Artturi Helenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artturi Helenius

Artturi (Arthur) Helenius (30. tammikuuta 1878 Viipuri17. toukokuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja Kulttuurirahaston ensimmäinen suurlahjoittaja. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1938.[1][2]

Artturi Heleniuksen vanhemmat olivat Wilhelm Helenius ja Katarina Turunen ja puoliso vuodesta 1907 Aina Maria Broman. Helenius kävi keskikoulun ja kauppaopiston ja tutustui sitten ulkomaisten paperitehtaiden toimintaan. Hän toimi Juvankosken paperitehtaan kassanhoitajana ja isännöitsijänä Parikkalassa 1899–1904, oman sahaliikkeen Helenius perusti 1904 harjoittaen sahausta aluksi vuokramallaan sahalaitoksella. Vuodesta 1906 hän toimi Parikkalan Särkisalmen sahan toimitusjohtajana ja yksinomistajana vuodesta 1914. Sulkavan Kukkapään sahan omistaja ja toimitusjohtaja Helenius oli 1914–1922, Parikkalassa toimineen Pohjolan Huopa Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1914 ja ostamiensa Kirvun ja Karjalan huopatehtaiden vuodesta 1927.[3] Helenius oli Suomen Kulttuurirahaston ensimmäinen miljoonalahjoittaja ja toinen kunniajäsen. Hän testamenttasi rahastolle yli sata miljoonaa markkaa.[1][2]

Helenius oli Suomen Huopatehtailljain Liiton johtokunnan puheenjohtajana liiton perustamisesta lähtien. Hän kuului viipurilaisten teollisuudenharjoittajain yhdistyksen "Pamauksen" johtokuntaan ja Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin toimikuntaan. Hän oli Viipurin Kaupunginteatterin johtokunnan jäsenenä teatterin perustamisesta lähtien ja oli Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen kunniajäsen.[2]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, p. 543. Otava 1968.
  2. a b c 60-vuotias. Kauppaneuvos Artturi Helenius, Helsingin Sanomat, 30.01.1938, nro 28, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 176. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]