuseppe Verdi
Libretto	Antonio Ghislanzoni
Pohjautuu	Auguste Marietten tekstiin
Kieli	italia
Kantaesitys	24. joulukuuta 1871 Kairo
Aikajana Verdin oopperoista
Don Carlos Aida Otello 1868 1871 1887
Infobox OK

Aida on Giuseppe Verdin säveltämä nelinäytöksinen ooppera.

Oopperan synty

Egyptin kediivi Ismail pašša tilasi Giuseppe Verdiltä teoksen vuonna 1870 Kairon kuninkaalliseen oopperataloon. Verdi pyysi oopperasta palkkioksi 20 000 dollaria – sopimus syntyi. Verdille annettiin oopperan aiheeksi Aida, jota merkittävä ranskalainen egyptologi Auguste Mariette oli kediiville suositellut. Kediivi myönsi Mariettelle arvonimen bey, ja Mariette käytti sen jälkeen itsestään nimeä Mariette bey.

Camille du Locle, Paris Opera-Comiquen johtaja teki Verdin kanssa proosalibreton, ja sen italiankielisen libreton kirjoitti Antonio Ghislanzoni. Ghislanzoni kirjoitti yli 60 librettoa, mutta Aida on niistä huomattavin. Mariette oli mukana neuvoja antavana arkeologina. Verdi kirjoitti Aidan neljässä kuukaudessa, ja teos oli valmis jo marraskuun puolivälissä 1870. Kantaesitys viivästyi kuitenkin Preussin ja Ranskan sodan takia. Ranskassa tehdyt lavasteet ja puvut jäivät pitkäksi aikaa Pariisiin.

Maestro Verdi käytti paljon aikaa muinaisten egyptiläisten tapojen ja soittimien tutkimiseen. Hän kuitenkin päätyi itse tekemään oman koosteensa egyptiläisestä musiikista. Verdin luoma musiikki kuulostaa aidolta ja tuo lisäväriä oopperaan. Hän teetti myös juhlamarssiin kuusi ”aidatrumpettia”, kolme As- ja kolme H-vireistä. Ne muistuttavat aitoja egyptiläisiä soittimia.

Teoksen ensiesitys pidettiin Kairossa 24. joulukuuta 1871. Aidan nimiosan kantaesityksessä lauloi Antonietta Pozzoni Anastasi. Ensi-ilta oli sensaatiomainen, ja muun muassa italialainen musiikkokriitikko Filippo Filippi mainitsi teoksen olevan Verdin siihenastisista teoksista paras. Samanlainen innostus vallitsi, kun teos esitettiin ensimmäisen kerran Euroopassa Milanon La Scalassa 8. helmikuuta 1872. Siellä esityksen johti säveltäjä itse ja nimiosan lauloi Teresa Stolz. Esityksen päätyttyä Verdi huudettiin esiin 32 kertaa, ja hän sai norsunluisen tahtipuikon sekä timanttitähden, johon nimi Aida oli kirjoitettu rubiineilla ja Verdi muilla arvokkailla kivillä.

Suomalaisessa Oopperassa Aida kuultiin ensimmäisen kerran 1916. Aleksanterin teatteri vihittiin Suomalaisen Oopperan käyttöön 1919 Aidan esityksellä, vuonna 1956 Aidalla juhlistettiin nimimuutosta Suomen Kansallisoopperaksi. Viimeisin Aidan ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa oli 17.9.2010. Aida on ollut suosittu teos myös Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Aida ja Suezin kanava

Kairon oopperatalo valmistui juhlistamaan Suezin kanavan avajaisia (17. marraskuuta 1869). Oopperatalon johtaja Paul Draneth pyysi Verdiltä oodia talon vihkiäisiin, mutta Verdi kieltäytyi ilmoittaen, ettei hän tee ”satunnaistöitä”. Kairon oopperatalo vihitiin 1. marraskuuta 1869, ja ensimmäisenä teoksena esitettiin Giuseppe Verdin Rigoletto.

