AppGyver
| AppGyver Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 2010 |
| Perustaja | Marko Lehtimäki, Henri Vähäkainu |
| Toimitusjohtaja | Marko Lehtimäki |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Toiminta-alue | Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus[1] |
| Tuotteet | Composer Pro, visuaalinen sovelluskehitysalusta |
| Liikevaihto | 779 000 € (2020)[1] |
| Liikevoitto | - 1,5 milj. € (2020)[1] |
| Henkilöstö | 14 henkilöä vuonna 2019 |
| Omistaja | SAP |
| Kotisivu | www.appgyver.com |
AppGyver on suomalainen IT-yritys, joka myytiin vuonna 2021 yritysohjelmistoja valmistavalle SAP:lle.[2]
AppGyverin kehittämillä sovellustyökaluilla asiakkaat voivat digitalisoida liiketoimintaansa.[3] Valmiiden moduuleiden avulla voidaan luoda omia sovelluksia esimerkiksi yrityksen sisäiseen käyttöön, jopa yksittäisille työntekijöille.[4] [5]
Yrityksen tuotteet ovat niin sanottuja MEAP-tuotteita (Mobile Enterprise Application Platform)[6]. Niiden avulla sovelluskehittäjät voivat luoda web-, iOS-, Android-, macOS- ja Android TV -sovelluksia visuaalisesti, ilman perinteistä tekstipohjaista ohjelmointia.[7] Vuonna 2021 Composer Pro -alusta yhdistettiin SAPin palveluihin ja se tunnetaan nyt nimellä SAP AppGyver.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AppGyver 2010–2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marko Lehtimäki ja Pikku G:nä tunnettu Henri Vähäkainu perustivat AppGyverin vuonna 2010.[5] [3] Yhtiön nimi viittaa Ihmemies MacGyver-tv-sarjaan.[9] Heidän ensimmäinen yritysideansa oli mobiilisovellusten kehittäminen artisteille ja yrityksille.[10] Yritys alkoi toimia täysipäiväisesti kesällä 2012, jolloin perustajat jäivät pois muista toimistaan.[5]
Perustajat huomasivat, että heidän itselleen tekemänsä työkalut herättivät kiinnostusta[10] ja siksi uudeksi liikeideaksi muotoutuikin ohjelmistojen kehittäminen mahdollisimman helposti ja nopeasti.[5] Yrityksen ensimmäinen tuote, joulukuussa 2012 betatestaukseen päässyt ja maaliskuussa 2013 julkaistu Prototyper, oli suunniteltu sovellusten prototyyppien luomiseen.[9] Tuote oli suunnattu websovellustenkehittäjille.[6] Tuote oli syntynyt AppGyverin omiin tarpeisiin, kun he olivat suunnitelleet sovelluksia omille asiakkailleen[9], he tekivät esimerkiksi Jahtioppaan[11] Gummerukselle ja Suomen Metsästäjäliitolle.[12] Yhtiöllä oli seitsemän työntekijää San Franciscossa ja se oli kerännyt noin 600 000 dollarin siemenrahoituksen.[9] Yhtiön seuraava projekti oli Steroid.js, komentoliittymäpohjainen työkalu, jolla saattoi rakentaa HTML5-sovelluksia.[13] Elokuussa julkaistu Steroids.js -ohjelmointikirjasto paransi silloin Apachen Cordova-projektin hallinnoimaa PhoneGap-sovelluksen suorituskykyä ja sulavuutta liittämällä HTML5-sisältöön natiiveja käyttöliittymäkomponentteja ja animaatioita.[14] [15]
Seuraavan tuotteensa AppGyver julkaisi toukokuussa 2014. Composerilla HTML5-sovelluksia saattoi suunnitella visuaalisesti. Tuote oli suunnattu kehittäjille.[13] Tuotetta sai käyttää ilmaiseksi, asiakkailta yritys sai tuloja myymällä käyttäjätukea. AppGyver keräsi 1,8 miljoonan euron rahoituksen. Myös Tekes tuki yritystä. Liikevaihto ei alkanut kasvaa, joten tuotekehitystä jatkettiin ja liiketoimintamallia muutettiin.[5] Vähäkainu ja tuotekehitys työskentelivät[10] Helsingissä, kun taas Lehtimäki oli San Franciscossa markkinoimassa tuotteita.[16] Joulukuussa julkaistiin Steroids.js:n seuraaja, ohjelmointikirjasto Supersonic, jossa oli monipuolisemmat käyttöliittymäkomponentit ja paremmat työkalut.[17]
Marraskuussa 2015 julkaistu Composer 2 muutti Comporser-tuotteen kohderyhmää. Kehittäjien sijaan sitä alettiin tarjota ihmisille, jotka halusivat luoda yritysten sisäisiä sovelluksia. Sovellusta saattoivat käyttää nekin, jotka eivät osanneet koodata. Työkalulla oli rajapinnat esimerkiksi Oracleen ja Salesforceen.[18] ja moneen muuhunkin tietolähteeseen ja yritysten käyttämään tietokantaan. Tuotetta saattoi käyttää esimerkiksi sovelluksiin, joilla raportoitiin kuluja, suunniteltiin resursseja tai työnkulkuja.[6] Composer 2 perustui Supersonic-kirjastoon.[17]
