Armatocereus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Armatocereus
Armatocerus arboreus.
Armatocerus arboreus.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Suku: Armatocereus
Backeb.
Katso myös

  Armatocereus Wikispeciesissä
  Armatocereus Commonsissa

Armatocereus on kaktuskasvisuku, jonka tieteellinen nimi juontuu latinan sanasta arma ’aseet’ ja viittaa kasvien piikkiaseistukseen. Suvun 13 lajia ovat varsiltaan nivelikkäitä ja lieriömäisiä. Kukat avautuvat öisin, ja niitä voi kehittyä varren sivulle tai kärkeen. Ne ovat enimmäkseen valkoisia.[1]

Armatocereus-pylväskaktukset kasvavat pääasiassa Kolumbian, Ecuadorin ja Perun Andeilla.[1]

Kasvien varret ovat pylväsmäisiä, enemmän tai vähemmän nivelikkäitä ja pystyjä tai kohenevia. Kasvutapa on pensasmainen tai puumainen. Varren hyvin kehittyneitä harjuja on 3–16. Areolit ovat kookkaita, ja niissä on tavallisesti tukevia piikkejä; ne voivat joskus puuttuakin.[1]

Melko kookkaat kukat avautuvat öisin. Ne ovat putkimaisia tai kapean suppilomaisia, valkoisia tai harvoin punaisia. Kukkaperän ja pohjusmaljan areolit ovat nukkapintaisia ja tavallisesti piikkisiä. Heteet kiinnittyvät putkimaisen pohjuksen suulle tai yläosaan. Hedelmä on kookas, pallomainen tai munamainen, punainen tai vihreä. Malto on vaaleaa ja mehevää. Hedelmä on kypsänä piikitön; kehälehdet pysyvät siinä kiinni kuihtuneina. Hedelmässä on mustia ja isoja, soikeita tai munuaisen muotoisia siemeniä.[1]

Kaktustutkija E. F. Andersonin mukaan suvun lajit ovat seuraavat:[2]

  • Armatocereus arduus
  • Armatocereus brevispinus
  • Armatocereus cartwrightianus
  • Armatocereus godingianus
  • Armatocereus humilis
  • Armatocereus laetus
  • Armatocereus mataranus
  • Armatocereus matucanensis
  • Armatocereus oligogonus
  • Armatocereus procerus
  • Armatocereus rauhii
  • Armatocereus riomajensis
  • Armatocereus rupicola
  1. a b c d Anderson 2001, s. 113.
  2. Anderson 2001, s. 113–117.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]