Antifon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antifon (m.kreik. Ἀντιφῶν, 480 eaa.403 eaa.) oli antiikin kreikkalainen puhuja ja valtiomies. Hän oli ensimmäinen kymmenestä attikalaisesta puhujasta.

Antifon teki retoriikasta ammattinsa. Useimmat lukevat hänet sofistien joukkoon, mutta jotkut historioitsijat kiistävät tämän. Historioitsijat väittelevät lähinnä siitä, elikö tuohon aikaan yksi sofistinen filosofi nimeltä Antifon, vai oliko saman nimisiä henkilöitä kaksi tai peräti kolme, kuten jotkut tutkijat väittävät.

Kyseessä saattaa olla myös saman Antifon, joka kirjoitti teoksen Totuudesta. Teoksessa esitetään ympyrän neliöiminen, jonka Aristoteles mainitsee Fysiikassaan (I.2, 185a15).

Antifon otti aktiivisesti osaa Ateenan poliittiseen elämään ja tuki oligarkkien puoluetta kiihkomielisesti. Hän oli suurelta osin vastuussa neljäsataahenkisen neuvoston perustamisesta vuonna 411 eaa. (katso Theramenes). Kun demokratia palautettiin vuonna 403 eaa., häntä syytettiin maanpetoksesta ja hänet tuomittiin kuolemaan. Thukydides (VIII 68) esittää hänestä hyvin arvostavan mielipiteen.

Antifonia voidaan pitää poliittisen puheen perustajana, mutta hän ei koskaan puhunut suoraan kansalle, paitsi oikeudenkäyntinsä yhteydessä. Hänen päätoimenaan oli oikeuspuheiden kirjoittaminen niille, jotka katsoivat olevansa kyvyttömiä ajamaan omaa asiaansa. Kreikkalaisessa oikeudenkäynnissä kaikkien tuli ajaa omaa asiaansa ilman asiantuntijoiden apua. Hänen puheistaan on säilynyt fragmentteja egyptiläisissä papyruksissa. Puheita tunnetaan viisitoista. Niistä kaksitoista on lähinnä kouluesimerkkejä kuvitelluista oikeustapauksista. Ne on jaettu tetralogioiksi, joista kukin koostuu kahdesta puheesta syytteeseen ja puolustukseen — syytös, väistö, vastaus ja vastaus vastaukseen. Kolme puheista viittaavat todellisiin oikeusprosesseihin.

Antifonin mielipiteenä oli, että luonnon lait ovat välttämättömiä ihmiskunnalle, kun taas inhimilliset lait ovat asiaankuulumattomia lisäyksiä, jotka perustuvat suuren yleisön tukeen. Hän myös esitti, että inhimilliset lait estivät ihmisiä noudattamasta luonnollisia lakeja.