Vuonna 2017 yritys sai suomalaiselta Open Ocean Capital -rahastolta ja virolaiselta Karma Venturesilta yhteensä 4,5 miljoonan euron rahoituksen. AppGyverin muita omistajia olivat perustajien lisäksi työntekijät ja Kristian Segerstrale. Noin 30 henkilöä työllistäneen yhtiön uuteen tuotteeseen oli lisätty hallintaominaisuuksia, integraatiomahdollisuuksia ja sen tietoturvataso oli aiempaa korkeampi. Tuotteella saattoi kehittää sovelluksia jopa yksittäisille varastotyöntekijöille, joilla oli tarve esimerkiksi skannata kännykällä tunnuksia rullakoista ja kuitata lähetyksiä.[5] Suuryritysasiakkaille myytiin lisenssejä tuotteeseen.[19]
Vuonna 2018 yhtiön liikevaihto kolminkertaistui ollen lähes 1,3 miljoonaa euroa.[4]
Vuonna 2019 yritys keskittyi tuotekehitykseen, eikä tehnyt uusasiakashankintaa. Composer Pro saatiin valmiiksi marraskuussa ja se oli ilmainen yrityksille, joiden liikevaihto oli alle 10 miljoonaa euroa.[19]
Huhtikuussa 2020 yritys kertoi saaneensa vanhoilta sijoittajiltaan Karma Venturesilta ja Open Oceaninilta 2 miljoonan euron kasvurahoituksen, jolla tuettiin uuden tuotteen julkaisua ja markkinointia. Perustajien lisäksi myös Initial Capital kuului omistajien joukkoon. Yritys palkkasi työntekijöitä myyntiin ja markkinointiin ja sen tuotteilla oli kymmeniä tuhansia käyttäjiä.[19]
SAP AppGyver (2021–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2021 yritys myytiin yritysohjelmistojätti SAP:lle. Kaupan hintaa ei julkistettu.[4] Kaupan myötä AppGyverista tuli osa SAP Business Technology Platformia. Aiemmin SAP:lla oli ollut jo low code -toimintaa Siemensiin kuuluvan Mendix Techin kanssa.[20] SAP:in uusi RISE-tuote oli suunnattu yrityspalveluitaan pilveen siirtäville asiakkaille.[21] Marraskuussa SAP esitteli uuden kehitysympäristön, jonka käyttämiseen ei vaadita juurikaan koodaamista. SAPin BTP-alustalla käyttäjät saattoivat käyttää joko AppGyver-kehitysympäristöä tai SAP Business Application Studiota. "SAP AppGyveriksi" kutsutaan alustaa, jolla voi tehdä web- ja mobiilisovelluksia.[8]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrityksen ovat perustaneet Marko Lehtimäki, yrityksen toimitusjohtajana ja Henri Vähäkainu, operatiivinen johtaja.[5] Kumpikin jatkoi tehtävissään myös SAP-kaupan jälkeen[4], Lehtimäki johtaa AppGyverin tuotekehitystä.[2]
Vuonna 2021 yhtiöllä oli toimipisteet Helsingissä ja San Franciscossa ja sillä oli 18 työntekijää.[4]
Tuotteet ja markkinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AppGyverin toiminta-ajatuksena on tehdä modernista sovelluskehityksestä nopeampaa työkalujen avulla, joilla perinteisen, tekstipohjaisen ohjelmoinnin sijasta sovelluksia voidaan rakennetaan visuaalisesti.[2]
AppGyverin määrällisesti suurin asiakaskunta ovat tuotetta ilmaiseksi käyttävät kehittäjäyhteisön jäsenet.lähde? AppGyverin yritysasiakkaita ovat muun muassa Fingrid ja DHL.[7][4]
Ensimmäiset tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin Appgyverin työkalua käytti kehittäjäyhteisö, myöhemmin se sai myös isoja yritysasiakkaita, kuten kantaverkkoihin keskittyneen Fingridin. Vuonna 2020 yhtiön tuotteilla oli kymmeniä tuhansia käyttäjiä.[4] Pienet ja keskisuuret yritykset voivat käyttää visuaalista ohjelmointialustaa ilmaiseksi. Sillä voi tehdä esimerkiksi mobiili- ja web-sovelluksia.[22]
Prototyper- ja Composer -tuotteet perustuivat AppGyverin rakentamaan Steroids.js -ohjelmointikirjastoon.[14]
Nykyinen tuote
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2020 AppGyverillä on ollut vain yksi tuote: visuaalinen kehitysalusta Composer Pro. Kyseessä on Composer-tuotteen kolmas versio, joka on ilmainen indie-kehittäjille sekä alle 10 miljoonan dollarin liikevaihdon yrityksille.[7] Composer Pro -tuotteella rakennetut sovellukset käyttävät React ja React Native -teknologiaa.[23] Composer Pron myötä käyttäjämäärä kasvoi vuodessa tuhannesta yli 30 000:een.[4]
