Arvid Tandefelt
Arvid Tandefelt (k. 1656) oli suomalainen ratsumestari ja aatelisen Tandefelt-suvun kantaisä.
Arvid Henrikinpoika Tandefeltin tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvid Henrikinpojan vanhemmat olivat Akseli Kurjen joukkojen ratsumies Henrik Persson Ja Malin Henrikintytär (Jägerhorn). Henrik Persson toimi Hauhon ja Hollolan voutina 1603–07 ja vuodesta 1605 myös Hattulan voutina. Hän omisti Rapalan tilan, joka myöhemmin periytyi lapsille. Henrik Persson kuoli 1612. Arvid Henrikinpojan äidinisä Henrik Lydekinpoika toimi Porvoon läänin voutina 1577–78, ja hänen äitinsä oli Gunilla Grabbe oli käskynhaltija Arvid Tawastin vaimon sisarentytär.
Sotilaan elämää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvid Henrikinpoika oli aluksi korpraali. Hän palveli Henrik Hornin komentamassa Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentissä. Häneltä ammuttiin kolme hammasta suusta Breitenfeldin taistelussa 1631. Arvid haavoittui uudelleen viitisen vuotta myöhemmin Leipzigin suunnalla suuhun sillä seurauksella, että kuula jäi hänen kitalakeensa. Kuula pysyi kitalaessa vuoteen 1640 asti, jolloin Arvidin veljen leski onnistui kaivamaan kuulan ulos. Arvid nai välittömän esimiehensä, komppanianpäällikkö ja majoitusmestari Henrik Larsson Ekestubben tyttären Britan. Vuonna 1647 Arvid sai komppanian komentajuuden itselleen.[1]
Vuonna 1650 kuningatar Kristiina myönsi hänelle aatelisarvon.[1] Samana vuonna 17. helmikuuta hän sai säterivapauden Sysmän Voipalaan. Menettämiensä hampaiden vuoksi hän sai aateloituna nimen Tandefelt, ja samasta syystä sukuvaakunassa on kolme hammasta ja kuula.
Arvid Tandefelt osallistui tämän jälkeen vielä Kaarle X Kustaan sotaan Puolassa, jossa hän kuoli vuonna 1656.[1]
Arvid Tandefelt omisti Rapalan kartanon yhdessä veljensä Henrik Henrikinpoika Tandefeltin kanssa. Hän myi osuutensa kartanosta 1654 veljenpojalleen Sigfrid Henrikinpoika Rapalalle 1654.
Perhesuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvid Tandefeltin puoliso oli Brita Ekestubbe. Heidän poikansa oli Johan Tandefelt, joka joutui Pultavassa venäläisten vankeuteen ja kuoli siellä vuonna 1712.
Fiktiivisiä kuvauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvid Tandefeltin elämä on ollut aiheena Jalmari Finnen romaaniin Sysmäläinen vuodelta 1910 sekä Valentin Vaalan samannimiseen elokuvaan vuodelta 1938.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pylkkänen, Ali: ”Hämeen jalkaväkirykmentin ja Hämeen–Uudenmaan ratsuväkirykmentin vuoden 1641 päällystön palvelusura”, Sotahistoriallinen aikakauskirja 10, s. 39. Helsinki: Suomen sotahistoriallinen seura ja sotatieteen laitos, 1991. 0357-816X