Tunnettuja aarioita, duettoja ja kohtauksia

• "Celeste Aida" – Radamèsin romanza I näytös
• "Vieni, o diletta" – Amneriksen, Aidan ja Radamèsin tertsetto I näytös
• "Ritorna vincitor" – Aida I näytös
• "Fu la sorte dell’armi a’tuoi funesta" – Amneris ja Aida II näytös
• "Gloria all’Egitto, ad Iside" – Kuoro II näytös
• "Marcia trionfale" (juhlamarssi) II näytös
• "O, patria mia, mai più ti riverdò" – Aida III näytös
• "Rivedrò le foreste imbalsamate" – Aida ja Amonasro III näytös
• "Fuggiam gli ardori inospiti" – Aida ja Radamès III näytös
• "L’aborita rivale a me sfuggia" – Amneris IV näytös
• "Già i sacerdoti adunansi" – Amneris ja Radamès IV näytös
• "Morir! sì pura e bella" – Aida ja Radamès IV näytös

Roolit

Pääroolit

• Aida, etiopialainen prinsessa, orjana Egyptissä – sopraano
• Radamès, henkivartioston päällikkö – tenori
• Amneris, Egyptin kuninkaan tytär – mezzosopraano
• Amonasro, Etiopian kuningas ja Aidan isä – baritoni

Sivuroolit

• Kuningas – basso
• Ramfis, ylipappi – basso
• Lähetti – tenori

Aida asettaa pääkolmikon esittäjille suuria laulullisia haasteita. Erityisesti Radameksen ja Aidan aariat kuuluvat italialaisen oopperakirjallisuuden vaikeimpiin. Merkittäviä Aidoja ovat olleet muun muassa Zinka Milanov, Renata Tebaldi, Maria Callas, Leontyne Price ja Aprile Millo. Radameksen kuuluisia esittäjiä ovat olleet esimerkiksi Enrico Caruso, Jussi Björling, Richard Tucker, Mario Del Monaco, Franco Corelli jaPlacido Domingo. Amneriksen roolista muistetaan muutamia mainiten Ebe Stignani, Fedora Barbieri, Giulietta Simionato, Firoenza Cossotto ja Dolora Zajick.

Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto

• Aika: Faaraoiden aika, n. 1230 eaa.
• Paikka: Memfis ja Theba
• Kesto:
  • I näytös 40 min
  • II näytös 45 min
  • III näytös 35 min
  • IV näytös 30 min
  • yhteensä n. 2,5 h

Juoniselostus

I näytös

1 kohtaus

Kuninkaallinen palatsi Memfiksessä. Ylipappi Ramfis kertoo Radamekselle etiopialaisten hyökkäyksestä. Ramfis on menossa kertomaan kuninkaalle, kenet jumalat ovat valinneet sotapäälliköksi. Radames toivoo olevansa tuo valittu. Voittajana hän voi pyytää Aidaa vaimokseen. Romanza Celeste Aida (suom. Taivaallinen Aida). Amneris saapuu ja epäilee Radameksen tunnelatauksen olevan muutakin kuin voiton huumaa. Radames miettii, onko Amneris saanut selville hänen rakkautensa Aidaan. Aida saapuu ja Amneris ennakkoaavistus on tertzetossa Vieni, o diletta (suom. Tule rakas ystävä).

Egyptiläisiä on kokoontunut temppelin edustalle. Kuninkaan saavuttua lähetti tuo tiedon maaseudun hävityksestä ja pääkaupunkiin kohdistuvasta uhasta. Kuningas julistaa että egyptiläisten joukkojen johtaja on Radames. Egyptiläiset uhoavat sotaa, ja Amneris toivoo Radameksen olevan voitokas. Papit johdattavat Radameksen Ptahin temppeliin.

Aida on epätoivoinen aariassaan Ritorna vincitor (suom. Palaa voittajana), koska Radames taistelee Aidan maanmiehiä vastaan, ja heitä johtaa Aidan isä Amonasro. Aidan aaria päättyy rukoukseen Numi pietà (suom. Jumalat armahtakaa)

2 kohtaus

Ptah'in temppelissä Ramfis, papit ja papittaret odottavat aseettomana saapuvaa Radamesta. Radamekselle annetaan juhlallisin menoin pyhitetyt aseet.

II näytös

1 kohtaus

Amneriksen huoneistossa maurilaiset orjattaret tanssivat. Kesken juhlavalmistelujen Aida saapuu. Duetto Fu la sorte dell’armi a’tuoi funesta (suom. Sodan tulos oli kohtalokas kansallesi). Teeskennellen sympatiaa Amneris kertoo Radameksen kaatuneen. Aida on suunniltaan liikutuksesta. Amneris paljastaakin Radameksen elävän ja sanoo olevansa Aidan kilpailija. Aida ei paljasta salaisuuttaan mutta pyytää ymmärrystä ja anoo anteeksiantoa. Amneris komentaa Aidan olemaan läsnä kun voitokkaat egyptiläiset ja Radames saapuvat.