Appgyverilla toteutettu sovellus ei tarvitse ylläpitotiimiä: jos johonkin sovelluksen hyödyntämään käyttöjärjestelmään tulee muutos, Appgyverin oma tiimi päivittää koodia, joka päivittyy sen jälkeen automaattisesti myös kaikkiin sillä rakennettuihin sovelluksiin.[2]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2014 AppGyver pääsi mediayhtiö Red Herringin listalle sadan lupaavimman teknologiaa kehittävän eurooppalaisen start-up-yrityksen joukkoon.[24]
- Vuonna 2019 yhtiö pääsi Deloitte Technology Fast 50 Finland -listalle nopeasti kasvavana teknologia-start-upina.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Appgyver Oy Kauppalehti. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ a b c d Teknologia | Ohjelmistoja voi nykyään rakentaa, vaikkei osaisi koodata. Ilmiöstä on puhuttu pitkään, mutta nyt se alkaa vihdoin olla totta. Helsingin Sanomat. 16.12.2021. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b Pikku G täyttää 30 – näin hän on muuttunut: Elää kiireistä liikemiehen elämää Ilta-Sanomat. 9.3.2017. Viitattu 5.8.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Räppäri Pikku G myi hittifirmansa saksalaiselle ohjelmistojätille – yli miljoonan liikevaihto Ilta-Sanomat. 19.2.2021. Viitattu 5.8.2021.
- ↑ a b c d e f g Elina Lappalainen: Rap artisti Pikku G:n luotsaama startup AppGyver saattaa mullistaa yritysten sovelluskehityksen Talouselämä. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b c Nordic startups take on the enterprise mobile app market ComputerWeekly.com. Viitattu 26.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c AppGyver launches Composer Pro, its new no-code editor TechCrunch. Viitattu 5.12.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Patrick Moorhead: SAP Adds No-Code/low-Code To Its Business Technologies Platform At TechEd 2021 Forbes. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Pitching App Ideas? AppGyver Delivers Mobile App Prototypes In Minutes, No Technical Know-How Needed TechCrunch. Viitattu 5.12.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Missä he ovat nyt: Pikku G:n suosiosta tuli kirous: Raskasta perheelle ja ystäville mtvuutiset.fi. 1.5.2015. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Jahtiopas on Suomen ensimmäinen metsästyssovellus älypuhelimeen www.gummerus.fi. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Jahtiopas täydentyi entistä kattavammaksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b AppGyver Launches Composer, A Drag-And-Drop Tool For Building HTML5 Apps TechCrunch. Viitattu 20.1.2022. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Steroids.js Bridges The Performance Gap Between PhoneGap And Native Apps TechCrunch. Viitattu 5.12.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ Mikael Ricknäs: AppGyver aims to make PhoneGap developers more effective using Steroids Computerworld. 5.6.2013. Viitattu 26.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Tunnetusta rap-artistista kasvoi yrityspomo ts.fi. 19.11.2014. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b AppGyver Launches Supersonic, A New Framework For Hybrid Apps TechCrunch. Viitattu 5.12.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ Appgyver’s Composer 2 Makes Building B2B Apps Easy TechCrunch. Viitattu 5.12.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Elina Lappalainen: Sovelluksia ilman koodaamista – Ohjelmistokehittäjien työkaluja tekevä Appgyver teki mullistavan keksinnön ja keräsi miljoonapotin Talouselämä. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ Suvi Korhonen: Ohjelmistojätti SAP osti suomalaisräppärin johtaman suomalaisen startupin Tekniikka&Talous. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ SAP buys 'no-code' specialist AppGyver in cloud push Reuters. 11.2.2021. Viitattu 20.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Tuomas Kangasniemi: Suomen it-alalla tuotejohtaminen on jäljessä Piilaaksoa – meillä tehdään insinöörivetoisia tilaustöitä, mutta Steve Jobs keksi tuotevision ja voitti Nokian Tekniikkatalous. Viitattu 20.1.2022.
- ↑ AppGyver www.appgyver.com. Viitattu 5.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Red Herringin kuuma lista: Mukana 10 Suomi-firmaa Ilta-Sanomat. 14.4.2014. Viitattu 20.1.2022.