Amiedu
Ami-säätiö sr. aloitti nykymuotoisen toimintansa apurahaa myöntävänä pääomasäätiönä vuosien 2021–2022 vaihteessa.
Aiemmin säätiö ylläpiti Amiedua, joka oli Helsingissä toimiva ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Tammikuussa 2020 Amiedu ja AEL yhdistyivät AEL-Amiedu Oy:ksi eli Taitotaloksi.[1] Samalla Ami-säätiössä käynnistettiin muutos uuden apurahasäätiötoiminnan kehittämiseksi.
Nykyään säätiö toteuttaa tarkoitustaan sekä oman toimintansa että jakamiensa apurahojen avulla.
Amiedu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amiedussa opiskeli vuosittain noin 21 000 aikuisoppijaa . Amiedu keskittyi pääkaupunkiseudun elinkeinostrategioiden ja toimialarakenteen tarpeitten mukaisiin osaamisalueisiin. Amiedun osaamiskeskukset olivat erikoistuneet hyvinvoinnin, kaupan, teknologiateollisuuden ja yritysturvallisuuden aloille, ICT-, kiinteistö- ja rakennusaloille sekä henkilöstövalmennukseen ja yrittäjyyteen. Henkilökuntaa Amiedulla oli noin 350 henkilöä .
Toimipisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amiedulla oli kaksi toimipistettä Helsingin Pitäjänmäellä. Pitäjänmäellä sijaitsee edelleen toimipaikka Taitotalo, jossa toimi myös Ami-säätiön tytäryhtiön Amicom Oy:n ylläpitämä Taitotalon kongressikeskus.
Taustayhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amiedua ylläpiti Ami-säätiö, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien omistama vuonna 1974 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena oli tuottaa ammatillisia aikuiskoulutuspalveluita pääkaupunkiseudulla.[2] Kaupunginhallitukset asettivat Ami-säätiölle yhdeksänhenkisen hallituksen kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä oli säätiön ja konsernin strateginen omistajaohjaus. Ami-säätiön hallituksen toimikaudella 2017–2018 puheenjohtajana toimi Juha Hakola ja varapuheenjohtajana Kristiina Erkkilä.[3] Toimikaudella 2019–2022 puheenjohtajana toimii Juha Hakola ja varapuheenjohtajana Tapio Erma.
Ami-säätiön hallitus valitsi Amiedulle kaksitoistajäsenisen johtokunnan kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Johtokunnan tehtäviin kuului ennakoida työelämän muutoksia, kehittää Amiedun asiakasohjelmia sekä tehdä Ami-säätiön hallitukselle esityksiä Amiedun strategioiden, toimintamallien, organisaation ja palvelutarjonnan kehittämiseksi.
Lisäksi Ami-säätiö omisti kokonaisuudessaan Amicom Oy:n, joka ylläpiti Taitotalon kongressikeskusta Taitotalossa Helsingin Pitäjänmäellä. Amicom Oy tuotti myös ajankohtaisseminaareja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiset työmarkkinat ja niille asetetut ammattitaitovaatimukset olivat murroksessa 1960- ja 1970-luvulla, kuten niin usein sitä ennen ja sen jälkeen. Kaupungistumiskehitys sekä työvoiman kasvava tarve teollisuudessa ja palvelualoilla edellyttivät, että aikuisväestölle tarjotaan tilaisuus hankkia ammatillinen pätevyys tai täydentää sitä. Näistä lähtökohdista maahan perustettiin kurssikeskuksia 1960- ja 1970-luvuilla.
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen katsoivat aluksi, etteivät pääkaupunkiseudun tarve ja toisaalta koulutustarjontatilanne antaneet aihetta kurssikeskuksen perustamiseen seudulle. Toukokuussa 1972 pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan nimeämä ammattikurssijaosto jätti kuitenkin mietinnön, joka johti kurssikeskusta ylläpitävän säätiön perustamiseen.
Oikeusministeriö myönsi vuonna 1973 pääkaupunkiseudun kunnille luvan perustaa Pääkaupunkiseudun ammattikurssisäätiö. Ammattikasvatushallitus antoi puolestaan vuonna 1975 päätöksen kurssikeskuksesta, joka sai toimia neljän kunnan alueella ja jonka toiminnan volyymi oli 350 aikuisopiskelijaa.
Pääkaupunkiseudun ammatillisen kurssikeskuksen toiminta käynnistyi lupaehtojen mukaisesti vuoden 1976 alusta. Tällöin vakinaisen henkilökunnan lukumäärä oli 20 ja toiminta palveli ennen kaikkea työhallinnon asiakkaita. Työvoimakoulutuksen rinnalle toiseksi tukijalaksi vakiintui 1980- ja 1990-luvuilla vähitellen omaehtoinen lisäkoulutus, etenkin vastikään 10 vuotta täyttäneen näyttötutkintojärjestelmän vauhdittamana.
Amiedun kolmannen tukijalan muodosti 1990- ja 2000-luvuilla voimakkaasti kasvanut henkilöstökoulutus, jota vauhditti Ami-säätiön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan vuonna 2005 kirjattu päätös opetusministeriön myöntämästä "työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä".
Amiedun rehtoreina toimivat Arvi Makkonen 1976–1981, YK Pekka Lampinen 1981–1985, insinööri Jarmo Ojala 1985–2001 ja vuodesta 2001 alkaen KTM Timo Karkola.
Tammikuussa 2020 AEL ja Amiedu yhdistyivät Taitotaloksi.[1] Säätiön uusi toimintamalli valmisteltiin 2021, ja säätiöön valittiin toimitusjohtaja Jussi Nissilä aiemman toimitusjohtaja Timo Karkolan jäädessä eläkkeelle. Vuoden 2022 aikana Ami-säätiön toimintamuotoa on kehitetty edelleen. Säätiö toteuttaa jatkossa tarkoitustaan sekä oman toimintansa että jakamiensa apurahojen avulla. Ami-säätiö on kehittyvän työn säätiö. Sen konsernin muodostavat emoyhteisö Ami-säätiö sr, säätiön kokonaan omistama kiinteistöosakeyhtiö Wahad Oy sekä ammatillista koulusta ja työelämän kehittämispalveluja tuottava yleishyödyllinen yhteisyritys AEL-Amiedu Oy (Taitotalo), jonka Ami-säätiö sr sekä Ammattienedistämissäätiö AEL sr omistavat tasaosuuksin 50–50.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Promaint-lehti: AEL ja Amiedu yhdistyvät – Uusi koulutus- ja konsultointipalveluiden jätti sai nimen Taitotalo promaintlehti.fi. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Ami-säätiö Amiedu. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 21.3.2014.
- ↑ Hallinto www.amiedu.fi. Arkistoitu 9.5.2018. Viitattu 10.5.2018.