2 kohtaus

Kaupungin muurien ulkopuolella Theban portin luona. Kuningas istuu valtaistuimella, ja hänen vasemmalla puolellaan on Amneris. Kuoro laulaa ylistyksen ja kiitoksen Isikselle ja kuninkaalle. Sen jälkeen alkaa juhlamarssi Gloria all`Egitto. Kulkueen jälkeen saapuu Radames, ja Amneris kruunaa hänet voittajana. Radames saa pyytää kuninkaalta mitä tahansa. Ensiksi tuodaan etiopialaiset vangit kuninkaan eteen. Aida tunnistaa joukosta isänsä Amonasron, jota kukaan ei tunnista etiopialaisten kuninkaaksi. Amonasro vetoaa Egyptin kuninkaan laupeuteen ja anoo vapautusta. Egyptin kansa liikuttuu ja tukee Amonasron armonanomusta. Ylipappi Ramfis ja muut papit vastustavat. Radames puolestaan pyytää vankien vapauttamista. Siihen suostutaan, mutta Ramfisin ehdotuksesta kuitenkin Amonasro ja Aida jäävät panttivangeiksi. Kuningas antaa voitonpalkkiona palkkioksi Radamekselle Amneriksen käden.

III näytös

"O patria mia"

Laulaja Marie Rappold, 1916

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Niilin rannalla ja lähistöllä oleva Isiksen temppeli. Ramfis johdattaa Amneriksen temppeliin rukoilemaan Isiksen suosiota avioliitolleen.

Aida on sopinut tapaavansa Radamesin. Aariassaan hän muistelee synnyinmaataan O, patria mia, mai più ti riverdò (suom. Synnyinmaani, en näe sinua enää koskaan). Amonasro saapuu ensin. Duetto Rivedrò le foreste imbalsamate (suom. Näen jälleen tuoksuvat metsät). Amonasro sanoo uuden sodan olevan tulossa. Aida voi saada Radameksen itselleen, jos vain saisi, selville minkä solan kautta Radames johtaa egyptiläisiä. Siellä etiopialaiset järjestäisivät väijytyksen. Amonasro vetoaa Aidan isänmaanrakkauteen, mustasukkaisuuteen ja epätoivoon. Lopuksi hän hylkää tyttärensä sanomalla tämän olevan vain egyptiläisten orja. Aida murtuu ja antaa isälleen suostumuksensa. Radames saapuu ja on häkeltynyt Aidan viileydestä. Radames sanoo, että toisen voiton jälkeen hän voisi pyytää kuninkaalta Aidaa vaimokseen. Aidan mielestä Amneris kostaisi nopeasti, ja sen välttämiseksi on vain yksi keino: pako Etiopiaan. Duetto Fuggiam gli ardori inospiti (suom. Paetkaamme vihamielisestä kuumuudesta). Aida kysyy, mikä olisi paras pakotie. Radames sanoo sen olevan Napatan sola. Samassa Amonasro tulee esiin ja ilmoittaa olevansa Etiopian kuningas. Amneris ja Ramfis ovat kuulleet kaiken. Kahakan jälkeen Radames jättäytyy pappien vangiksi.

IV näytös

1 kohtaus

Kuninkaallisen palatsin salissa Amneris on yksin. L’aborita rivale a me sfuggia (suom. Vihaamani kilpailija on paennut). Amneris pyytää vartijoita tuomaan Radamesin sisään. Duetto Già i sacerdoti adunansi arbiti del tuo fato (suom. Papit ovat jo kokoontuneet tuomitsemaan sinut). Amneris rukoilee Radamesia puolustamaan itseään, mutta Radames kieltäytyy. Vankilassa Radames vaikenee vielä kolmasti, kun häntä syytetään.

2 kohtaus

Näyttämön yläosa on Ptah'in temppelin sisäosa ja alempi on temppelin krypta. Temppelissä Amneris rukoilee, ja Radames on kuolemaantuomittuna kryptassa. Aida tulee esiin. Hän on aiemmin piiloutunut kryptaan, koska halusi kuolla Radameksen kanssa. Duetto Morir! Sì pura e bella (suom. Kuolla, viattomana ja kauniina). Ylpeä kuninkaantytär Amneris rukoilee nöyrästi ja kaikella tunteella yläpuolella Pace t’imploro (suom. Rukoilen Sinulle rauhaa).

Levytyksiä

1974 (EMI, digitaalinen remasterointi 1986), jossa esiintyjinä ovat mm. Montserrat Caballé, Plácido Domingo, Chorus of the Royal Opera House – Covent Garden, The Trumpeters of the Royal Military School of Music ja New Philharmonia Orchestra johtajanaan Riccardo Muti.

Aiheesta muualla

• Tunnetuimmat Verdin teosten esittäjät lähtien ensimmäisistä ensi-illoista, Verdin ystävät ja työtoverit, Geni-sukututkimusprojekti - myös Aida geni.com